Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Julkaisimme vastikään uuden työkyvyttömyyseläkeindeksin. Se antaa uutta tietoa työkyvyttömyydestä. Indeksi ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä ja kertoo pysyvän työkyvyttömyyden syistä. Tilastot keskittyvät erityisesti yksityiseen sektoriin ja kuvaavat tilannetta toimialoittain.

Työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa yhä vähemmän, mutta niiden kustannukset ovat suuret

Suomalaisten työurat ovat pidentyneet. Vuonna 2004 noin puolet työntekijöistä siirtyi varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen 60-vuotisjuhliaan. Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin puolet ikäluokasta jatkaa töissä yli 64-vuotiaiksi (etk.fi). Vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on puolittunut viimeisen 15 vuoden aikana, työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan vuositasolla edelleen 2,5 miljardia euroa (etk.fi). Kun vanhuuseläkeikä nousee, on odotettavissa myös, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvaa erityisesti iäkkäämmillä työntekijöillä. Tulevaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeitä myös maksetaan entistä pidempään.

Työeläkealan pitkän aikavälin ennusteet perustuvat väestötason laskelmiin. Niissä hyödynnetään arvioita syntyvyydestä ja kuolevuudesta. Makroennusteet ovat tähän mennessä osoittautuneet hyvin paikkaansa pitäviksi. Väestömäärän kehitys syntyvyyttä tarkastelemalla on suhteellisen mutkatonta.

Ilmarisen ennuste keskittyy työkyvyttömyyteen ilmiönä ja täydentää makroennusteita. Työkyvyttömyyteen liittyy monimutkaisia syy-seuraussuhteita, joiden vuoksi ennustaminen ei ole helppoa. Työkyvyttömyyteen johtava polku on usein pitkä ja mutkikas – lukuun ottamatta äkillistä työkyvyn vievää sairastumista. Työkyvyttömyyden määritelmäkään ei ole yksiselitteinen. Työntekijän eläkelain mukaan (finlex.fi) vakuutuslääkärin tulee arvioida, vaikuttaako hakijan sairaus, vika tai vamma työkykyä alentavasti vähintään kahden viidesosan verran. Lisäksi tulee huomioida hakijan kokonaistilanne. Yli 60-vuotiailla arviointikriteerit muuttuvat.

Miten ennuste toimii?

Ennustettavaksi muuttujaksi valittiin uusia työkyvyttömyysetuuksia saaneiden henkilöiden määrä kalenterivuositasolla. Etuus on mallissa mikä tahansa Ilmarisen myöntämä uusi etuus: ammatillinen kuntoutus, osa- tai kuntoutustuki sekä osa- tai työkyvyttömyyseläke. Ennustavia muuttujia mallissa ovat yritystasolla tarkasteltuna aiempien vuosien etuuksien määrä, palkkasumma, maksuluokka, henkilöstön ikä-palkkajakauma, palkkaerot ja osa-aikaisuus.

Ennustemalli käyttää suurta määrää Ilmarisen asiakasyritysten eri ajanhetkiä koskevaa tilastotietoa. Mallinnuksessa koostetaan toimialakohtaiset ennusteet seuraavalle kalenterivuodelle. Ilmarisen markkinaosuus on 37 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöiden palkkasummasta, joten ennuste antaa kattavan kuvan siitä, miten yksityisen sektorin työkyvyttömyys Suomessa kehittyy.

Olemme Ilmarisessa seuranneet ennusteiden tarkkuutta eri menetelmillä ja huomanneet, että kappalemääräiset ennusteet korreloivat asiakkaidemme todellisen tilanteen kanssa erittäin vahvasti (neljän vuoden korrelaatioiden keskiarvo on 0,93). Täydellisyyden tavoittelu ei ole mielekästä ilmiön monimutkaisuuden ja sattuman tuoman vaihtelun vuoksi. Tarkasteltaessa ilmiötä toimialatasolla satunnaisvaihtelun rooli kuitenkin vähenee.

Ennusteen avulla käsiksi työkyvyttömyyden syihin

Ennusteemme täydentää muiden tilastoja tuottavien tarjoamaa tietoa. Eläketurvakeskus (etk.fi) tilastoi työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksia ikäluokittain, mutta ei vielä toistaiseksi toimialoittain. Toimialakohtaista tietoa on tähän mennessä ollut niukalti saatavilla lukuun ottamatta aika-ajoin julkaistavia rekisteritutkimuksia (esim. Rinne et al. 2018; Pensola et al. 2010). Aiempien tutkimusten mukaan työkyvyttömyys kasautuu edelleen niille toimialoille, joissa työskennellään fyysisesti kuormittavissa ammateissa keskimääräistä matalammalla koulutustasolla ja palkalla.

Toimialojen välisiä eroja on jatkossakin syytä tuoda entistä paremmin esille, jotta ongelmiin voidaan puuttua siellä missä ne syntyvät. Eri alojen väliset merkittävät erot kertovat tarpeesta kehittää työtä ja työoloja, jotta työntekijät voisivat jatkaa työssä pitempään. Ilmarisen ennuste herättelee vertailemaan toimialoja toisiinsa ja pohtimaan työkyvyttömyyden syitä, sillä vuoden 2024 ennusteen mukaan toimialojen välillä voi olla jopa nelinkertaisia eroja.

Ennuste antaa mahdollisuuden verrata oman yrityksen tilannetta omaan ja muihin toimialoihin. Jos oman yrityksen tilanne on toimialan ennustetta korkeampi, on yrityksessä syytä tehdä tarkempi selvitys, mistä ero voisi johtua. Usein selitys löytyy henkilöstön ikä- ja ammattijakaumasta, mutta yleensä myös työkykyjohtamisessa on kehitettävää. Korkea ennuste antaa aina syyn toimenpiteisiin yrityksessä.

Muutokset ja trendit näkyviksi

Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi kokoaa myös jatkossa toimialakohtaiset työkyvyttömyysetuuksien ennusteet. Kehitämme mallia ja kokeilemme myös uusia malleja eri muuttujilla ja aikaväleillä. Kun saamme riittävästi kokemusta ja tietoa tuloksista, julkaisemme niitä aikasarjana. Ajan mittaan Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksiin muodostuu siten tietoa paitsi toimialojen välisistä eroista, myös muutoksista ja trendeistä yhteiskunnan ja työnantajien hyödynnettäväksi.

Anssi Smedlund, johtava asiantuntija, Ilmarinen
Juhana Peltonen, Senior Data Scientist, Ilmarinen

Tutustu tarkemmin: 

• Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi 
• Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa