Voihan vuorovaikutustaidot
Pidät töiden tekemisestä ihmisten kanssa ja olet ulospäinsuuntautunut. Olet siis hyvä vuorovaikutuksessa muiden kanssa – vai oletko sittenkään? Vuorovaikutustaidoista puhutaan paljon, mutta mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan? Jos olet sosiaalinen ja tulet erilaisten ihmisten kanssa toimeen, saatat kuvitella hallitsevasi vuorovaikutustaidot. Kyseessä on kuitenkin isompi asia ja syvempi taito kuin pelkkä sosiaalisuus. Ja uuden työelämän vaatimat hyvät vuorovaikutustaidot edellyttävät vieläkin enemmän.
Uusi työelämä tarkoittaa sitä, että omaa työtä voi tehdä useampi ihminen. Yksilöiden vastuita ei erikseen ole, vaan tekemiset sovitaan parin/ryhmän kanssa. Se tarkoittaa sitä, että toimenkuvissa ja tuloskorteilla on mainittu lista oppimisia, mitä pitää kauden lopussa osata. Uusi työelämä tarkoittaa, että pitää nopeasti pystyä ryhmäytymään ja rakentamaan luottamus uusien ihmisen kanssa ja olla toisaalta valmis luopumaan hyvistä tiimeistä projektien päätyttyä.
Rakenna psykologista turvallisuutta
Työelämä muutoksessa pitää osata rakentaa psykologista turvallisuutta, jotta oman tiimin suoriutumiskyky olisi huipussaan niin pian kuin mahdollista työskentelyn alettua. Uusia projekteja tai työsuhteita täytyy oppia metsästämään samanaikaisesti nykyisen pestin aikana. Ihmisiä, joille raportoi omista töistä, on varmasti enemmän kuin yksi. Muutoksen myllerryksessä täytyy kommunikoida entistä paremmin tekemisistään ja opetella kysymään kysymyksiä. Pitää pystyä kommunikoimaan nopeammin, tehokkaammin, uudella tavalla ja ennakoiden.
Jos ei ole enää omaa osaamista, ja vain irrallisia tehtäviä ja vastuita, vaaditaan uudenlaista vuorovaikutusta. Uusi vuorovaikutus on rohkeaa ja kokeilevaa. Meidän pitää pystyä olemaan eri mieltä ja pukemaan sanoiksi keskeneräisiä ajatuksia. Meidän pitää pystyä sanoittamaan osaamistamme, ja vielä keskeisempää on osata sanoittaa sitä, mitä emme osaa. Ja meidän täytyy rohjeta siirtyä palautekulttuuriin, jossa palautetta antaa jokainen ja sitä myös osataan ottaa vastaan.
Työelämän vuorovaikutusta pitää harjoitella
Parhaimmillaan vuorovaikutus on toisten ihmisten ääneen sanotun ajattelun päälle rakentamista, yhteistä oppimista ja rohkeaa toisten ihmisten varaan heittäytymistä. Siinä ei ole paikkaa loukkaantumisille ja loukkaamisille, vaan asioiden selvittämisille, erilaisuuden ja erilaisten tapojen sekä ajatusten juhlistamiselle, nopeille korjausliikkeille ja toisilta oppimiselle.
Mutta ei nämä itsestään synny. Tarvitaan asiasta puhumista ja rohkeaa vuorovaikutusta palkitsevia käytäntöjä. Ja tarvitaan harjoittelua – paljon!
Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.