Kahden ihmisen kädet köydellä, köydenveto. Kuvituskuva.
Blogit

Näkemättä potilasta?

Vakuutuslääkäreiden asema puhuttaa jälleen. Eduskuntaan on tulossa kansalaisaloite siitä, että vakuutuslääkärin pitäisi todistaa vääräksi hoitavan lääkärin johtopäätös. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on kertonut perustavansa neuvottelukunnan tarkastelemaan vakuutuslääkärijärjestelmää.

Tulin aikanaan työeläkealalle juuri työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoimintaan. Ensimmäinen kysymys, johon sain perehtyä, oli tämä: kuinka te näkemättä potilasta voitte hylätä hänen eläkehakemuksensa? Olen vuosikymmenten ajan kohdannut yksittäisen ihmisen hämmennyksen ja vihaisuudenkin juuri tämän kysymyksen kanssa, ja ymmärrän hyvin, miksi asia ihmetyttää. Kysymys ei siis ole uusi, ja vastauksetkin ovat toistuneet jo vuosikymmeniä. Olemme esimerkiksi kertoneet, että:

– Hakijat eivät olisi samanarvoisessa asemassa, jos tuhannet lääkärit eri puolilla maata vaihtelevalla kokemuksella tekisivät tämän arvion.

– Tärkeintä ei ole hoitavan lääkärin mielipide, vaan henkilön terveydentila ja tutkimustulokset, jotka hän tarkoin kuvaa.

– Työkyky ja sairaus ovat eri asiat.

– Valtaosa työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksytään.

Eläkeyhtiö ei hyödy hakemusten hylkäämisestä

Välillä kuulee väitteitä, että eläkeyhtiöt tekisivät kielteisiä päätöksiä siksi, että ne hyötyisivät siitä taloudellisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Työeläkeyhtiö ei tavoittele voittoa. Työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään vain siitä syystä, että hakija ei täytä laissa asetettuja työkyvyttömyyden edellytyksiä.

Sen sijaan pitää paikkaansa, että työkyvyttömyys tulee kalliiksi ja sen torjuminen on kannattavaa niin työntekijän, työnantajan, työeläkejärjestelmän kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Hyviä tuloksia on saatu aikaan ammatillisella kuntoutuksella: kymmenessä vuodessa kuntoutuspäätösten määrä on yli kaksinkertaistunut ja samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut viidenneksellä. Kuntoutujista noin 70 prosenttia palaa takaisin työelämään.

Vakuutuslääkärijärjestelmää on moni työryhmäkin pohtinut ja siihen on vuosien mittaan tehty parannuksia. Kielteisten päätösten perusteluihin on pyritty kiinnittämään huomiota, jotta eläkkeen hakija ymmärtäisi paremmin, miksi hakemusta ei ole hyväksytty. Varmasti kehittämistarvetta on edelleen. Olisi hyvä esimerkiksi pohtia, miten vakuutuslääketiede saadaan liitettyä nykyistä paremmin osaksi lääkäreiden koulutusta. Tosiasia kuitenkin on, että jossain pitää yhtenäisten kriteerien mukaan ratkaista, voidaanko työkyvyttömyyseläke myöntää vai ei. Tämä tehdään eläkelaitoksissa, jotka varmistavat, että ihmisiä tässä tärkeässä asiassa kohdellaan samanvertaisesti.

Luottamusta ja dialogia tarvitaan

Vaihtoehdoksi sille, että eläkehakemus ratkaistaan eläkelaitoksissa asiakirjojen perusteella, voisi esittää lähtemistä toiselle tielle: emme enää luottaisi näihin terveydenhuollossa tehtyihin hoitavien lääkäreiden ja asiantuntijoiden tutkimuksiin ja lausuntoihin, vaan itse tutkisimme jokaisen potilaan uudestaan. Pelkkä potilaan näkeminen ei paljon auta: työkyky on monimutkainen juttu, eivätkä kaikki sairaudet selviä ensi vilkaisulla, vaan tarvitaan monipuolisia tutkimuksia. Nyt niitä tehdään sairauden tutkimisen ja hoidon yhteydessä terveydenhuollossa jo ennen kuin eläkettä haetaan. Ilmarisessakin tämä uudelleentutkiminen voisi tarkoittaa jopa paria kymmentä tuhatta potilasta vuodessa. Aikaa kuluisi, samat tutkimukset tehtäisiin ihmisille moneen kertaan ja tulokset tuskin paljon muuttuisivat.

Pitkä työura antaa hienon mahdollisuuden vastata samaan kysymykseen neljällä vuosikymmenellä. Ainakin olen oppinut sen, että avointa dialogia tarvitaan ja ehkä myös vastaus vähän kehittyy.

Minusta vastauksen voikin tiivistää näin: se, että työkyvystä tai työkyvyttömyydestä voidaan päättää asiakirjojen perusteella, ei kerro epäluottamuksesta. Se kertoo luottamuksesta suomalaiseen terveydenhoitoon ja lääkärikunnan hyvään osaamiseen.

Sini Kivihuhta
Varatoimitusjohtaja
Ilmarinen

Onko työkykysi heikentynyt? Hae kuntoutusta. Tapoja on useita ja siihen saa lisäksi taloudellista tukea.

Työkyvyttömyyseläkettä voit saada, jos olet alle 63-vuotias ja kun työkykysi on lain mukaan heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeestä.

  • hans 15.3.2018 klo 22.00
    hah, vai ei työeläkeyhtiöt tavoitele voitoa. valheta
    Vastaa kommenttiin
    • vode 15.3.2018 klo 22.00
      Onko sillä eroa, että tavoitteleeko voittoa vai pitääkö voittoa syntyä, sama lopputulema. Eivät nämä lukuisat yhtiöt maassamme tavoittele voittoa, koska niiden ei tarvitse. Voittoa saa syntyä ja sitä pitää tietenkin syntyä, eihän mikään yhtiö voi toimia ellei synny voittoa. Kansalaisille sitten kerrotaan, ettei tavoitella voittoa…joo ei tavoitella ei…se on totta, mutta ei tarkoita etteikö voittoa tehdä.
      Vastaa kommenttiin
  • Jorma Keskinen 16.3.2018 klo 22.00
    Aivan järkyttäviä ja käsittämättömiä puheita Kivihuhdalta,kyllähän se on ollut tiedossa ja näkyvissä jo ennen tämän henkilö syntymää ,että mihin tämän maan arvomaailma on koko ajan kehittymässä.
    Vastaa kommenttiin
  • Jessi 16.3.2018 klo 22.00
    Tämä oli mielestäni hyvä kirjoitus mutta se suurin ongelma lienee se, että tästä ei puhuta tarpeeksi julkisuudessa ja ihmiset luovat (toisinaan) myös vääränlaisia mielikuvia miten homma oikeasti toimii. Ehkä kärkkäästi voisi sanoa, että työeläkeala on epäonnistunut viestimisessään sillä tasaisin väliajoin uutisotsikoihin nousee samat lööpit ja niihin kommentoidaan yllättävn paljon vääränlaista tietoa. Uskon, että monelle työeläkeala on vieras sektori vaikka se kuitenkin koskettaa meltä kaikkia jossakin vaiheessa. Nyt onkin hyvä vaihe tuoda vakuutuslääkäriasiaa julkisuudessa enemmän esille ja avata prosessi kansalaisen tasolle.
    Vastaa kommenttiin
  • Saija R. 16.3.2018 klo 22.00
    Olen itse työskennellyt pitkään eläkeyhtiöiden sekä Kelan kuntoutuksessa ja näen arjen todellisuuden siinä kuinka epäoukeudenmukaisesti työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään. Voimme kuntoutuksessa moniammatillisen tiimin kanssa todeta lääkärin seurannan, useiden terveydellisistä syistä epäonnistuneiden työkokeilujen ja kuntoutujan arjen toimintakyvyn olemattomuuden perusteella asiakkaan käytännössä työkyvyttömäksi, mutta eläkettä ei silti myönnetä vaikka lääkärinlausuntojakin tilanteesta voi olla useilta eri erikoislääkäreiltä. Herää ihmetys, miksi hakemukseen lääkärinlausuntoja edes pyydetään kun vakuutusylilääkäri voi ne ilman selkeitä perusteluja ohittaa? Kuntoutujat ovat nimenomaan nyt eriarvoisessa asemassa, kun muutamat vakuutusylilääkärit koko maassa voivat päättää kaikkien työkyvyttömien tilanteista ohi kuntoutujaa vuosikymmenien ajan hoitaneiden lääkäreiden. Toki myös hoitavien lääkäreiden taitamattomat lausunnot voivat toisinaan hankaloittaa eläkkeen saamista. Tuo kohta kirjoituksessa jonka mukaan kaikkien asiakkaiden tarkastaminen eläkeyhtiön toimesta kuluttaisi vain aikaa eikä muuttaisi tulosta, herättää jo itsessään epäilyn siitä että eläkeyhtiö säästelee kuluissaan ja huhut kiintiöistä saattavat pitää paikkansa: vain tietylle etukäteen sovitulle määrälle asiakkaita eläke vuosittain myönnetään. Olen vakuuttunut että jo potilaat kertaalleen näkemälläkin monta sataa kansalaista nykyistä enemmän per vuosi sen eläkkeensä saisi. Kun ihminen raahautuu rollaattorilla sisään lihakset kuihtuneena ja lähes puhekyvyttömänä, on paljon selkeämmin nähtävissä ettei hänestä ole työhön, versus luettuaan lääkärinlausunnosta diagnoosin krooninen borrelioosi ja masennus. Vähintäänkin voisi odottaa ettei hoitavien lääkäreiden lausuntoja pidettäisi "mielipiteinä" vaan asiantuntevana arviona ja kokemuspohjaisena tietona potilaan tilanteesta. Erityisesti eläkehylkyjen perusteena pitäisi olla muutakin kuin lause: "Hakija ei täytä työeläkkeen myöntämiseksi vaadittuja edellytyksiä ja työkykyä katsotaan olevan riittävästi jäljellä." Järeämmät perustelut toisivat uskottavuutta päätöksiin, joiden kohteena oleva ihminen on usean lääkärin ja kuntoutustyöryhmän tutkimusten ja seurannan mukaan selkeästi ja pysyvästi työkyvytön. Toki silloin voi olla vaikea keksiä parempia perusteita hylkyyn, jos syynä ovat kiintiöt tai joku muu itse eläkelaitoksesta johtuva syy. Olisi eläkeyhtiön oma etu tuoda prosessiaan läpinäkyvämmäksi ja päätöksiin tounen lähestymistapa - jossain lohtaa näitäkin asioita aletaan varmasti tarkemmin kaivella nykyisen väärinkäytösten paljasteluboomin käynnissä ollessa.
    Vastaa kommenttiin
    • Peksi 16.3.2018 klo 22.00
      Juurikin näin itse olen vuodesta 2009 asti ollut sairaslomalla. Ensimmäinen hylky2012.toinen 2015 ja kolmas 2017 Kaikista valitukset TELK;iin ja VakO;oon.TELK suositteli eka muutoksen haussa ammatillistakuntoutusta.VakO oli Ilmarisen kannalla täysintyökykyinen.Toisessa sama.Kolmannessa muutoksenhakulautakunta suositteli ensisijaisesti. Ammatillistakuntoutusta "ihmeellistä minun mielestä nämä TELK;ine kannan otot eikö niiden pitäis vain ratkaista asia joiko hakijan tai vakuutusyhtiön hyväkssi"Mutta VakO ratkaisi asian Ilmarisen hyväksi.Nyt ollaan sit neljännellä kierroksella ja luultavammin viimeisellä.Siirryn yhtiskunnan ulkopuolelle.Ja otan omankäden oikeusopin käyttöön jos kykenen vielä silloin jotakin tekemään! Huom; Kaikissa Ilmarisen päätöksissä jotka olen saanut,ja nähnyt muutaman ystäväni samanlaisia päätöksiä itsälläni 9 päätöstä/päätösyhdistelmää Ilmariselta kaikissa just samanlaiset allekirjoitukset siis 2012-2017 Sini Kivihuhta ja Anne Koivula Siis johtajat tekevät päätöksen. EI vielä ole löytynyt yhtään muiden käsitteliöiden /päätösten tekiöiden nimiä.Ammonka allekirjoitusta
      Vastaa kommenttiin
      • Ulpukka 11.5.2021 klo 05.19
        Olen ollut v. 2016 saakka kuntoutus tuella ja lääkärit kirjoittaneet B lausuntoon työkyvytön mutta Ilmarisen mukaan olen työkykyinen. 11 työkyvyttömyys eläke hakemusta kaikki hylkyjä viimeisessä oli syynä kädet toimii vielä. Nyt tammikuun päätöksestä valitin, niin laitettu oikaisuvaatimus lautakuntaan jossa käsittely aika n. 9kk Naurettavaa toimintaa koko puljussa.
        Vastaa kommenttiin
    • Tuiccu Karhu 16.3.2018 klo 22.00
      Kiitos, iso kiitos kirjoituksestasi. Tämä maailma on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan juurikin näissä eläkeasioissa. Vakuutuslääkärit allekirjoittavat lausuntojaan omia lausuntojaan vastaan. Itse allekirjoittivat, että ammatillisella kuntoutuksella ei voida auttaa, mutta yhtäkkiä voidaankin auttaa. Roikkui muutenkin minun tiedoissani avoimena yli 6 kk tämä, kuten myös eläkehakemukseni yli 7 kk. Oli kuulemma ollut kiire ja vahingossa jäänyt auki. Näin ei saa käydä, mutta ei edes anteeksi pyydetty. Varman ylilääkäri blogissaan hehkuttaa, miten joka vuosi yhä vähemmän ihmisiä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Miksiköhän? Ei vastannut minulle kun kysyin, onko mahdollisesti syynä se, ettei työkyvyttömiä päästetä eläkkeelle. Meitä kun on jo 70 000 työkyvytöntä työtöntä. Eivät myöskään halunneet tehdä yhteistyötä Kelan kanssa minun kohdallani. Alan olla jo loppu, mutta periksi en anna. Miettikää ihmisiä jotka eivät osaa, pysty tai jaksa tätä paperirumbaa. Täällä sitä roikutaan löysässä hirressä ja se kiristyy koko ajan. Vammaistuki otettiin pois, joten aktiivimallikin koskee ensi kuun alusta minuakin. Ruotsista sain ensimmäisellä hakemuksella eläkkeen ja olivat niin huolissaan kunnostani. Eläke on huimat 270€/kk, joka tietenkin vähentää sitä peruspäivärahaa, eli peruspäivärahaa saan 393€/kk miinus verot siitä myös. Siinä kaikki, mitään tukea ei tipu. Nyt myös Kela haluaa ammatillisen kuntoutusselvityksen, joten täytyy pakata rollaattori ja kepit matkaan ja yrittää ängetä paikalle. Toisaalta, menen sinne ihan ok-mielellä ja näytän, etten todellakaan ole työkykyinen. Näin palkitaan yli 40 vuoden työhistoriani. Josko tämä vuosien kärsimys vihdoin päättyisi.
      Vastaa kommenttiin
      • Markku Kanninen 17.3.2018 klo 22.00
        Vakuutuyhtiön lääkärin toteama että aina vaan vähemmän väkeä jää työkyvyttömyys eläkkeelle on vain yksi tapa kertoa asiasta jonka todellisuuden me kaikki tiedämme mistä vähenemä johtuu. Minunkin tuttavapiiriin kuuluu henkilö joka on jo vuosia sairastanut reumaa ja nivelpsoriasista. Handu pumpulla tämän sanon että hän ei ole työkykyinen ja siitä hänellä on lausunto hoitavilta lääkäreiltä. Toinen on professori ja toinen dosentti. Ei siis mitään kevyen sarjan ottelijoita. Niinpä vaan vakuutusyhtiön lääkäri näkemättä potilasta estää häneltä pääsyn sairauseläkkeelle. Eli "tottahan" tuo tekstin alkuosa on 😕 Miksi vaivata enää asiansa osaavia lääkäreitä kun on olemassa oikotie: VAKUUTUSYHTIÖN LÄÄKÄRI. Meillähän on piakkoin mahdollisuus valita missä hoidatamme itseämme. Kaikki kipinkapin sinne☺
        Vastaa kommenttiin
    • Markku Kanninen 17.3.2018 klo 22.00
      Vakuutuyhtiön lääkärin toteama että aina vaan vähemmän väkeä jää työkyvyttömyys eläkkeelle on vain yksi tapa kertoa asiasta jonka todellisuuden me kaikki tiedämme mistä vähenemä johtuu. Minunkin tuttavapiiriin kuuluu henkilö joka on jo vuosia sairastanut reumaa ja nivelpsoriasista. Handu pumpulla tämän sanon että hän ei ole työkykyinen ja siitä hänellä on lausunto hoitavilta lääkäreiltä. Toinen on professori ja toinen dosentti. Ei siis mitään kevyen sarjan ottelijoita. Niinpä vaan vakuutusyhtiön lääkäri näkemättä potilasta estää häneltä pääsyn sairauseläkkeelle. Eli "tottahan" tuo tekstin alkuosa on 😕 Miksi vaivata enää asiansa osaavia lääkäreitä kun on olemassa oikotie: VAKUUTUSYHTIÖN LÄÄKÄRI. Meillähän on piakkoin mahdollisuus valita missä hoidatamme itseämme. Kaikki kipinkapin sinne☺
      Vastaa kommenttiin
  • S. Ellu 16.3.2018 klo 22.00
    Muistaako kolumnisti, kun kupla nimeltä Pohjolan Japani poksahti? Samoihin aikoihin NL lakkasi olemasta, ja monilta "huippulaadukkailta" ja "huipputyylikkäiltä" suomalaisilta tuotteilta katosivat markkinat. Seurasi jättityöttömyys, ts. yli 500000 työtöntä. Silloin aloitettiin tilastojen siivoaminen ja yksi paljon käytetty oli juuri työkyvyttömyyseläkkeet, ts. poliittisella ohjauksella nuo gurujen gurut, ts. vakuutuslääkärit alkoivatkin tukemaan eläłkeellejäämistä. Nyt on vallalla toinen aika, tilastot siivotaan muilla konstein (diipadaapakursseilla jne.) ja gurujen gurut, ts. vakuutuslääkärit eivät enää suosi työkyvyttömyyseläkkeitä. Kolumnisti voisikin kertoa, mistä moinen muutos vakuutuslääkärien näkemyksissä tuli? Ammattitaidottomuuden karttumisesta vai jostain muusta? Vastauksesta etukäteen kiittäen.
    Vastaa kommenttiin
  • Kari Kallio 16.3.2018 klo 22.00
    Montako borreliosista aiheutunutta sairaseläkettä Ilmarinen maksaa tänä päivänä? Kertokaapa meille teidän tilanne vai kuuluvatko ne kaikki kokonaan Kelalle? Sairaudenhan aiheuttaa tunnetusti puutiainen eli punkki.
    Vastaa kommenttiin
  • Rauno 17.3.2018 klo 22.00
    Suomi tarvitsee enemmän noin hyviä lääkäreitä kuin kirjoittaja on. Pystyy tekemään huomattavasti nopeammin, tehokkaammin ja paremmin diagnoosin kuin moni muu. Säästyisi paljon rahaa. Aikaan armeijassa oli yhtä hyviä lääkäreitä. Eiköhän olisi tarve kouluttaa kaikki lääkärit samalla kaavalla. Näkemättä, toisten pitkään hoitaneiden lääkäreiden lausunnoista huolimatta näkee olennaisen. Huikeeta ammattitaitoa!
    Vastaa kommenttiin
  • Peksi 17.3.2018 klo 22.00
    Välillä kuulee väitteitä, että eläkeyhtiöt tekisivät kielteisiä päätöksiä siksi, että ne hyötyisivät siitä taloudellisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Työeläkeyhtiö ei tavoittele voittoa. Mutta mitenkäs tämmöinen laskelma. Olenko ymmärtänyt jotakin väärin esm; 70000 työkyvytöntä työttömänätyönhakijana KELAn maksamalla työmarkinatuella.Vaikkapa 550€ kuukaidessa netto. Verothan menee takas valtion kassaan. Tekee yhteen laskettuna 38500000€ kuukaudessa valtion rahaa eläkeyhtiöiden menoja vähentämään.Näitä kirjoituksia luettuani ja oman kokemukseni kautta tiedän että nämä hakemus rumbat kestää useita vuosia arvelen keskimäärin 6 vuotta 38500000€ kertaa 12 kertaa 6 on yhtä kuin 2772000000€ Eikö tämä ole sitä rahaa joka jaetaan omistajille osikoina. Ja vielä lakisääteisistä pakollisista vakuutusmaksuista.
    Vastaa kommenttiin
  • Kari Kinnunen 17.3.2018 klo 22.00
    Nooh. Tämäkin täti laulaa sen lauluja kenen leipää syö. Ihan ymmärrettävää. Jos täti menee ja reilusti kertoo, että vakuutuslääkärin tehtävä, kuten kenen hyvänsä työntekijän, on pyrkiä tienaamaan ainakin oma palkkansa, niin lynkkaushan siitä seuraa. Kuuluu, tottakai, yhtiön lekurin intresseihin hymyillä iloisesti puhua lievästi ilmaisten muunneltua totuutta. Tiedä vaikka joku naivihko uskoisi.
    Vastaa kommenttiin
  • s.salo 17.3.2018 klo 22.00
    Täytyy olla mielipiteensä takana, muuten voi mennä "yöunet" ja näitä on Suomi täynnä ! Mutta mikä taho omistaa enemmän kuin v-yhtiöt ? Tänä galluppien aikakautena voisi mitata kannatuksen ! ?
    Vastaa kommenttiin
  • Jarppa 17.3.2018 klo 22.00
    Tämähän se harmittaa että tämä päättävä eliitti joka istuu maan rahakirstun päällä, pitää kansaa ihan tyhmänä, eivätkä tajua että näillä höpöhöpö-lausunnoillaan niinkuin tässäkin, tekevät päinvastoin itsestään ihan pellejä kansan silmissä.
    Vastaa kommenttiin
    • r. lindberg 17.3.2018 klo 22.00
      Valitettavsti lienee kai selvää että vallitsevan järjestemän osallistujat puolustavat (vallitsevaa) järjestelmäänsä. Mutta, kansalaisaloite on nyt tosiasia. Mikäli, kyseessä Suomen oma "Vakuutusgate" (kts. die Volkswagen Gruppe ja Dieselgate), niin…olisiko parasta nimittää täysin puolueeton elin, jossa mieluiten myös ulkomaisia jäseniä. Elin: - joka tekee ehdotuksia järjestemän muuttamiseksi, ml. vakuutuslääkärien lakkauttaminen - joka tutkii mahdollista, vakuutusyhtiöitten järjestäytnyttä alidiagnisointia - joka (mahdollisesti) suosittelee rikosoikeudellisia tutkimuksia / seurauksia kaikille niille jotka ovat hyötyneet - joka jälkikäteen korvaa kaikkia väärin kohdeltuja potilaita - joka ottaa kantaa alidiagnisoineitten lääkärien mahdollisuuksiin jatkaa ammateissaan - joka ottaa kantaa onko vakuutusyhtiöitten johtohenkilöitten soveliasta jatkaa ; kts Dieselgate Maamme politiikoilla hyvä mahdollisuus ottaa kantaa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Sat sapienti!
      Vastaa kommenttiin
  • Ossi Stigell 17.3.2018 klo 22.00
    Tämä asia on niin, että mahdotonta se olisi jokaista yksittäistä eläkkeelle hakijaa tavata, ja lisäksi, kuten kirjoittaja, eräs heistä, sanoo, että tapaaminen ei paljoa asiaa selventäisi, pitää paikkansa. Ossi Stigell
    Vastaa kommenttiin
  • Reima 18.3.2018 klo 22.00
    Vaikka Sini yrittääkin maalata vakuutusyhtiöiden taivasta sinisemmäksi niin kireämmät ohjeistukset työkyvyttömyyseläkkeelle pääsystä ovat olleet käytännössä jo neljättä vuotta.Ei se vakuutusyhtiö sitä "lääkäriä" pätevämmäksi tee.
    Vastaa kommenttiin
  • Marika 14.4.2020 klo 23.54
    Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää: mistä lähtien yhtiönne asiantuntijalääkärit ovat ryhtyneet tekemään ja myös kirjaamaan "asiakkaan" (lue sairastuneen tällä hetkellä työkyvyttömän työnhakijan) tietoihin uusia diagnooseja, joita hoitava lääkäri EI ole todennut eikä kirjannut ?? Ja tämäkin teidän puoleltanne Tietenkin potilasta näkemättä.
    Vastaa kommenttiin
  • Jan von Zweygbergk 28.4.2021 klo 05.56
    Voi, voi Aika hakoteillä ollaan. Nythän on niin,että minä potilaana elän tässä todellisessa tuskassa. Onhan se helppoa sanoa, että vakuutusyhtiö voi tutkia potilaat (asiakkaat) uudelleen ja, että siihen kuluisi liikaa aikaa. Miksi ei vaan uskoa niitä parikymmentä asiantuntijaa ja lääkäriä, jotka ovat tutkineet ja todenneet sen mitä ette ikinään halua nähdä. Kroonisena kipupotilaana (post lyhenee borreelia) vaihtaisin kanssasi kanssasi paikkaa minä päivänä tahansa, sitten tietäisit ( tässä tapauksessa n.6-vuotta). Mutta ethän sinä uskaltaisi, vai?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 12.12.2024

Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä

Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.

Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä

Blogit 27.11.2024

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita