Miksi päästöt kiinnostavat eläkeyhtiötä? Näin Ilmarinen laskee sijoitustensa hiilijalanjäljen

Ilmarinen julkaisee vuosittain sijoitustensa hiilijalanjäljen eli raportoi sijoituskohteidensa aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Laskentamenetelmiä on useita, ja niistä jokaisella on etunsa ja rajoitteensa. Hiilijalanjäljen avulla päästötietoja voidaan vertailla keskenään ja sitä kautta tunnistaa ilmastoon liittyviä riskejä.

Vastuullisuuden näkökulmasta keskeinen sijoituskohteisiin globaalisti vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Koska valtaosa Ilmarisen hiilijalanjäljestä muodostuu välillisesti sijoitustoiminnan kautta, sijoituskohteiden kasvihuonekaasupäästöjen huomioiminen on tärkeässä osassa matkalla kohti ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaa.

Ilmarisen tavoitteena on sijoittaa eläkevarat hiilineutraalisti vuoden 2035 loppuun mennessä, ja tavoitteen edistymistä seurataan muun muassa hiilijalanjäljen avulla. Laskennan avulla sijoituskohteiden päästötietoja pyritään esimerkiksi saamaan yhteismitallisiksi ja keskenään vertailukelpoisiksi.

– Salkun hiilijalanjälkeä seuraamalla voimme myös tunnistaa ilmastoon liittyviä riskejä. Hiilijalanjälkilaskentaa on tehty jo pitkään, ja olemme sitoutuneet moniin sijoittaja-aloitteisiin ja sitä kautta myös raportointivelvoitteeseen, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Niina Arkko kertoo.

Scope 1, 2 ja 3 – suoria ja epäsuoria päästöjä

Vuonna 2021 Ilmarisen sijoitusvarallisuuden arvo nousi 60,8 miljardiin euroon. Vertailun vuoksi: Suomen valtion kuluvan vuoden kokonaistuloiksi on arvioitu 57,9 miljardia euroa. Ei siis ole aivan yhdentekevää, miten potti sijoitetaan ja millä perustein.

Hiilijalanjäljen laskeminen edellyttää olemassa olevaa dataa päästöistä. Vuonna 2021 Ilmarisen suorasta listatusta osakesalkusta 86 prosenttia raportoi kasvihuonekaasupäästöistään.

Sijoitusten kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa kolmeen tasoon, scope 1:een, 2:een ja 3:een. Ensimmäinen luokka kattaa suorat, liiketoiminnasta syntyvät päästöt, kuten tehtaan piipusta tulevat päästöt. Toisen tason muodostaa ostetusta energiasta, kuten sähköstä, syntyvät päästöt. Kolmanteen luokkaan kuuluvat kaikki muut päästöt, kuten materiaalit, kuljetukset ja työntekijöiden matkat samoin kuin tuotteiden jakelusta ja niiden käytöstä aiheutuvat päästöt.

Ilmarinen raportoi mahdollisuuksien mukaan sijoitussalkkunsa kaikkien tasojen mukaisista päästöistä.

– Suurin osa sijoituskohteistamme raportoi scope 1 ja 2 -päästöistään. Sijoitussalkun scope 3 -päästöt ovat vielä pitkälti palveluntarjoajan arvioimia lukuja, Arkko sanoo.

Jokaisella laskentatavalla on etunsa ja rajoitteensa

Erilaisten sijoitusten hiilijalanjälkeä lasketaan eri menetelmillä. Kukin niistä tuottaa erilaisen tuloksen, joten lukuja tarkastellessa on tärkeää tietää, mitä metodia laskennassa on käytetty. Tulokseen vaikuttaa myös se, mitä kasvihuonekaasupäästöjä laskennassa huomioidaan. Yleisimmin mukaan lasketaan maailmanlaajuisen GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaiset kaasut. Suure hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) kertoo eri kasvihuonekaasujen yhteenlasketusta vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen.

Yleisimmin käytössä oleva laskentamenetelmä on painotettu hiilijalanjälki WACI (Weighted Average Carbon Intensity). Menetelmässä salkun sijoituskohteiden hiili-intensiteetti kerrotaan kunkin sijoituskohteen salkkupainolla ja tulokset lasketaan yhteen.

– Painotettu hiilijalanjälki kertoo salkun altistumasta korkeaintensiteettisiin sijoituskohteisiin ja mahdollistaa erikokoisten sijoitussalkkujen vertailun. Se ei kuitenkaan kerro paljoa salkun sijoituskohteiden todellisista päästöistä, Arkko kertoo.

Sijoitusten todellisista päästöistä sen sijaan kertovat sijoitussalkun absoluuttiset päästöt (financed emissions). Laskentatavassa sijoituskohteiden absoluuttiset päästöt kerrotaan sijoittajan osuudella yhtiöstä ja lasketaan yhteen. Menetelmä ei kuitenkaan mahdollista vertailua erikokoisten salkkujen välillä ja on herkkä markkina-arvojen muutoksille.

Hiili-intensiteetti suhteessa sijoituksen arvoon (carbon to value) lasketaan jakamalla edellä kuvatun mukaiset salkun absoluuttiset päästöt salkun sijoituspääomalla. Hiili-intensiteetti suhteessa liikevaihtoon (carbon to revenue) puolestaan saadaan jakamalla salkun absoluuttiset päästöt salkun yhteenlasketuilla osuuksilla sijoituskohteiden liikevaihdosta.

Yhtiön hiili-intensiteetti saattaa laskea, vaikka absoluuttiset päästöt kasvaisivat. Käytännössä näin voi tapahtua, jos päästöjen kasvaessa yhtiön liikevaihto kasvaa suhteessa enemmän. Esimerkiksi vuonna 2021 Ilmarisen suorien listattujen osakesijoitusten painotettu hiili-intensiteetti laski 30 prosentilla, mutta sijoitusvarallisuuden kasvaessa myös absoluuttiset päästöt kasvoivat.

– Päästömielessä salkku tehostui, sillä absoluuttiset päästöt kasvoivat suhteessa vähemmän kuin sijoitusvarallisuus, Arkko täsmentää.

Ilmarinen seuraa erityisesti korkeapäästöisiä yhtiöitä

Sijoittaja voi vaikuttaa olemassa olevien sijoitustensa hiilijalanjälkeen vain rajallisesti. Viime kädessä hiilineutraaliustavoite riippuu sijoituskohteiden päästövähennystoimista ja -tavoitteista. Ilmarinen seuraa erityisesti korkeapäästöisten alojen yhtiöitä ja pyrkii valitsemaan myös ilmastonäkökulmasta kunkin toimialan parhaat yhtiöt.

– Olemme asettaneet tietyille toimialoille raja-arvoja ja sulkeneet pois lämpöhiileen liittyvää liiketoimintaa salkustamme, Arkko havainnollistaa.

Ilmarisen kansainvälisiä listattuja osakesijoituksia ohjaa myös vertailuindeksi, joka huomioi vastuullisuusnäkökulmat, kuten ilmaston. Aktiivisena omistajana Ilmarinen pyrkii vaikuttamaan sijoituskohteisiinsa.

– Suomessa olemme kommunikoineet listatuille sijoituskohteillemme odotuksistamme päästöraportointiin ja päästövähennystavoitteisiin liittyen.