Vaadi työkykytoiminnalta vaikuttavuutta

Työpaikoilla on järjestetty 2000-luvulla paljon työhyvinvointia ja työkykyä tukevaa toimintaa. Työhyvinvointihankkeiden ja -päivien nimissä on tehty hyvin moninaisia projekteja johtamiskoulutuksesta yhteishenkeä kohottaviin seikkailupäiviin. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta toiminta ei ole useinkaan perustunut tieteelliseen näyttöön, ja vaikuttavuuden osoittaminen on ollut vaikeaa.

Varsinkaan työhyvinvointihankkeiden pitkän aikavälin vaikuttavuudesta ei ole ollut riittävästi tutkimusnäyttöä. Jos vaikuttavuutta on hankkeissa ylipäänsä mitattu, on se yleensä tehty melko pian hankkeen päättymisen jälkeen, jolloin niin sanottua Hawthorne-ilmiötä ei voida sulkea pois. Ilmiön mukaan tulokset paranevat tehdään mitä hyvänsä, mutta palaavat nopeasti takaisin lähtötasolle. Työpaikat toivovat kuitenkin hankkeiden saavan aikaan pitkään kestävää vaikutusta.

Tutkittua tietoa pitkäaikaisvaikuttavuudesta 

Yksi esimerkki hyvin arvioidusta työkykyhankkeesta on juuri julkaistu Työsuojelurahaston rahoittamana. Hankkeessa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat seurasivat työhyvinvointia Ahvenanmaan sairaanhoitopiirissä toteutetun KivaQ-työhyvinvointihankkeen jälkeen peräti neljän vuoden ajan.

Kahdeksan kehittämistyöpajoihin osallistuneen osaston tuloksia verrattiin 39 yksikköön, joissa työpajoja ei pidetty. Kahden vuoden kohdalla työpajoihin osallistuneiden osastojen työhyvinvointi oli kyselyllä mitattuna merkitsevästi korkeampi kuin lähtötilanteessa. Hyvä taso pysyi myös neljän vuoden mittauksessa. Vastaavaa muutosta ei nähty yksiköissä, jotka eivät osallistuneet kehittämistyöpajoihin.

Koska työpajoissa mukana olleilla osastoilla työhyvinvointi oli lähtötilanteessa alempi kuin vertailuyksiköillä, laskettiin tulokset myös vakioituna lähtötilanteen suhteen. Tulokset pysyivät silti tilastollisesti merkitsevinä. Tutkimustulosten merkitystä korostaa se, että näin pitkällä seurannalla vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.

Mitkä ovat vaikuttavan hankkeen tunnuspiirteet?

Yllä olevasta ei voi vetää johtopäätöksiä, että mikä tahansa työhyvinvointi- tai työkykyhanke olisi vaikuttava heti hankkeen jälkeen, saatikka pitkällä aikavälillä. Onneksi meillä on tutkimusnäyttöä siitä, millaiset hankkeet työpaikoilla ovat olleet vaikuttavia.

Tutkimuksissa on tunnistettu muun muassa seuraavia vaikuttavan hankkeen piirteitä:

• toimenpiteet kohdistuvat yksilön sijasta työhön
• toimenpiteet suunnataan todetun tarpeen tai riskin perusteella eikä niitä kohdisteta kaikkiin
• hankkeen tavoitteet tukevat yrityksen ja työpaikan perusstrategiaa
• työntekijät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa
• johto on sitoutunut ja antaa riittävät resurssit
• osallistuminen on tehty helpoksi
• hankkeen onnistumista mitataan riittävän pitkällä aikavälillä.

Yksi tutkitun hankkeen vaikuttavuuden syy on juuri yllä mainittujen kriteerien toteutuminen.

Haastankin työkyky- ja työhyvinvointihankkeita suunnittelevia työpaikkoja vaatimaan osoitettua vaikuttavuutta palveluntuottajilta, jotka valitsette toteuttamaan hankkeitanne. Toisaalta haastan myös palveluntuottajia lähtemään rohkeasti läpinäkyvyyden tielle, jossa toteuttamienne hankkeiden tuloksia tarkastellaan tieteellisin vaikuttavuuden kriteerein. Näin saamme Suomeen yhä parempaa työelämää.

Heidi Furu
johtava asiantuntija, Ilmarinen 

Tutustu myös: 

• Lue lisää tutkimuksesta: Työhyvinvointihankkeen pitkäaikaisvaikutukset kunnallisessa terveydenhoitoyksikössä 2017–2021 (tsr.fi)
• Tutustu työterveyslaitoksen tutkimustuloksiin työkykyjohtamisen vaikuttavuudesta: Yhteistyolla-tulosta-tyokykyjohtamisessa.pdf (julkari.fi)

• Lue lisää työkykyjohtamisesta TyökykyAreenasta.