Artikkelit

Kun mieli haastaa työkykyä, tukee Tönäri lujabetonilaisia

Mielenterveyden haasteet ovat arkea monella työpaikalla, eivätkä pandemia ja maailman tilanne ole asiaa helpottaneet – päinvastoin. Lujabetonilla mielen haasteiden ehkäisemiseen herättiin ennakoivasti. Tönäri-palvelu tukee henkilöstöä, kun mielen haasteet uhkaavat työkykyä.

Betonirakentamisen ratkaisuihin erikoistunut Lujabetoni työllistää Suomessa noin tuhat työntekijää. Lujabetonilla työtä tehdään pääasiasiassa tehtaissa. Työ on fyysisesti raskasta, ja valtaosa ennenaikaisista eläköitymisistä on perinteisesti johtunut tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Viime vuosina yleistyneisiin mielenterveyden haasteisiin on kuitenkin Lujabetonilla herätty ennakoivasti.

– Viimeisen 10 vuoden aikana olemme seuranneet tilannetta meillä ja muualla. Vuonna 2014 mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen osuus oli meillä kahden prosentin luokkaa kaikista sairauspoissaoloista. Vuonna 2020 osuus oli kuitenkin jo lähes 10 prosenttia. Joka vuosi trendi oli kasvava, Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satuli kertoo.

Mielenterveyden haasteet näkyvät Lujabetonilla paitsi sairauspoissaoloina, myös presenteisminä eli siinä, että ollaan töissä, mutta ei täydellä teholla.

– Mielen hyvinvoinnin haasteet eivät vielä näy meillä kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevien syiden kärjessä. Olemme kehittäneet ennakoivasti malleja, etteivät ne kasvaisikaan meillä yleisimmäksi syyksi.

Matalan kynnyksen tukea henkilöstölle

Lujabetonilla työkykyjohtamisen järjestelmiä ja malleja on rakennettu viimeiset 15 vuotta. Vaikka työterveyshuollosta on ollut aiemminkin saatavilla tukea mielen haasteisiin, ei apua juuri ole haettu. Esimerkiksi työpsykologien käyttö oli Lujabetonilla hyvin maltillisella tasolla.

– Pohdimme, miten asia ratkaistaisiin. Pandemia potkaisi meitä eteenpäin – oli tarjottava henkilöstölle matalan kynnyksen tukea. Koska sitä ei ollut valmiina saatavilla, päätimme rakentaa sen itse. Näin syntyi Tönäri-palvelu, jonka kehitimme yhdessä asiakasvastuullisen työterveyshuoltotiimimme kanssa, Satuli kertoo.

Tönäri-termi tarkoittaa rakennusteollisuudessa muotti- tai elementtitukea.

– Meillä se on myös mielen hyvinvoinnin tuki ja toisaalta myös tönäisijä lempeässä mielessä. Tönärit ovat työterveyshoitajia, joilla on mielialavalmentajan pätevyys, tai työpsykologeja. Henkilöstö saa Tönäriin yhteyden hyvin matalla kynnyksellä puhelimitse, WhatsAppilla tai tekstiviestillä. Myös esihenkilö voi ohjata työntekijän Tönärille, Satuli kertoo.

– Tönärit tukevat työntekijöitämme ja ohjaavat tarvittavassa määrin eteenpäin. He huolehtivat, että tarvittava apu löytyy eikä tule väliinputoamisia, jos on esimerkiksi monta hoitavaa tahoa. Tönäri on kuin isosisko tai -veli, joka huolehtii, että läheinen saa vaikuttavan avun, jos sitä tarvitsee.

Työhön paluuta tuetaan monin tavoin

Avun tarpeet ovat erilaisia, ja tuki vaihtelee sen mukaan. Noin 20–30 prosenttia Tönärin apua tarvinneista on saanut huoleensa ratkaisun nopeasti. Osa vaatii pidempää tukea, jolloin hoito voi koostua esimerkiksi psykiatrisesta hoidosta, lääkehoidosta ja psykoterapiasta.

– Kuormitustekijöitä on paljon työssä sekä yksityiselämässä ja maailmalla. Ne voivat aiheuttaa mielen haasteita. Kuormituksen syykin pitää poistaa ja hoitaa, Mikko Satuli muistuttaa.

Tönärit ovat myös apuna esimerkiksi työhön paluun suunnittelussa. Pitkää sairauspoissaoloa ei kirjoiteta automaattisesti, vaan jokaisen työntekijän kohdalla asiaa mietitään moniammatillisesti. Ratkaisuja voi olla monenlaisia: osasairauspäiväraha, työterveyshuollon työkokeilu, työnkuvan muuttaminen väliaikaisesti tai ammatillinen kuntoutus, jos muut työssä pysymisen ja työhön paluun toimet eivät riitä.

Satuli näkee tärkeänä työn ja osallisuuden merkityksen, jotta työntekijän elämänpiiri ei kapeudu, vaikka sairaus heikentäisi työkykyä. Työn muokkaus onkin Lujabetonilla aktiivisessa käytössä. 

Meidän työkulttuurissamme työntekijä saa tukea tilanteensa mukaan, olipa käsi poikki tai kyseessä mielen haaste. Samalla tavalla mietimme, miten on järkevä tapa tehdä töitä ja palata työhön.

Ensivaiheen apua nopeasti

Tönärin suosio ja yhteydenottojen määrä on yllättänyt Satulin.

– Palvelu on toiminut tällä hetkellä vuoden, ja se on saatavilla Suomen lujabetonilaisilla. Meitä on yhteensä tuhat, ja noin 90 eri henkilöä eli vähän alle 10 prosenttia henkilöstöstä on tähän mennessä käyttänyt Tönäriä.

Julkisuudessa keskustelua käydään paljon siitä, onko mielenterveysongelmiin saatavilla vaikuttavaa hoitoa tarpeeksi helposti.

– Aikajänne avun saamiseksi on yhteiskunnassa liian pitkä. Ensivaiheen apua pitäisi saada, kun ongelma on vielä pieni. Tönärillä olemme pystyneet vastaamaan tähän haasteeseen.

Mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen osuus on nyt vuoden 2014 jälkeen ollut ensimmäistä kertaa edellisvuotta pienempi.

– Osuus putosi toista prosenttiyksikköä. Vielä on liian aikaista sanoa, onko tulos tilastollisesti relevantti, mutta suunta on oikea, Satuli summaa. 

Tutustu myös 

Lisää aiheesta

Artikkelit 4.6.2024

Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?

Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.

Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?

Artikkelit 3.6.2024

Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?

Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?

Artikkelit 29.5.2024

Vähemmän jätettä, vähemmän raaka-aineita, vähemmän päästöjä

Kiertotalouden periaate on selkeä ja hyödyt kiistattomat, mutta usealla toimialalla sen toteuttaminen on jäänyt vähäiseksi. Rakennusalakaan ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kiertotaloutta hyödyntävistä toimialoista. Helsingistä löytyy kuitenkin työmaa, jossa kierrätyksen toteuttaminen on herättänyt jopa kansainvälistä huomiota.

Vähemmän jätettä, vähemmän raaka-aineita, vähemmän päästöjä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita