Voihan vuorovaikutustaidot
Pidät töiden tekemisestä ihmisten kanssa ja olet ulospäinsuuntautunut. Olet siis hyvä vuorovaikutuksessa muiden kanssa – vai oletko sittenkään? Vuorovaikutustaidoista puhutaan paljon, mutta mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan? Jos olet sosiaalinen ja tulet erilaisten ihmisten kanssa toimeen, saatat kuvitella hallitsevasi vuorovaikutustaidot. Kyseessä on kuitenkin isompi asia ja syvempi taito kuin pelkkä sosiaalisuus. Ja uuden työelämän vaatimat hyvät vuorovaikutustaidot edellyttävät vieläkin enemmän.
Uusi työelämä tarkoittaa sitä, että omaa työtä voi tehdä useampi ihminen. Yksilöiden vastuita ei erikseen ole, vaan tekemiset sovitaan parin/ryhmän kanssa. Se tarkoittaa sitä, että toimenkuvissa ja tuloskorteilla on mainittu lista oppimisia, mitä pitää kauden lopussa osata. Uusi työelämä tarkoittaa, että pitää nopeasti pystyä ryhmäytymään ja rakentamaan luottamus uusien ihmisen kanssa ja olla toisaalta valmis luopumaan hyvistä tiimeistä projektien päätyttyä.
Rakenna psykologista turvallisuutta
Työelämä muutoksessa pitää osata rakentaa psykologista turvallisuutta, jotta oman tiimin suoriutumiskyky olisi huipussaan niin pian kuin mahdollista työskentelyn alettua. Uusia projekteja tai työsuhteita täytyy oppia metsästämään samanaikaisesti nykyisen pestin aikana. Ihmisiä, joille raportoi omista töistä, on varmasti enemmän kuin yksi. Muutoksen myllerryksessä täytyy kommunikoida entistä paremmin tekemisistään ja opetella kysymään kysymyksiä. Pitää pystyä kommunikoimaan nopeammin, tehokkaammin, uudella tavalla ja ennakoiden.
Jos ei ole enää omaa osaamista, ja vain irrallisia tehtäviä ja vastuita, vaaditaan uudenlaista vuorovaikutusta. Uusi vuorovaikutus on rohkeaa ja kokeilevaa. Meidän pitää pystyä olemaan eri mieltä ja pukemaan sanoiksi keskeneräisiä ajatuksia. Meidän pitää pystyä sanoittamaan osaamistamme, ja vielä keskeisempää on osata sanoittaa sitä, mitä emme osaa. Ja meidän täytyy rohjeta siirtyä palautekulttuuriin, jossa palautetta antaa jokainen ja sitä myös osataan ottaa vastaan.
Työelämän vuorovaikutusta pitää harjoitella
Parhaimmillaan vuorovaikutus on toisten ihmisten ääneen sanotun ajattelun päälle rakentamista, yhteistä oppimista ja rohkeaa toisten ihmisten varaan heittäytymistä. Siinä ei ole paikkaa loukkaantumisille ja loukkaamisille, vaan asioiden selvittämisille, erilaisuuden ja erilaisten tapojen sekä ajatusten juhlistamiselle, nopeille korjausliikkeille ja toisilta oppimiselle.
Mutta ei nämä itsestään synny. Tarvitaan asiasta puhumista ja rohkeaa vuorovaikutusta palkitsevia käytäntöjä. Ja tarvitaan harjoittelua – paljon!
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.