Blogit

Syntyvyyden lasku muuttaa väestöennustetta ja kestävyysarvioita

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste näyttää aiempaa synkemmältä. Ennusteen mukaan väkiluku kääntyy laskuun 2035. Merkittävin muutos heikentyneen ennustenäkymän taustalla on vuonna 2012 alkanut jyrkkä syntyvyyden lasku. Kuluvasta vuodesta on tulossa jo kolmas perättäinen vuosi, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.

Vielä vuonna 2010 Suomi kuului niihin Euroopan maihin, joissa keskimääräistä lapsilukua kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli lähellä hyvää pohjoismaista tasoa. Kohtuullisen korkea syntyvyys näytti antavan hieman helpotusta väestön ikääntymisestä johtuvaan huoltosuhteen heikentymiseen. Viime vuosina tilanne on kuitenkin tältä osin heikentynyt jopa dramaattisella tavalla. Keskimääräinen lapsiluku on pudonnut noin 1,8:n tasolta noin 1,4:ään. Vuosittainen syntyneiden määrä on samalla supistunut noin 60 000:sta alle 50 000:en. Muutos merkitsee sitä, työikäisen väestön määrä on jo 2040-luvulla noin 100 000 henkeä pienempi kuin aiemmin oletettiin. 2050 mennessä työikäisiä on 200 000 vähemmän kuin nykyisin.

Näin suuri muutos ei voi olla vaikuttamatta tulevaisuutta koskeviin laskelmiin. Näitä tekevät mm. Eläketurvakeskus, joka arvioi eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, ja valtiovarainministeriö, joka arvioi koko julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Nämä tahot julkaisevat omia arvioitaan talouden kestävyydestä ensi vuoden alkupuolella. Syntyvyyden laskusta seurannut väestöennusteen heikentyminen tulee väistämättä muuttamaan näitä laskelmia synkempään suuntaan ja käynnistämään keskustelun siitä, kuinka horisontissa häämöttäviin julkisen talouden ongelmiin sopeudutaan.

Ennusteet eivät yleensä toteudu. Varsinkin hyvin pitkälle tulevaisuuteen kurkottavat laskelmat ovat alttiita tuleville muutoksille, joita emme tällä hetkellä pysty ennakoimaan. On mahdollista, että syntyvyys kääntyy jossain vaiheessa uudelleen nousuun. Näin voi käydä, jos viime vuosien kehityksessä on kyse vain lasten hankinnan lykkäämisestä myöhemmäksi. Väkiluku voi kääntyä uudelleen nousuun myös mahdollisen maahanmuuton kasvun vuoksi. Tilastokeskuksen väestöennuste ei kuitenkaan ennakoi tällaisia käänteitä.

Tällä hetkellä kiinnostavinta olisi ymmärtää, mistä syntyvyyden lasku johtuu. Kyseessä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, koska samansuuntaisia kehityskulkuja voidaan havaita myös muissa teollisuusmaissa. Selittävät tekijät voivat siksi olla laajempia ja kansainvälisiä. On epäselvää, onko kyseessä finanssikriisistä seurannut pessimismin kasvu, ilmastoahdistus tai nuorten heikentynyt työmarkkina-asema. Väestöennuste tulee käynnistämään keskustelun siitä, mitä voitaisiin tehdä kehityksen kääntämiseksi parempaan suuntaan. Siksi olisi tärkeä saada tutkimustietoa muutoksen taustatekijöistä ja mahdollisista keinoista, joilla kehitykseen voisi vaikuttaa.

Jaakko Kiander
 yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilmarinen
@KianderJaakko

Miten ja milloin eläkkeelle? Lue lisää verkkosivuiltamme www.ilmarinen.fi

Jaakko Kiander

Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta
Julkaistu 15.11.2018
Lukuaika 2 min
  • Juhani Ehojoki 15.11.2018 klo 22.00
    Kaikki voitava on tehtävä lapsiperheiden aseman parantamiseksi.
    Vastaa kommenttiin
    • Eija Leipäjoki 15.11.2018 klo 22.00
      En ole törmännyt viime vuosina yhteenkään lehtijuttuun, jossa tulevaisuudessa nähtäisiin mitään hyvää odotettavaa. Tarjolla näyttäisi olevan ainoastaan kurjuutta ja kärsimystä ja yhä kasvavia ongelmia. Olisi todella ihmeellistä, jos tällä ei olisi vaikutusta nuoriin aikuisiin. Minun lapsuudessani ja nuoruudessani elettiin tulevaisuuden toivossa, että maailmaa pystytään muuttamaan paremmaksi paikaksi ihmisten elää. Nyt nuorille luvataan kestävyysvajetta, våanhusongelmaa ja pelotellaan, ettei edes eläkettä tule aikanaan ja ilmäaästomuutos vie lopulta kaiken, lisäänny siinä sitten.
      Vastaa kommenttiin
      • Sakke 18.11.2018 klo 22.00
        Rahaa halutaan käyttää muuhun päättäjiä enemmän miellyttävään. Lisäksi vain ko. kohderyhmä alistuu mihin tahansa leikkauksiin ilman mitään (turvalliisuus)riskejä. Ennen miljoonalla (tai kahdella) ihmisellä oli valtaa (ehkä vaalien takia). Nythän vaalit ovat turhia. Takki pyörii joka suuntaan kunhan etuja tulee. Ja 100€/miljoona henkeä on 100 000 000. Sama kuin 10000*10000. Eli pienemmälle porukalle riittää enemmän.
        Vastaa kommenttiin
    • 35v 15.11.2018 klo 22.00
      Väärin. Asioita on tehtävä niiden lapsettomien ihmisten aseman parantamiseksi, jotka tekisivät lapsia ellei yhteiskunta ja työelämä potkisi koko ajan päähän.
      Vastaa kommenttiin
    • Tomi Ahti 16.11.2018 klo 22.00
      Väestöliiton ja valtiovarainministeriön mukaan (osa)syynä on varsin todennäköisesti sukupuolten tasa-arvokuilun kasvaminen. Tää kehitys on nimenomaan Suomelle tyypillistä ja siksi aika hyvä hypoteesi. Skandinaviassahan ei syntyvyys ole laskenut (eikä se johdu maahanmuuttajista). Ja jos kattoo PISAn tuloksia ja Better Life -indeksiä, juuri Suomessa miehillä menee poikkeuksellisen huonosti suhteessa naisiin. Naiset nyt vain eivät löydä isiä lapsilleen, kun naiset erkanevat yhä kauemmas miehistä elämänlaadussa, koulutustasossa ja alueellisestikin. Väitteet siitä, että lasten tekeminen vähenisi huonon taloudellisen kehityksen aikana on ihan huuhaata, kuten kuka tahansa asiaan perehtynyt tietää. Ei sen puoleen, että uskoisin faktojen ketään kiinnostavan tällaisissa asioissa, joissa "kaikkihan nyt tietää, että ei se ainkaan noin ole". Huoh.
      Vastaa kommenttiin
      • k 19.11.2018 klo 22.00
        "Tää kehitys on nimenomaan Suomelle tyypillistä ja siksi aika hyvä hypoteesi. Skandinaviassahan ei syntyvyys ole laskenut (eikä se johdu maahanmuuttajista)." Suomeakin pahempaa vauhtia syntyvyys on romahtanut mm. Islannissa. Siellä 1960-luvulla syntyi lapsia jopa yli 4 naista kohti. Islannissa oli pitkään 2000-luvullakin vielä syntyvyysluvut yli 2:n, ja Euroopan korkein syntyvyys. Sitten sielläkin syntyvyys romahti. Islannissa on nyt huomattava osuus väestöstä noin 40-vuotiaita. Vanhuksia on siellä hyvin vähän, koska syntyvyys oli menneet vuosikymmenet korkealla tasolla. Kouluikäisiä on paljon. Vauvoja ja pieniä lapsia vastaavasti on nyt vähän, koska viime vuosina syntyvyysluvut ovat valuneet reilusti alaspäin. Viime tilastovuonna syntyvyys oli siellä enää 1,7. Islanti on mielenkiintoinen vertailukohta syntyvyyden laskuun liittyville selityksille, koska siellä syntyvyyden romahdus on tapahtunut huomattavan nopeasti 1960-luvun yli 4:n luvuista 1,7:n tasolle. Islanti on ollut esimerkkimaa siitä, kuinka tukijärjestelmällä isät on saatu kotiin lapsia hoitamaan, ja hiljattain syntyneet äidit työelämään. Tukijärjestelmässä käytännössä on estetty naisten jääminen pitkäksi ajaksi kotiin lapsia hoitamaan. Lopputulos näyttäisi olevan, että työllisyysaste on Islannissa noussut, sekä naiset että miehet ovat päätyneet töihin, ja että lasten synnyttäminen on jäänyt yhä useammassa tapauksessa tekemättä. Islannin väkiluku on noin kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Islannin eläkejärjestelmä on ollut siinä mielessä helppo toteuttaa, että maan väestö on kasvanut niin hurjaa vauhtia, että eläkeläisiä on siinä maassa ollut aina vain pieni osa väestöstä. Voi olla, että syntyvyyden laskun myötä sielläkin joudutaan miettimään eläkejärjestelmään uudistuksia.
        Vastaa kommenttiin
    • Sakke 18.11.2018 klo 22.00
      Rahaa halutaan käyttää muuhun päättäjiä enemmän miellyttävään. Lisäksi vain ko. kohderyhmä alistuu mihin tahansa leikkauksiin ilman mitään (turvalliisuus)riskejä. Ennen miljoonalla (tai kahdella) ihmisellä oli valtaa (ehkä vaalien takia). Nythän vaalit ovat turhia. Takki pyörii joka suuntaan kunhan etuja tulee. Ja 100€/miljoona henkeä on 100 000 000. Sama kuin 10000*10000. Eli pienemmälle porukalle riittää enemmän.
      Vastaa kommenttiin
    • Kai Lähteenmäki 18.11.2018 klo 22.00
      Pari ideaa lapsimäärän lisäämiseksi: - Afrikassa sanotaan, että lapsen kasvatus vaatii koko kylän- jossa on monta aikuista ja lasta osallistumassa lapsen tukemiseen. Meillä Suomessa on ollut vuosisatoja tapana, että uusi 2 hengen ydinperhe rakentaa talonsa ja navettansa 5 km päähän synnyinkodeistaan. Kaikki 5-9 lasta on kahden nuoren aikuisen varassa, Stressi on kova kun lapset ja eläimet sairastelee… tulee riitaa, menee hermot vahvoiltakin ihmisiltä.. Miten auttaa asiaa? Ehdotan, että vastuu pienistä lapsista siirtyy enemmän kylän vastuulle. Tulee olla yökoteja päiväkotien lisäksi, jonne nääntyneet vanhemmat voi turvallisesti viedä lapsensa, kun omat voimat loppuu. Ammatti-ihmiset osaa hoitaa lapsia ja auttaa alkuun opintielle. Lapsilisät tietysti vähenee kun lapset on kylän vastuulla. Veikkaan, että lapsista tulee terveempiä ja tasapainoisempia, kun ympärillä on aina turvallisia aikuisia? - toinen asia on helpottaa synnytyksiä, esim lisää sektioita?
      Vastaa kommenttiin
      • Martti Makkonen 20.11.2018 klo 22.00
        erinomaista ja varmasti totta
        Vastaa kommenttiin
    • k 19.11.2018 klo 22.00
      "Tää kehitys on nimenomaan Suomelle tyypillistä ja siksi aika hyvä hypoteesi. Skandinaviassahan ei syntyvyys ole laskenut (eikä se johdu maahanmuuttajista)." Suomeakin pahempaa vauhtia syntyvyys on romahtanut mm. Islannissa. Siellä 1960-luvulla syntyi lapsia jopa yli 4 naista kohti. Islannissa oli pitkään 2000-luvullakin vielä syntyvyysluvut yli 2:n, ja Euroopan korkein syntyvyys. Sitten sielläkin syntyvyys romahti. Islannissa on nyt huomattava osuus väestöstä noin 40-vuotiaita. Vanhuksia on siellä hyvin vähän, koska syntyvyys oli menneet vuosikymmenet korkealla tasolla. Kouluikäisiä on paljon. Vauvoja ja pieniä lapsia vastaavasti on nyt vähän, koska viime vuosina syntyvyysluvut ovat valuneet reilusti alaspäin. Viime tilastovuonna syntyvyys oli siellä enää 1,7. Islanti on mielenkiintoinen vertailukohta syntyvyyden laskuun liittyville selityksille, koska siellä syntyvyyden romahdus on tapahtunut huomattavan nopeasti 1960-luvun yli 4:n luvuista 1,7:n tasolle. Islanti on ollut esimerkkimaa siitä, kuinka tukijärjestelmällä isät on saatu kotiin lapsia hoitamaan, ja hiljattain syntyneet äidit työelämään. Tukijärjestelmässä käytännössä on estetty naisten jääminen pitkäksi ajaksi kotiin lapsia hoitamaan. Lopputulos näyttäisi olevan, että työllisyysaste on Islannissa noussut, sekä naiset että miehet ovat päätyneet töihin, ja että lasten synnyttäminen on jäänyt yhä useammassa tapauksessa tekemättä. Islannin väkiluku on noin kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Islannin eläkejärjestelmä on ollut siinä mielessä helppo toteuttaa, että maan väestö on kasvanut niin hurjaa vauhtia, että eläkeläisiä on siinä maassa ollut aina vain pieni osa väestöstä. Voi olla, että syntyvyyden laskun myötä sielläkin joudutaan miettimään eläkejärjestelmään uudistuksia.
      Vastaa kommenttiin
    • Martti Makkonen 20.11.2018 klo 22.00
      erinomaista ja varmasti totta
      Vastaa kommenttiin
  • Paavo 15.11.2018 klo 22.00
    Tarvitaan vakautta sekä itse omalla työllä ansaittua toimeentuloa, jonka kautta syntyy tunne siitä, että pärjää omillaan. Tämän kautta puolestaan saavutetaan turvallisuuden tunne, mikä on yksi olennaisista perustarpeista. Tukirahaa (toisten rahaa) jakamalla ja täten luomalla pakottava riippuvuussuhde tukirahaa jakaviin poliitikkoihin mennään täysin väärään suuntaan. Keskiössä painaa myös sukupolvien välille revennyt raju eriarvoisuus, kun vanhemmat enemmistönä määräävät politiikan suunnan omien etujensa mukaan vähemmistönä olevien nuorten kustannuksella.
    Vastaa kommenttiin
    • Reijo 16.11.2018 klo 22.00
      Nuoret miehet ja naiset eriytyvät toisistaan valtavalla vauhdilla. Jordan Peterson sanoi, että se on suurinta pohjoismaissa. He elävät jo toisissa maailmoissa. Karkeasti sanottuna naiset pitää miehiä juntteina. Miehet naisia taas kuplassa elävinä kummajaisina. Kehitys näkyy hyvin puolueiden nuorisojärjästöjen määrässä. Kymmenessä vuodessa vanhat puolueet on menettäneet reilusti yli 50% jäsenmääristä, kun samaan aikaan toisistaan erilaiset Persut ja vihervasemmisto ovat kymmenkertaistaneet kannatuksen. Valtava muutos 10 vuodessa, mistä ei juuri puhuta. Kummatkaan sukupuolet ei seuraa perinteisiä medioita, vaan uutiset saadaan sosiaalisestamediasta. Miehet keskustelufoorumeilta kuten muropaketti, ylilauta, hommaforum, reddit… Ja naiset Twitterin ja Facebookin kautta. Seurustellaan lähinnä toisen alakerran kanssa, jos syntyy parisuhteita. Voisi muuten jo puhua summista per naama, mitä tämä ongelma kustantaa. Luvut on nimittäin valtavia.
      Vastaa kommenttiin
  • Anni 16.11.2018 klo 22.00
    Olen itse 30-vuotias ja liki koko helsinkiläisessä ystäväpiirissäni yhä harvempi tuttavani haluaa tuoda lapsia tähän Suomeen, eivät sen vuoksi, että eläisivät vain itsensä vuoksi, vaan sen vuoksi, että Suomen poliittinen ilmasto, nykyinen hallitus ja pettymys sen tuomaan arvomaailmaan ja edustukseen sekä Sote-uudistuksen epäkohdat kannustavat perheen hankinnan sijasta yhä useampia omistautumaan työhönsä, jotta saavat jalansijaa, jotta voivat kääntää jonain päivänä kelkan kohti sitä tasa-arvoista hyvinvointivaltioita, mihin Suomi pohjautui nuoruudessamme. Yksityistämishankkeet ja petetyt vaalilupaukset sekä Suomen maineen pilaaminen kansainvälisessä ihmisoikeusistuimessa pakkopalautuksineen päivineen eivät kannusta lapsentekoon, vaan vastarintaan, vaikka omat eläkkeet siinä kärsivät.
    Vastaa kommenttiin
    • Lk 19.11.2018 klo 22.00
      Olen 50-kymppinen helsinkiläinen mies. Viimeiset 25 vuotta olen hoitanut omat naisiin liittyvät deittailu-, seurustelu-avioitumis- ja tietysti myös seksuaaliset tarpeeni juuri Annin edustaman naisikäryhmän kautta. Ainakin. Hgissä naissinkkuja on tuossa iässä valtavasti. Normaali sinkkupopulaation lisäksi naiset antavat yleensä tuossa vaiheessa kenkää vähänkin renttumaisille miesystävilleen ja palaavat parisuhdemarkkinoille. Ja toisaalta tarve pariutua on naisilla kova biologisen kellon tikittämisen vuoksi. Se on markkina jossa suomalainen, työssä käyvä vakaa mies on vahvoilla. Näilä naisilla on yleensä kokemusta jo muistakin vaihtoehdoista. Blogin aiheeseen liittyy siten, että jos useammat miehet ymmärtäisivät käyttää tätä markkinoiden naispullistumaa, syntyvyyskin voisi nousta. Nämä naiset kävelevät tuolla nimittäin vain yksi asia mielessään, ja se on tyhjä kohtu. Annin kaltaisiakin on tullut kohdattua. Varmasti aitoja idealisteja on joukossa. Meillä ihmisillä on kuitenkin vahva tarve hakea syyt omiin voisiko sanoa ongelmiin yleistä asiosta joihin emme voi juuri vaikuttaa. Kannattaa ehkä pohtia, onko mikään yksittäinen hallitus niin vaikutusvaltainen, että sen politiikan antaa ohjata oman eämän tärkeitä päätöksiä.
      Vastaa kommenttiin
  • Martti 18.11.2018 klo 22.00
    Jos 30-vuotias Helsingissä ei tuttavapiireineen halua tehdä lapsia, asialla tullee olemaan myös positiivisia vaikutuksia. Kohta saadaan sulkea päiväkoteja ja neuvoloita. Tässä säästyy merkittävästi. Lisäksi 30-vuotias mainitsee vastenmieliset pakkopalautukset. Ne palauttamatta jäävät kyllä tekee niitä lapsia. Uskontonormin mukaan jopa merkittävästi. Niille tarvitaan tilaa Helsingissä ja lisää tulee. Kun kantaväestö vapaaehtoisesti vähenee ja tyhjiö sitten täyttyy, on toivottu tulevaisuuden näkymä saavutettu, 30-vuotiaan toivomusten mukaisesti. Toivoa sopii, että tyhjiön täyttävä väestö maksaa niitä eläkemaksuja ja veroja.
    Vastaa kommenttiin
    • k 19.11.2018 klo 22.00
      Väistämättä tuo syntyvyyden lasku tarkoittaa kyllä tosiaan mm. opettajien määrän huomattavaa vähenemää. Koulujen nykyiset opettajamäärät perustuvat siihen, että ikäluokan koko on ollut 60 000. Esimerkiksi peruskouluissa eskari mukaanlukien 10 000 lapsen verran pienemmät ikäluokat tarkoittavat peräti 100 000 oppilaan vähenemää koulujärjestelmässä, mikäli tilanteesta tulee pysyvä. Vastaavasti asia tarkoittaa sitä, että joka kuudes opettajan työpaikka katoaa ehkä kouluista näiden ikäluokkien opetuksessa. Opettajankoulutus Suomessa perustuu aika tasaiseen sisäänottoon, eikä alakoulujen opettajankoulutuksissa sisäänotto ainakaan vielä ole joustanut syntyvyyden kehityksen seurauksena alaspäin. Lähivuosina saattaa käydä niin, että aika moni vastavalmistunut alakoulun opettaja saa etsiä töitä jostain muualta kuin alakouluista, koska lasten määrän vähennyttyä reilusti ei eläköityvien ja irtisanoutuvien opettajien tilalle monessa koulussa uusia opettajia tulla rekrytoimaan. 6 vuotta myöhemmin sama tilanne voi olla edessä yläkoulujen opettajiksi valmistuneilla, ja sen jälkeen toisen asteen koulutuksessa ja korkeakouluissa.
      Vastaa kommenttiin
      • Tomi Ahti 19.11.2018 klo 22.00
        Työpaikat tietysti vähenevät myös päiväkodeissa - ja todennäköisesti myös korkeakoulutuksessa. Samaan aikaan yksikköjä tietysti suljetaan. Tämä on säästöä. Monien firmojen työpaikatkin siirtyvät pois Suomesta, koska työvoimaa ei löydy erityisesti miesvaltaisiin töihin. Tämä taas ei ole säästöä. Voisiko ajatella, että periferisoituva Suomi voisi kokeilla sellaista hallittua alueen alasajoa, jota ei koskaan ole ennen oikein tehty, ei ainakaan kokonaisen valtion kohdalla? Vaikka Suomessakin jaetaan rahaa hillittömiä määriä "kehitysapuperusteisesti" syrjäseuduluille, ei se paljoakaan ole tai tule lopputolosta muuttamaan, toki vähän hidastamaan. Syntyvyys onkin jo lupaavasti alamaissa, maahanmuuttajia ei houkutella eikä koulutetut kai tulisi vaikka houkuteltaisi, koulutetut nuoret muuttavat pois, samoin varakkaat eläkeläiset, firmat investoivat muualle, rahalla on muutenkin vaikeuksia pysyä Suomessa. Trendi on jo aika hyvä. Kun tähän lisätään muut periferisoitumisen oireet, erityisesti euro ja hurjat taantumat, kyllä tästä jotain voitaisin saada aikaan. Syntyvyydestä vielä, että kannattaakohan Islantiin kannattaa verrata, maa lienee monilla tapaa liian outlier? Ruotsi on paljon turvallisempi vertailukohde, tai muut Skandinavian maat.
        Vastaa kommenttiin
    • Tomi Ahti 19.11.2018 klo 22.00
      Työpaikat tietysti vähenevät myös päiväkodeissa - ja todennäköisesti myös korkeakoulutuksessa. Samaan aikaan yksikköjä tietysti suljetaan. Tämä on säästöä. Monien firmojen työpaikatkin siirtyvät pois Suomesta, koska työvoimaa ei löydy erityisesti miesvaltaisiin töihin. Tämä taas ei ole säästöä. Voisiko ajatella, että periferisoituva Suomi voisi kokeilla sellaista hallittua alueen alasajoa, jota ei koskaan ole ennen oikein tehty, ei ainakaan kokonaisen valtion kohdalla? Vaikka Suomessakin jaetaan rahaa hillittömiä määriä "kehitysapuperusteisesti" syrjäseuduluille, ei se paljoakaan ole tai tule lopputolosta muuttamaan, toki vähän hidastamaan. Syntyvyys onkin jo lupaavasti alamaissa, maahanmuuttajia ei houkutella eikä koulutetut kai tulisi vaikka houkuteltaisi, koulutetut nuoret muuttavat pois, samoin varakkaat eläkeläiset, firmat investoivat muualle, rahalla on muutenkin vaikeuksia pysyä Suomessa. Trendi on jo aika hyvä. Kun tähän lisätään muut periferisoitumisen oireet, erityisesti euro ja hurjat taantumat, kyllä tästä jotain voitaisin saada aikaan. Syntyvyydestä vielä, että kannattaakohan Islantiin kannattaa verrata, maa lienee monilla tapaa liian outlier? Ruotsi on paljon turvallisempi vertailukohde, tai muut Skandinavian maat.
      Vastaa kommenttiin
  • Risto Volanen 19.11.2018 klo 22.00
    Erikoista puuhaa. Ensin vähätellään äitejä. lapsia, perheitä ja koteja. Kun sitten syntyvyys laskee, esitetään ratkaisuksi maahanmuuton lisäämistä ja eläkemaksujen nousua.
    Vastaa kommenttiin
  • 5 aikuisen lapsen isä 20.11.2018 klo 22.00
    Tässä maassa on asumiskustannuskriisi joka kovimmillaan kohdistuu juuri nuoriin aikuisiin. Kasvukeskuksissa omistusasuntojen hinnat ovat karanneet nuorten käsistä jo 5-10 vuotta sitten. Tämä on kokoomuslaisen asumispolitiikan seurausta jota ahneuksissaan ovat ammattiyhdistysliikkeet seuranneet. Vuokrasäännöstelyn purku, korkojen verovähennysoikeus ja asuntojen verovapaat myyntivoitot ovat johtaneet kierteesen jonka maksajina ovat meidän omat lapset. Asumiskulujen osuus on nuorilla pareilla helposti puolet tuloista. Tämän lisäksi keskituloiset työpaikat ovat vähentyneet ja niitä on korvattu matalapalkkaisilla töillä joiden tulojen turvin ei voi edes elää ilman tukia. On vaikea kuvitella nuoria perheitä jotka haluaisivat kurjistaa omaa elämäänsä entisestään hankkimalla lapsia alimitoitettuihin asuntoihin joihin nykyiselläänkin on juuri ja juuri varaa. Vain laskemalla asumiskustannuksia kaikissa asumismuodoissa voimme tuoda heidänkin elämiin toivoa ja rohkaisua lasten hankintaan.
    Vastaa kommenttiin
  • Martti Makkonen 20.11.2018 klo 22.00
    erinomaista ja varmasti totta
    Vastaa kommenttiin
  • Airi Pulkkinen 20.11.2018 klo 22.00
    Ei eletä kuin Afrikassa. Valveutuneilla nuorillamme ei ole haluja lasten tekoon jos oikeiden työpaikkojen, joilla myös elättäisi perheensä, on erittäin vaikea saada nykyään. Jos tarjolla on vain määräaikaisia, tilapäisiä tulonlähteitä, niin miten muutat paikasta toiseen työn perässä lasten kanssa niin kuin nyt velvoite kuuluu? Elämässä ei ole enää pysyvyyttä minkäänlaista kuten ennen hyvinä aikoina. Koulutuksellakin oli ennen arvonsa nyt kilpaillaan niistä vähäisisitä työpaikoista joita sattuu olemaan tarjolla. Todellakin, kun puhutaan työvoimapulasta niin ilmoittakaa paikallisessa lehdessä ne avoimet työpaikat, puhelinmyyjän töillä ei elätä perhettä. Muka on pula sairaanhoitajista, esim. KYS:ssä oli 5 paikkaa avoinna mutta hakijoita oli 90. Sitten oli yksi paikka avoinna, hakijoita oli 30. Ja tämä on tosi.
    Vastaa kommenttiin
  • Timo 30.11.2018 klo 22.00
    10 neliön asuntoja lisää vain kaikkiin kaupunkeihin, niin lapsiluku kasvaa kohisten
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 12.12.2024

Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä

Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.

Blogit 27.11.2024

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Lisää ajankohtaisia artikkeleita

Muut aihepiirit