Lisää työkykyä nukkumalla
Hyvä uni ja riittävä palautuminen ovat hyvinvoinnin kulmakiviä. Niillä on merkittävä vaikutus jaksamiseen ja työkykyyn. Hyvin nukutun yön jälkeen olo on virkeä ja energiaa riittää niin työhön kuin vapaa-ajalle. Vaikka tinkisit kaikesta muusta, älä tingi unesta!
Innostuin pohtimaan palautumisen merkitystä työkyvylle, kun lupauduin mukaan Unen SM-kilpailuihin.Nukuimme kuuden muun finalistin kanssa yön Firstbeat-mittarit päällä. Kisan voittajaksi kruunattiin Radio Novan toimittaja Esko Eerikäinen, jonka unesta peräti 95 prosenttia oli palauttavaa.
Unen SM-mittelöissä kisattiin myös työyhteisöjen kesken. Alkuvuodesta teimme Ilmarisessa Firstbeat-mittaukset, ja henkilöstön yhteistuloksella lähdimme tavoittelemaan Parhaiten palautuvat työyhteisöt -sertifikaattia. Sijoituimme hienosti seitsemän parhaiten palautuvan organisaation joukkoon ja suurista suomalaista yrityksistä meillä palauduttiin parhaiten!
Uniongelmat ovat lisääntyneet
Vaikka suurin osa suomalaisista aikuisista nukkuu hyvin, ovat erilaiset uniongelmat yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys 2017 -tutkimuksen (julkari.fi) mukaan joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen kokee nukkuvansa liian vähän. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan palkansaajien silloin tällöin esiintyvä unettomuus on kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.
Pitkät työpäivät lisäävät riskiä psyykkisiin ongelmiin sekä osaltaan edesauttavat unihäiriöiden syntymistä. Ne voivat myös lyhentää unirytmiä ja lisätä nukahtamisvaikeuksia. Vuorotyössä työperäiset uniongelmat ovat muita yleisempiä. Huono yöuni voi olla myös oire mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta.
Uni palauttaa elimistön väsymyksestä, tasapainottaa hermoston toimintaa ja vahvistaa vastustuskykyä. Hyvää unta voi edistää rauhoittamalla illat ennen nukkumaanmenoa: ei älylaitteita, raskasta fyysistä rasitusta tai muuta kuormittavaa tekemistä. Unen tarve on yksilöllistä. Toinen pärjää hyvin kuuden tunnin unilla, kun taas toinen samanikäinen voi tarvita unta yhdeksän tuntia joka yö. Erilaiset kuormitustekijät, kuten stressi, alkoholi, sairaudet ja kova fyysinen rasitus, heikentävät palautumista.
Satunnainen uneton tai huonosti nukuttu yö ei ole vaarallista, eikä yleensä heikennä suoriutumista seuraavan päivän arkiaskareissa. Myös lyhyet unettomuusjaksot kuuluvat normaaliin elämään. Moni reagoi esimerkiksi stressiin ja elämänmuutoksiin unettomuudella. Pitkään jatkuessaan unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Tällöin onkin syytä kääntyä terveydenhuollon asiantuntijoiden puoleen.
Palaudu arjessa
Työstä palautumisen tarve on yksilöllistä, mutta jokainen meistä tarvitsee palautumista. On annettava aivojen, kropan ja mielen irrottautua työstä. Hyvä vertauskuva on akun lataaminen. Palautunut työntekijä saa enemmän aikaan työssä ja vapaa-aikanaan, tarttuu aktiivisesti asioihin ja oppii uutta.
Työstä elpymistä ei kannata säästää viikonloppuihin ja lomaan, vaan palauttavia taukoja kannattaa lisätä työpäiviin ja miellyttävää tekemistä arki-iltoihin. Nykytutkimuksen mukaan parhaiten työstä palautuvat lyhyitä, palauttavia hetkiä työpäivän lomassa pitävät. Jo muutaman minuutin rentoutuminen päivän aikana auttaa laskemaan vireystasoa ja parantamaan työtehoa.
Ei ole maailmanloppu, jos illalla tai viikonloppuna vastaa työsähköpostiin tai muutoin vapaa-ajalla hoitelee työasioita. Tiukkaa rajaa työn ja vapaa-ajan välille voi olla vaikea vetää. Kuormittuminen riippuu työnteon määrästä: jos töitä tekee vapaa-ajallaan jatkuvasti paljon, työskentely uhkaa varmasti työstä palautumista. Toisaalta kyse on paljolti siitä, miltä vapaa-ajalle valuvat työt tuntuvat. Mieleiset työasiat eivät laske hyvinvointia. Mutta jos vapaa-ajalla joutuu selvittelemään työhön liittyvää ongelmia, asia voi jäädä pitkäksi aikaa mieleen pyörimään ja estää näin palautumista.
Työnantaja, tue palautumista
Työnantaja voi tukea henkilöstönsä palautumista ja hyvää unta monin tavoin ja edistää näin työkykyä. Eväitä palautumisesta huolehtimiseen voi tarjota sekä työpäivän aikana että sen jälkeen. Hyvä työn hallinta, esimiehen tuki sekä oikeudenmukainen ja reilu kohtelu edesauttavat tutkimusten mukaan hyvää unta. Myös työaikajoustot ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin parantavat unta. Töistä myös palautuu helpommin, kun työnteko on mukavaa.
Henkilöstön riittävä uni ja hyvä palautuminen ovat tärkeää työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä ja työurien pidentämisen konkreettista edistämistä. Levännyt ja hyvin palautunut työntekijä on kullanarvoinen tuottavuuspääoma yritykselle ja yhteiskunnalle. Hyvästä unesta pitäisi tehdä Suomelle kansallinen kilpailuetu!
Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä
Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?