Artikkelit

Yrittäjä, huomioi nämä asiat oman hyvinvointisi tukemisessa

Yrittäjä on usein niin sitoutunut yritykseensä, että omasta itsestä huolehtiminen unohtuu. Kuitenkin hyvä terveys ja työkyky, riittävä työstä palautuminen ja tasapaino työn ja muun elämän välillä auttavat sinua menestymään yrittäjänä. Lue vinkit parempaan työkykyyn!

Yrittäjän on tärkeä huolehtia, että hän saa riittävästi tukea työkyvyn ylläpitoon. Yrittäjän kannattaa järjestää itselleen myös työterveyshuollon palvelut, josta saa apua työkyvyn heiketessä. Myös Ilmarisessa on yrittäjälle tarjolla tietoa ja tukea.

Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto vastaa kysymyksiin yrittäjien työkyvystä ja sen ylläpidosta.

Miten yrittäjä voi tunnistaa ongelmia omassa jaksamisessaan?

Yrittäjän kohdalla korostuvat erityisesti itsetuntemus ja itsensä johtaminen, koska vastuu omasta hyvinvoinnista ja työkyvystä on yrittäjällä itsellä. Hyvänä sääntö tähän voisi olla, että jos yrittäjällä ei ole aikaa tai mahdollisuutta pysähtyä pohtimaan omaa hyvinvointiaan, kannattaa siitä huolestua.

Siinä missä työntekijän työkykyyn vaikuttaa työyhteisön toimivuus, yrittäjälle hyvinvoinnin kannalta merkityksellisimmät sosiaaliset verkostot ovat usein työn ulkopuolella, esimerkiksi perhe ja ystävät. Yhtenä hyvänä hälytysmerkkinä voi ja kannattaa käyttää palautetta näistä verkostoista. Omien läheisten huolestuminen kannattaa ottaa vakavasti.

Mitkä tekijät uhkaavat yrittäjän työkykyä?

Epävarmuus on varmasti muutaman viimeisen vuoden aikana haastanut usean yrittäjän jaksamista ja työkykyä. Monet yrittäjät ovat opetelleet sietämään tätä jatkuvaa epävarmuutta, joka pitkittyessään voi vaikuttaa olennaisesti työkykyyn.

Laajemmin katsottuna yrittäjän hyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttaa työstä irrottautumisen vaikeus ja pakonomainen kiinnostus työntekoon (työholismi), sosiaalisten tukiverkkojen vähäisyys, työmäärä sekä rooliristiriidat ja epäselvyys työssä.

Yrittäjälle työkyky on tärkein pääoma

Miten yrittäjä voi tukea omaan mielenterveyttään?

Tutkimusten mukaan yrittäjien hyvinvointia tukevat pitkälti samanlaiset asiat kuin työntekijöitäkin: hyvä työn organisoiminen, palaute, oppiminen, itsenäisyys ja vaihtelu. Yrittäjä on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hänellä on mahdollisuuksia itse vaikuttaa työhön ja työn järjestelyihin.

Yrittämiseen liittyvää vapautta kannattaa hyödyntää ja esimerkiksi muokata työaikaa tai työn rytmitystä joustavasti. Toki yrittäjä joutuu usein tasapainottelemaan yrityksen liikevaihdon kerryttämisen ja omaan hyvinvointiinsa panostamisen välillä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yrittäjän oma terveys ja työkyky ovat yrityksen keskeisintä pääomaa.

Onko yrittäjän työhön sitoutuminen uhka vai mahdollisuus?

Se on molempia. Parhaimmillaan yrittäminen tarjoaa mahdollisuuksia onnistumisen ja merkityksen kokemuksiin, ja se voi olla erittäin palkitsevaa. Toisaalta jaksaminen olla koetuksella, jos työntekoon ei välillä saa etäisyyttä. Yrittäjän pitäisi välttää ajatusta, että jatkuvasti täytyy olla tehokas ja tuottava. Keskittynyt työnteko onnistuu vain, kun huolehtii myös palautumisesta.

Monien yrittäjien työpäivät venyvät pitkiksi, mutta toisaalta heillä on mahdollisuus itse säännellä työaikaansa. Jos ja kun työasiat vuotavat vapaa-ajalle, kannattaa tätä samaa virtaa hyödyntää myös toiseen suuntaan eli lomittaa työntekoa ja muita, työn ulkopuolisia asioita työpäivän aikana.

Mitä tekijöitä olisi hyvä huomioida oman jaksamisen ja elämän tasapainon kannalta?

Erityisen tärkeää olisi huolehtia riittävästä palautumisesta. Työ saa ja sen pitääkin kuormittaa mutta kuormitusta on tasapainotettava palautumisella. Yrittäjällä ei useinkaan ole työaikoja, joten vastuu työnteon rajaamisesta on omissa käsissä. Tämä täytyy huomioida yrityksen liiketoiminnan suunnittelemisessa.

Jos yrityksen kannattavuus on laskettu sen varaan, että vuoden jokaisena päivänä tehdään tuottavaa työtä, ei palautumiselle, tuotekehitykselle tai oman osaamisen kehittämiselle jää aikaa. Liiketoiminnan suunnittelussa täytyy siis esimerkiksi huomioida arkipyhät, loma-ajat ja mahdolliset kausivaihtelut.

Kun yritys menestyy, tulee usein tarve palkata työntekijöitä yritykseen. Mikä merkitys esihenkilöasemalla on yrittäjän hyvinvoinnin kannalta?

Tutkimuksen mukaan yksi keskeinen yrittäjien hyvinvointia tukeva osa-alue oli onnistunut johtajuus ja liiketoiminnan menestyminen. Tätä voi katsoa niin, että yrityksen toiminnan kasvattaminen ja työntekijöiden menestymisen mahdollistaminen tukee yrittäjän omaa hyvinvointia. Mahdollisuus johtaa vastuullisesti parantaa myös yrittäjän omaa hyvinvointia.

Toisaalta yleinen ongelmakohta muodostuu siitä, että yrittäjän ja palkatun työntekijän suhde ja sitoutuminen työhön on erilaista. Jos yrittäjä olettaa työntekijöittensä olevan samalla tavoin sitoutuneita yritykseen kuin hän itse on, voi tästä seurata ristiriitoja. Toinen usein toistuva ongelma on se, ettei yrittäjä välttämättä osaa, halua, malta tai uskalla delegoida riittävästi vastuuta työntekijöilleen. Tällöin hän saattaa itse kuormittua liiaksi.

Yrittäjäkin kaipaa tukea ja yhteisöä

Yrittäjällä ei useinkaan ole omaa työyhteisöä, johon tukeutua. Mistä yrittäjä voi hakea tukea?

Yrityksen toiminnan pyörittämiseen liittyvissä asioissa monet yrittäjät käyttävät yhteistyökumppaneita. Valtaosa yrittäjistä käyttää ulkopuolista apua ainakin yrityksen talousasioiden hoitamiseen. Samalla tavalla omasta jaksamisesta, osaamisesta, työkyvystä ja (mielen)terveydestä huolehtimiseen kannattaa käyttää tarpeen mukaan ulkopuolista apua.

Terveyden ylläpitämiseen apua löytyy työterveyshuollosta. Hyvinvoinnista ja osaamisesta puolestaan voi huolehtia osallistumalla erilaisten yrittäjäverkostojen toimintaan ja verkossa toimiviin yrittäjäyhteisöihin. Sekä työn sisältöön että yrittämiseen ja omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista kannattaa myös keskustella ulkopuolisen asiantuntijan, kuten mentorin, työnohjaajan tai coachin kanssa.

Voiko yrittäjä hyödyntää työterveyspalveluja, kun oma työkyky on koetuksella?

Yrittäjä voit halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon ja saada siihen Kelasta korvauksia. Työterveyspalveluja voi ja kannattaa hyödyntää jo ennen kuin oma työkyky on koetuksella. Esimerkiksi työn kuormituksen arvioimiseen ja sopiviin hallintakeinoihin voi hakea apua työterveyshuollosta ennaltaehkäisevästi. Työterveyshuolto voi myös toteuttaa työkyvyn arvion tilanteessa, jossa yrittäjän työkyky on koetuksella. Työkykyarvion tavoitteena on tunnistaa, minkälaisiin työtehtäviin työkyky on riittävä ja miten sitä pitäisi tukea.

Kannattaa myös muistaa, että YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. YEL-työtulon perusteella lasketaan tulevan eläkkeen lisäksi mm. Kelan maksamat päivärahat, kuten sairauspäiväraha.

Yrittäjäkin voi hyödyntää ammatillista kuntoutusta

Voiko yrittäjä hyödyntää varhaisen tuen mallia?

Kyllä voi. Yrittäjän kohdalla varhainen tuki tarkoittaa keskustelun käymistä työterveyden ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa palataan pidemmältä sairauspoissaololta töihin, olisi hyvä arvioida työterveyden kanssa työhön palaamisen edellytyksiä ja tarvittavia työjärjestelyjä.

Varhainen tuki kuuluu työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan, eikä se edellytä sairaanhoitopalveluiden ostamista työterveyden palveluntarjoajalta. Työterveyden kanssa voidaan myös sopia tilanteen seurannasta ja arvioinnista.

Miten yrittäjä voi tukea omaan fyysistä toimintakykyään?

Tuki- ja liikuntaelinten toimintakyky on tärkeä osa työkykyä. Yrittäjän kannattaa hallita kuormitustaan, muokata työtään itselleen sopivaksi ja huolehtia riittävästä palautumisesta. Lue verkkosivuiltamme lisää yrittäjän fyysisen työkyvyn edistämisestä. 

Voiko yrittäjä hyödyntää ammatillista kuntoutusta?

Yrittäjä voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen, jos hänen terveydentilansa on heikentynyt, se haittaa työntekoa ja hän on vaarassa joutua työkyvyttömäksi. Ammatillisen kuntoutuksen avulla yrittäjä voi muokata yritystoimintaansa niin, että se sopii terveydentilaan.

Yrittäjälle ammatillinen kuntoutus on useimmiten omassa yrityksessä tapahtuvaa työkokeilua. Työkokeilussa muokataan työaikaa ja työtehtäviä yrittäjän terveydentilalle paremmin sopiviksi. Lisää tietoa yrittäjän ammatillisesta kuntoutuksesta löydät verkkosivuiltamme. 

Lue lisää:

• Poimi lisää vinkkejä yrittäjän parempaan työkykyyn TyökykyAreenasta
• Pesulayrittäjäksi pystymetsästä – Kuntoutus auttoi uudelle uralle 

Lähteet:

• Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Nuutinen, S., Laitinen, J., & Oksanen, T. (2020). Factors associated with job burnout, job satisfaction and work engagement among entrepreneurs. A systematic qualitative review.  Journal of Small Business & Entrepreneurship