Epäsosiaalinen omistaja - Ennakkoäänestys yhtiökokouksiin
Koronavirusepidemian laajeneminen pandemiaksi on yllättänyt myös sijoitusmarkkinat ja talouden toimijat monella tavalla. Poikkeuksellinen tilanne pakottaa tarkastelemaan myös yhtiökokoussesongin käytäntöjä uudelleen.
Suomen hallitus suositteli viime viikolla, että yli 10 hengen tilaisuudet peruttaisiin. Sitä ennen ehdin jo osallistua Wärtsilän yhtiökokoukseen, jossa 1 900 osakasta oli pakattu tiiviisti yhteen saliin. Sittemmin muun muassa Metso, Fortum, Valmet, Finnair, Caverion, Stockmann ja Cargotec ovat ilmoittaneet yhtiökokouksen perumisesta.
Yhtiökokous on perinteisesti kerran vuodessa tapahtuva lainsäädännön vaatima toimitus. Se on osakkeenomistajalle mahdollisuus saada yhtiötä koskevaa tärkeää tietoa sekä päästä kysymään ja keskustelemaan yhtiön kanssa tärkeistä teemoista. Kokouksissa kuullaan yhtiöiden toiminnan suurista linjoista ja tehdään päätöksiä esimerkiksi osingonjaon, hallitusvalintojen ja palkkioiden osalta.
Yhtiökokouksen päätöksillä voi olla vaikutuksia koko Suomen talouteen tai siihen, miten yritykset toimivat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siksi koronaviruksen kaltaisessa poikkeustilanteessa olisi tärkeää, että yhtiökokouksia ennen järjestettäisiin mahdollisuus äänestää sähköisesti ennakkoon. Saisimme pakolliset päätökset tehtyä sekä hallituksen ja osakkeenomistajien esitykset kuultua.
Ennakkoäänestys mahdollistaa vaikuttamisen
Ennakkoäänestys tarjoaa mahdollisuuden käyttää omistajavaltaa ja -oikeuksia, vaikka osakas jättäisi syystä tai toisesta tulematta paikalle. Ennakkoäänestys auttaa omistajia vaikuttamaan vastuullisesti omistamiensa yhtiöiden kokouksissa, oli kokoukseen osallistumisen este mikä tahansa. Samalla toki säästyy kustannuksia ja vähennetään matkustamisesta syntyviä ympäristöhaittoja.
Koronapandemian jälkeenkin ennakkoäänestys on hyvä tapa: se ei estä osallistumista, mutta äänestäminen ei jää väliin esimerkiksi sairastumisen tai myöhästymisen takia. Ennakkoäänestämisellä huolehditaan äänien osallistumisesta kaikissa tilanteissa, oli osakas fyysisesti läsnä tai ei.
Ilmarinen ei halua olla kasvoton omistaja: osallistuimme viime vuonna yli sataan suomalaisen listatun yhtiön yhtiökokoukseen. Sähköinen ennakkoäänestys palvelisi kaltaisemme ison instituutiosijoittajan lisäksi myös kymmeniä tuhansia piensijoittajia: se olisi paitsi mainio keino olla hetkellisesti epäsosiaalinen oli kyseessä sitten pakko tai vapaaehtoisuus, mutta silti huolehtia osakkeenomistajien velvollisuuksista ja oikeuksista.
Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
@AnnaHyrske
-
Anna-Liisa Thörnsten 25.3.2020 klo 14.13
Aivan loistava ehdotus muitakin, tulevia yhtiökokouksia ajatellen!Vastaa kommenttiin
-
Jussi Kekkonen 27.3.2020 klo 19.51
Muitakin vaihtoehtoja on: https://www.miltton.fi/fi/miltton-contactless-kokoukset-etana/Vastaa kommenttiin
-
Kaarlo Kunnari 28.3.2020 klo 16.12
Kannatan asiaa.Vastaa kommenttiin
-
lehtiö 2.4.2020 klo 11.06
Terveisiä Annalle ja vointia tänä vaikeana aikana. Sanoo ja toivoo se vanha kiusaajaVastaa kommenttiin
-
J.V. 3.4.2020 klo 06.44
Ruotsalaiset ovat Suomea edellä https://www.piksu.net/artikkeli/näin-naapurissaVastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.