Blogit

Hei liikkuja – onko mittalaitteesi renki vai isäntä?

Monelle meistä kunto- ja terveysliikkujista kesä on kestävyysliikunnan kulta-aikaa. Löydämme liikkumisen iloa muun muassa luonnosta nautiskellen kävelylenkin lomassa, lenkkipolkuja pinkoen tai pyörän selässä kiitäen. Monet hurahtavat laskemaan omia kilometrejään ja tähtäävät täysillä kohti omia tavoitteitaan tai kisailevat esimerkiksi pyöräkilometreistä Kilometrikisassa. Ranteeseen puetaan tietenkin suoritusta mittaava älylaite. Eihän sitä muuten tiedä liikkuneensa.

Jos käytät askeleita mittaavia laitteita, onko sinulle käynyt koskaan niin, että kävelylle lähtiessäsi käännyt takaisin sisälle koska tajusit unohtaneesi älykellon ranteesta?

Minulle on. Se herätti pohtimaan omaa suhtautumistani kaiken liikkumisen mittaamiseen.

Jaakkolan Joni heitti podcastissaan ilmoille tutun toteamuksen ”Mittalaitteet ovat hyvä renki, mutta huono isäntä”. Joni viittaa siihen, ettei erilaisten mittareiden pitäisi antaa ohjata liikaa omaa tekemistään. Edellä kuvaamastani tilanteessa mittalaite on ainakin uhkaamassa ajautua isännän rooliin.

Kannattaako liikkumista seurata jatkuvasti?

Miksi mittalaitteesta ja mittaamisesta on tullut niin merkittävä osa arkea? Miksi monet, minä mukaan lukien, merkkaamme innolla kesän kilometrejä taulukkoon? Kannattaako omaa liikkumistaan monitoroida ja seurata?

Yksiselitteinen vastaus on, että fiksusti hyödynnettyä mittalaitteista sekä erilaisista kilpailuista on hyötyä liikkumisen kannalta.

Tavoitteiden asettaminen on hyödyllinen työväline aktiivisen liikkumisen ylläpidossa. Jos tavoitteet on asetettu realistisesti ja matkan varrelta löytyy välitavoitteita, on huomattavasti helpompi saada liikkuminen osaksi arkea. Tavoitteen realistisuus on tärkeää. Jos esimerkiksi olisin asettanut kesän pyöräilyn Kilometrikisaan tavoitteeksi sijoittua joukkueen kärkikahinoihin, olisin varmasti jo luovuttanut, koska tavoite olisi liian haastava. Ilmarisessa on töissä muutama himopolkija.

Kun tavoite on asetettu, etenemisen seuraaminen auttaa hahmottamaan missä mennään suhteessa tavoitteeseen. Seurannassa auttavat älylaitteet ja omaa etenemistä on hyvä kirjata ylös. Jos välitavoitteita on asetettu oppikirjamaisesti, saa niiden saavuttaminen tuntemaan onnistumisen tunnetta, mikä motivoi jatkamaan. Tavoitteiden fiksaaminen matkan varrella on myös sallittua.

Välillä voi lomailla myös mittaamisesta

Erilaiset mittalaitteet, tavoitteet ja kisailut kuuluvat siis mielestäni arkeen. Enemmän tai vähemmän. Mieluiten jotain näiden väliltä. Lenkille lähteminen ilman askelten mittaamisen mahdollisuutta ei tulisi turhauttaa. Toisaalta kaikki hyötyisivät aika-ajoin oman liikkumisen määrän välitsekkauksesta mittareita apuna käyttäen.

Ensi kerralla mittarin unohtuessa kotiin, annan sen jäädä. Saan riittävän kuvan liikkumisen määrästä ja kehityksen suunnasta ilman, että kaikki data on kerättynä talteen.

Jos olet tottunut monitoroimaan kaiken liikkumisen orjallisesti, haastan sinut kesälomalla irtautumaan työn lisäksi myös mittareista. Ei kokonaan, mutta ajoittain. Lomalla ei kannata stressata liikunnan määrästä. Loma-ajan liikkumiseen sopii asiantuntijapsykologimme Simo Levannon aikaisempi ohje lomailuun: Se, mitä teet lomien välillä, on tärkeämpää kuin se, mitä teet niiden aikana.

Elsi Luomi   
@ElsiLuomi
liikuttaja, Ilmarinen   

Lue lisää työkyvyn johtamisesta.

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita