Blogit

Purkamista ei tule tehdä vain repimällä ja raastamalla rakenteita rikki – uusi sopimus vahvistaa vastuullisuutta kiinteistösijoitusten elinkaaren lopussa

Kiinteistöt ja rakentaminen tuottavat merkittävän osan Suomen kokonaispäästöistä ja jätteistä vuosittain. Kiinteistösijoittajilla suuri mahdollisuus ja vastuu kehittää kiertotaloutta ja pienentää hiilijalanjälkeä kansallisella tasolla.

Ilmarinen sitoutui kansainvälisiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin jo 2006. On luonnollista, että olemme mukana kehittämässä ympäristömyönteisempiä tapoja toimia myös kiinteistösektorilla. Olemmehan sijoittaneet kiinteistöihin noin 13 prosenttia eli 6,2 miljardia euroa hoitamistamme eläkevaroista.

Ilmarinen sitoutui tänään ympäristöministeriön ja RAKLI ry:n uuteen green deal -purkusopimukseen yhdessä kahden muun RAKLI:n jäsenen kanssa. Sopimus on mielestämme erinomainen jatkumo toiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja askel osana kiertotaloutta. Kiinteistösijoittamisessa jos missä, puhutaan pitkistä elinkaarista, suunnittelun ja materiaalitehokkuuden merkityksestä. Ja tämä kaikki yhdistyy terveisiin ja turvallisiin koteihin, toimitiloihin sekä muuhun rakennettuun ympäristöön.

Kiinteistöjen suunnittelijoiden, rakentajien, rakennuttajien ja sijoittajien täytyy kiinnittää huomiota ympäristötekijöihin kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa. Ympäristötekijät täytyy ottaa huomioon silloinkin, kun kiinteistön käyttötarkoituksenkaan muutos ei enää riitä ja purkaminen on ainoa järkevä ratkaisu.

Purkamista ei tule tehdä vain repimällä ja raastamalla rakenteita rikki. Sitä tehdään suunnitellusti purkukartoituksen mukaisesti huolehtien purkumateriaalien kierrättämisestä ja uudelleenkäytöstä. Kuten sopimuksessa mainitaan kierrätystä ei ole purkumateriaalin polttaminen energiaksi, käyttäminen polttoaineena tai maantäyttöaineena.

Ilmarisella ja muilla kiinteistösijoittajilla on suuri mahdollisuus ja vastuu lisätä purkumateriaalin käyttöä osana kiertotaloutta. Siten voimme pienentää kaikkien meidän hiilijalanjälkeämme. Ja mikä tärkeintä, samalla pienenevät myös todelliset päästöt, eivät vain laskennalliset päästöt.

Kiinteistösijoituksissa olennaiset osat ovat suunnittelu, rakentaminen, käyttövaihe ja purkaminen. Ilmarisessa ei ollut vaikeata sitoutua myös purkamiseen liittyviin ympäristösitoumuksiin. Olemme jo aiemmin tehneet päästöjä vähentäviä ratkaisuja  suunnittelussa, rakennusaikana ja kiinteistöjen käytön aikana.

Suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitämme huomiota esimerkiksi koko rakennuksen elinkaareen, tilojen muunneltavuuteen käyttötarkoituksen muuttuessa, materiaalivalintoihin, liikkuvuuden parantamiseen sekä kiinteistöön pääsyyn . Tämän lisäksi tulevat kiinteistössä liikkumisen näkökulmat, energiatehokkuus, tilojen terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys. Siis asiakas tai asukastyytyväisyyteen liittyvät kysymykset. Ja tähän lisätään vielä päälle rakennuksen ulkopuolella tapahtuvat asiat kuten energian tuottaminen ja hankinta.

Uusilta kohteiltamme olemme jo pidempään vaatineet korkeita ympäristöluokituksia: vähintään LEED Gold -tasoista sertifikaattia. Nykyiselle rakennuskannallemme olemme tehneet luokitusohjelman, josta esimerkkinä muun muassa Postitalon ja Ilmarisen oman pääkonttorin saamat Gold ja Platinum sertifioinnit.

Osoituksena tästä kaikesta pitkäjänteisestä työstämme saimme vuoden rakennuttaja palkinnon vain pari viikkoa sitten. Tuo palkinto ja tämä sopimus ovat osa ilmastotyötämme, josta julkisuuteen näkyy yleensä vain pieniä, yksittäisiä osia, yksittäisten sijoitusten kautta.

Perustehtävämme on huolehtia suomalaisten eläketurvasta ja turvata eläkkeet myös tulevaisuudessa. Tätä varten sijoitamme eläkevaroja lainsäädännön mukaisesti tuottavasti ja turvaavasti. Meidän mielestämme tuottavaa ja turvaavaa sijoittamista on myös vastuullisesti sijoittaminen eli ympäristöstä ja sosiaalisesta vastuusta sekä hallintotapa-asioista huolehtiminen olennaisena osana sijoituspäätösten tekemistä.

Tähän työhön uusi green deal -sopimus tuo hyviä, konkreettisia tavoitteita kiinteistösijoitusten osalta. Sitoutumalla tähän sopimukseen olemme perustehtävämme äärellä: sijoitamme tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti.

Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
@AnnaHyrske

Katso vapaat toimitilamme

Katso vapaat vuokra-asuntomme

  • Lauri Oinone 8.2.2020 klo 19.37
    Tuottavinta eläkerahastojen sijoittamista on käyttää rahastoja siihen, mitä varten niihin nyt eläkkeellä olevat ovat työuransa aikana maksuja maksaneetkin. Siksi 1990-luvun puolivälissä tilapäiseksi tarkoitettu ja eläkkeitä suhteessa ansiotasokoehitykseen jälkeenjättävä leikattu eläkeindeksi tulee pikaisesti muuttaa ansioindeksiä noudattavaksi, jotta työeläkkeet antaisivat ostovoimaa eläkeläisille. Nyt leikattu eli taitettu indeksi ajaa eläkeläisiä kohti köyhyyttä ja on jo neljännesvuoisadan ajan tehnyt näin. Monille ylltätykseksi väitän täsdsä olevan pahaimman työllistämiskeinon nuorempia ikäluokkia ajatellen. Eläkeläisten voisi ostovoima synnyttää runsaasti työpaikkoja kautta maan. Työllistyneiden työansiot olisivat heille parempi kuin työttömyys ja sen kautta kertyisi nuormmille ikäluokille työttömyysturvaa automaattisesti. Yhteiskunta saisi verotuloja ja työttömyysmenot vähenisivät. Siksi kansantalouden kotimarkkinoiden vuoksi eläkeläisille on saatava ostovoimaa palauttamalla eläkkeet seuraamaan ansiotason kehitystä, koska työansioista ovat eläkemaksutkin maksetut.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 22.10.2024

Iästä on todellakin tehtävä isompi numero

Keskustelu ikääntyneiden asemasta työelämässä käy kuumana. Nykyään puolet konkareista jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Itse kuulun siihen toiseen puoleen, joka jatkaa työssä alimman vanhuuseläkeiän jälkeenkin. Ratkaisu oli minulle itsestään selvä, vaikka ei ongelmaton. Löysinkö suurimman ikärasistin sittenkin peilistä?

Iästä on todellakin tehtävä isompi numero

Blogit 16.10.2024

Työperäinen maahanmuutto haastaa työnantajia – avuksi webinaarisarja

Globaali työvoiman liikkuvuus yli kansainvälisten rajojen on lisääntynyt. Pääasiallinen syy tähän on hybridi- ja etätyön räjähdysmäinen kasvu. Muutokset työnteon luonteessa haastavat perinteitä ja vaativat organisaatioilta uudenlaista osaamista muun muassa teknologiassa, lainsäädännössä, verotuksessa ja perheasioissa. Digitalisaation myötä monia työtehtäviä voi nykyisin hoitaa olinpaikasta riippumatta. Vielä vuosituhannen alussa ulkomaantyöllä tarkoitettiin lähinnä parin vuoden työkomennuksia ulkomailla.

Työperäinen maahanmuutto haastaa työnantajia – avuksi webinaarisarja
Lisää ajankohtaisia artikkeleita