Työllisyys ja tuottavuus ovat vahvasti sidoksissa mielenterveyteen
Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat isot kustannukset
Työkyvyttömyyden kasvu näyttää jatkuvan kuluvana vuonna. Mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen.
Suomi tarvitsee pitkäjänteistä mielenterveyspolitiikkaa
Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen
@kristiinahalon1
Lue lisää:
-
Eikka P. 10.12.2019 klo 10.16
Vakuutusyhtiöitten lääkärit diagnisoivat mielenterveyskuntoutujia täysin työkykyisiksi vastoin hoitavien tahojen asiantuntijoiden lausuntoja, kenenkään etu ei liene vaikeasta masennuksesta ja muista terveydellisistä ongelmista kärsiviä työllistää väkisin kun lopputulos on mallia surkea. Terveitä, työhön kykeneviä yksilöitä kyllä riittää kortistossa yllinkyllin, jopa maahantulleita ulkomaalaisia. Jos työskentelyolosuhteet ovat mielenterveysongelmat aikaansaaneet, niin tuskinpa näihin ympäristöihin palauttaminen auttaa henkilön asemaa ainakaan tervehdyttävästi ja yritystä hyödyttävästi.Vastaa kommenttiin
-
Jarno Tanner 10.12.2019 klo 20.14
Aika pitkälti johtuvat yhteiskunnallisista syistä kuten yhteisöllisyyden puute tai korkeat tuloerot, ja nämä on kyllä voitettavissa, ei lääkkeillä tai terapialla, vaan ihan politiikalla eli on tahdon asiaVastaa kommenttiin
-
Matti Loikkanen 12.12.2019 klo 17.13
Hyvä artikkeli. Lievempiin mielenterveysongelmiin paras lääke on sopiva työ, jossa on sovivat työkaverit. Vaikeampiin tapauksiin tarvitaan tietysti sopiva lääkäri ja sopiva lääkitys.Vastaa kommenttiin
-
Tarja Kaltiomaa 14.12.2019 klo 15.02
Kiitos Kristiina Halonen, tämä on hyvä kirjoitus, jolla pureudutaan ongelmaan, joka on kuin nurkassa oleva Muumilaakson mörkö, jos asiaan ei puututa isolla kädellä. Asiaan puuttuminen isolla kädellä on suomalaiset rahoitustahot. Mitä on jo saatu aikaan: koulutusta mielenterveysasian kohtaamiseen, tiloja joissa potilaita ja asiakkaita kohdataan, yhteistyötä farmasiassa, runsaasti alan kirjallisuutta. Mielenterveysongelma on yhtä paljon tuottavuutta ja osallistumista rajoittava kuin fyysinen ongelma: se ei vain näy päällepäin aina. Kun ihmisellä on fyysinen ongelma, hän saa paljon läheisten ja yhteiskunnan tukea ja myötätuntoa. Mielenterveyden ongelmista kärsivä jää niistä yleensä paitsi. Ongelmat paisuvat mielessä ja käyttäytyminen saattaa vähitellen muuttua sellaiseksi, että muut ihmiset alkavat kartella. Tärkein tuki mielenterveyden ongelmista kärsiville tietenkin edelleen on yhteiskunnan ja läheisten tuki ja sen lisäksi aika. Aikaa ihminen saa, kun saa elämäänsä rahoitusta. Uskon, että ihminen voi ajan myötä toipua mielenterveyden ongelmista, kun niitä nykyään jo ymmärretään paremmin, kun talous ja asuminen järjestyy. Ihminen voi palautua työkuntoiseksi, kun saa mielensä ongelmat selvitettyä. Tietenkin työkyky kattaa enemmän kuin ihmisen oman työhalun ja työkyvyn, mutta ihminen voi olla tuottava yhteiskunnan jäsen silloinkin, kun ei ole palkkatyössä tai yrittäjänä. Näitä uusia mahdollisuuksia voimme yhteiskunnassa löytää, kun käymme asioita selvittämään.Vastaa kommenttiin
-
Jairi Palonen 22.12.2019 klo 09.30
Sosiaalisen pääoman perälauta vuotaa, koska jokaisella puolueella on vuosia ollut omat intressit, toimia vaan oman puolueensa hyväksi, tämä näkyy sosiaalisen pääoman romahtamisena ja kustannusten nousuna, erimuotoiset ongelmat(mm.huumeet, alkoholi, sosiaaliset sekä terveys/mielenterveys ongelmat) ovat lisääntyneet huimasti, nämä kaikki on kokonaisuuspääomasta pois, ja johtaa yhä syvempään velkaantumiseen.Pienen piirin "kabinetti" politiikka sen aika on auttamattomasti ohi. Nyt tulevan hallituksen pitäisi hakea poliittista luottamusta, jotta yhteisöllisyyden verkosto on toimiva, ja mahdollisimman laaja ja oikeudenmukainen . Tässä on myös iso vastuu etujärjestöillä ymmärtää, mikä on realimailma taloudessa. Esim. on 2007 kalliit palkkaratkaisut tehtiin kun Suomessa talous alkoi jo hiipua, tulokset näkyvät nyt kuntien ja valtion velkaantumisina, sekä työpaikkojen menetyksinä. Tämän myötä myös sosiaalinen pääoma on romahtanut , koska parhaiten sitä voimme pitää yllä työn kautta. Sosiaalinen pääoma rakentuu luottamuksesta ,että saa aikaan luottamusta, ja kerryttää kansantalouden kokonaispääomaa.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?