Sami Ärilä, muotokuva.
Blogit

HR = Henkilöstö ja Robotit

Meillä Ilmarisessa henkilöstö ja robotit kuuluvat samaan organisaatioon. Mutta miksi? Eihän nyt HR ymmärrä roboteista mitään?

Ajatusmallimme lähtee siitä, että robotiikkaan liittyvät keskeiset kysymykset eivät ole teknisiä. Ne eivät liity siihen, minkä tekniikan valitsemme ohjelmistorobotiikkamme pohjaksi tai kenen konesalissa robotiikkamme pyörii. Ne liittyvät työn tulevaisuuteen. Kun robotiikka ei ole IT:n ajama hanke, keskustelu automaattisesti ohjautuu teknisistä asioista strategisiin kysymyksiin.

Muutoksen vauhti huimaa

Tekniikkaa oleellisempaa onkin pohtia, kuinka robotiikka tulee muuttamaan työelämää. Minkälaisia osaamisia meiltä tullaan tulevaisuudessa vaatimaan? Kuinka organisaatiomme toimii, kun yhä useampi työkaverimme onkin algoritmi? Ja kuinka kaikki tämä tulee muuttamaan toimintatapojamme, liiketoimintamme prosesseja ja koko työnteon luonnetta? Robotiikkaan liittyvät kysymykset koskevat meitä kaikkia ja ne ovat aivan liian tärkeitä jätettäviksi vain ammattilaisille.

Tekoälyn ja koneoppimisen alalla kehityksen vauhti huimaa. Tämä tulee muuttamaan kaikkien meidän elämää enemmän kuin nyt osaamme edes arvata. Ja on jo muuttanutkin. Tekoäly ei ole jotakin mikä joskus tulee, vaan se on jo täällä. Meidän jokaisen taskussa. Ranteessa. Autossa. Työpöydällä. Eräänä päivänä vain huomaamme, että kas – maailma on muuttunut.

Mutta miksi HR?

Työelämään koneoppiminen hiipii kahta kautta. Toisaalta robotiikka nappaa meiltä kaikilta työstämme niitä kaikkein tylsimpiä tehtäviä. Toistettavia rutiineja ja Copy-Paste -töitä: vertaa tarjoukset, etsi erot, täytä tämän kvartaalin luvut toiseen dokumenttiin. Ohjelmistorobotiikka ei vie varmastikaan kenenkään työtä sellaisenaan. Se vie vain robotin pois ihmisestä ja antaa ihmisen keskittyä luovaan työhön, asiakkaiden kohtaamiseen ja tekemään tulkintoja siitä, mitä se digityökaveri onkaan löytänyt. Kone oppii, mutta ihminen ymmärtää.

Toisaalta teknologinen kehitys on aina ja suurelta osinkin toimintatapojen muutosta. Kun toimintatavat muuttuvat, on meidän ihmisten osattava reagoida muutokseen, opittava uusia taitoja sekä muutettava käyttäytymistämme. Työ ja sen tekeminen muuttuvat ja näissä muutoksissa HR:llä on organisaatioissa keskeinen rooli.

Pysy uteliaana ja huolehdi osaamisestasi

Harkittaessa uuden henkilön rekrytointia ensimmäisen kysymyksen pitäisikin olla ”voisiko osan vanhoista tehtävistä automatisoida ja vapauttaa tehtävästä aikaa asiakkaan kohtaamiseen?” Toisaalta robotiikka ja digitalisaatio luovat koko ajan uusia osaamisvaatimuksia ja myös kokonaan uusia tehtäviä, joita eilen ei vielä ollut edes olemassa.

Vielä emme tiedä, miltä tulevaisuuden työelämä näyttää. Varmaa lienee vain se, ettei se näytä samalta kuin työelämä tänään. Ja muutos on nopeaa. Paras tapa varautua tulevaisuuden työelämään on pysyä uteliaana ja huolehtia siitä, että oma osaaminen pysyy ajassa mukana. Yrityksissä yksi HR:n keskeisimmistä tehtävistä on auttaa organisaatiota tunnistamaan tulevaisuuden tärkeitä osaamisia ja toisaalta tukea ihmisten ja koko organisaation kasvua ja kehittymistä oikeaan suuntaan.

Siksi HR on meillä = Henkilöstö ja Robotit.

Sami Ärilä
henkilöstöjohtaja
Twitter: @SamiArila, LinkedIn

Katso Ilmarisen avoimet työpaikat. Haettavana mm. robotiikan teknistä asiantuntijaa (hakuaika 6.11.2018 saakka)

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 12.12.2024

Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä

Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.

Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä

Blogit 27.11.2024

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita