It Gets Better – työelämässäkin!
Puhetta nuorista työelämässä riittää ja hyvä niin: nuoret rakentavat tulevaisuuden ja meidän vanhuuden. Ihania uutisia kuitenkin kantautuu meille, jotka olemme ohittaneet neljänkympin rajapyykin. Voimme unohtaa vitsit "parasta ennen päivästä", sillä nyt on jotain mitä odottaa.
Puhetta nuorista työelämässä riittää ja hyvä niin: nuoret rakentavat tulevaisuuden ja meidän vanhuuden. Ihania uutisia kuitenkin kantautuu meille, jotka olemme ohittaneet neljänkympin rajapyykin. Voimme unohtaa vitsit ”parasta ennen päivästä”, sillä nyt on jotain mitä odottaa.
Ilmarisen Future Score -testi mittaa työntekijöiden ja työnantajien osaamista ja uudistumiskykyä tulevaisuuteen. Testin tuloksissa yli kuusikymppiset ovat todellinen voimavara yrityksille. He omaavat muita paremmat verkostot, tuntevat toimialan ja omat vahvuutensa, vaikka eivät ole kovinkaan hanakoita kokeilemaan uutta teknologiaa.
Testissä alle kolmekymppiset ovat joustavia ja kansainvälisiä, mutta heidän heikkouksinaan ovat kuusikymppisten vahvuudet: toimialatuntemus, itsetuntemus ja ehkä hieman yllättäen myös ammatilliset verkostot. Osallistuminen ja palautteen antaminen ovat myös keskimääräistä heikompia taitoja alle kolmekymppisillä.
Johtajuus vaatii pelisilmää ja kokemusta
Mediastrategi ja tietokirjailija Lilly Korpiola puhuu myös iän puolesta. Suuret johtajat ovat ikääntyneitä ja sen kautta kokeneita. Kuusikymppinen on hänestä jopa nuori, jos valtiota pitäisi johtaa. Täytyy olla nähnyt ja kokenut riittävän monta (työ)elämänkaarta, jotta pystyy johtamaan uskottavasti. Kaaret auttavat erottamaan oleellisen olemattomasta, luovimaan kompleksisuudessa ja ohjaamaan muita sellaisessa hetteikössä, jossa tällä hetkellä tarvomme. Jyvien erottaminen akanoista vaatii sekä pelisilmää että myös kokemusta.
Asiakkaat arvostavat rekrytoinneissa nuoruutta ja sen tuomaa rohkeutta ja intoa. En kuitenkaan usko, että nämä ominaisuudet korreloisivat suoraan iän kanssa. Toisaalta pähkitään, miten niin monelta nuorelta puuttuu kokonaiselämänhallinta, jota taas iäkkäämmiltä sanotaan löytyvän paremmin. Tämä on myös oma kokemukseni. Jossain yrityksissä kokeillaankin tämän vuoksi työpareja, joista toinen on juuri työelämään tullut, toinen taas pitkät kaaret kokenut.
Motivoitunut kuusikymppinen
Kahvipöytäkeskustelussa puhuttiin motivaatiosta ja iästä. Muutamat olivat vankasti sitä mieltä, että työnantaja voi olla varmempi ikääntyneiden motivaatiosta, koska monella yli kuusikymppisillä on taloudellinen turva ja varallisuus sillä tolalla, että voisi halutessaan jäädä eläkkeelle. Lisäksi tuntuma keskustelussa oli, että ikääntyneet sairastavat vähemmän ja näin kulut poissaolopäivistä ovat pienempiä kuin nuoremmista työntekijöistä.
Uudessa työelämässä verkostot ovat se juttu. Samoin itsetuntemus, kun kokonaiselämänhallinta ja itsensä johtaminen korostuvat. Johtamisessa painottuvat useat kaaret. Ja bonuksena ruuhkavuodet ovat useimmilla kuusikymppisillä takana.
Meillä kaikilla on siis hyvää odotetavissa. Eläköön kuuskymppiset! It gets better - työelämässäkin.
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
- Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
- Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
- Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.