Miksi johtaa työkykyä?
Työkykyjohtamiseen panostaminen kannattaa, sillä parempi työkyky hyödyttää yksilöä, yritystä ja koko yhteiskuntaa. Työkykyjohtaminen ei ole erillistä tekemistä, vaan sen tulisi olla kiinteä osa yrityksen strategista ja operatiivista johtamista.
Suomalaisten työkyky on hyvällä tasolla
Yksittäiselle työntekijälle työkykyjohtamisen hyödyt näkyvät ennen kaikkea parempana työelämän laatuna. Työkykyjohtamiseen kuuluu yksilön voimavaroista huolehtiminen ja toisaalta myös jatkuva työn vaatimusten arviointi. Työyhteisön toimivuuden ja esimiestyön kehittäminen vahvistavat työssä menestymisen edellytyksiä.
Lähtökohta on hyvä, sillä 87 % suomalaisista työntekijöistä kokee työkykynsä vähintään melko hyväksi. Jotta taso säilyy hyvänä myös jatkossa, tarvitaan toimenpiteitä. Yhtä lailla on tärkeää löytää keinoja työkyvyn tukemiseen silloin, kun työkyky on alentunut merkittävästi.
Työkykyjohtamisen käytännöissä on vielä kehitettävää
Mitä paremmin henkilöstö voi, sitä paremmat ovat yrityksen edellytykset menestyä liiketoiminnassaan. Henkilöstön hyvinvointi näkyy arjessa esimerkiksi parempana asiakaspalveluna. Tyytyväiset asiakkaat ovat sitoutuneempia käyttämään yrityksen palveluita, ja sitoutunut asiakaskunta luo kysynnän kautta vakaamman tilauspohjan.
Kehittämisen varaa yritysten työkykyjohtamisessa on vielä paljon, sillä vasta 14 % yrityksistä ottaa työhyvinvoinnin vahvasti huomioon johdon strategiatyössä.
Työkykyjohtaminen vaikuttaa paitsi yrityksen arkeen, myös sen uudistumiskykyyn. Hyvinvoiva henkilöstö voi pohtia haastaviakin teemoja ja nostaa keskusteluun valtavirrasta poikkeavia, kriittisiäkin näkökulmia. Näitä tarvitaan, jotta syntyy ituja uudenlaiselle ajattelulle ja uusiutumiselle.
On kuitenkin hämmentävää huomata, että jopa joka kuudes (15 %) työssäkäyvä suomalainen kokee osallistumismahdollisuutensa heikoiksi. Uudistuminen perustuu kuitenkin parhaimmillaan juuri siihen, että henkilöstön ääni kuuluu kehittämisessä ja uusien linjausten hakemisessa.
Tarvitsemme pidempiä työuria
Hyvän työkykyjohtamisen edut näkyvät yhteiskunnassa pidempinä työurina. Vuonna 2018 suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,3 vuotiaina. Kun elinajanodote kuitenkin kasvaa koko ajan, on myös eläkkeellesiirtymisiän noustava – suomalaiset ovat tänä päivänä eläkkeellä keskimäärin 22 vuotta ja eläkeajan kesto on kaksinkertaistunut vuodesta 1980.
Kun ihmiset ovat työkykyisiä ja viihtyvät työssään, he myös todennäköisesti jatkavat pidempään työelämässä. Yhteiskunnan etu heijastuu suoraan sekä yksilöihin että yrityksiin mm. laajempana veropohjana.
Kokonaisuus haltuun – vuositeemat apuna
Olemme Ilmarisessa keskustelleet paljon asiakkaidemme kanssa siitä, miten työkykyjohtamisen haltuunotossa tulisi edetä. Meiltä on kaivattu lisää konkretiaa, joten olemme jäsentäneet työkykyjohtamisen kokonaisuutta vuositeemojen avulla. Vuosikelloajattelu on yrityksille tuttu suunnittelun työkalu, joten päätimme soveltaa vastaavaa rytmitystä.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä keskitymme työkyvyn vahvistamiseen. Alkuvuodesta käydään tyypillisesti tuloskeskusteluita, joissa arvioidaan edellisen vuoden suoriutumista. Näiden keskustelujen yhteydessä on hyvä myös varmistaa, että voimavarat ovat työssä jaksamisen kannalta riittävällä tasolla.
Toisella vuosineljänneksellä teemana on ihmisten johtaminen. Kun työkykyjohtamisen tilasta on tuloskeskustelujen kautta syntynyt ymmärrys, on seuraavaksi luontevaa kehittää johtamiskäytäntöjä.
Kesälomalta paluu ajoittuu monella kolmannelle vuosineljännekselle. Kun akut on ladattu, on hyvä miettiä keinoja itsensä johtamiseen, jotta voimavarat riittävät arjessa. Siksi johda itseäsi -teemamme ajoittuu juuri tähän kohtaan.
Viimeisen vuosineljänneksen yhtenä työyhteisönä -teema kohdistaa katseet työyhteisön toimivuuteen ja linjauksiin. Oikeudenmukainen, tasapuolinen ja hyvin toimiva työyhteisö huolehtii myös itse jäsenistään. Esimiestä ei tarvita joka käänteeseen erotuomariksi.
Mahdollisuuksia on paljon, tartu toimeen!
Työkykyjohtaminen on investointi sekä parempaan elämän laatuun että vahvempaan liiketaloudelliseen menestykseen. Kun mahdollisuuksien kirjo on valtava, on tärkeintä lähteä kehittämisessä ylipäätään liikkeelle. Työkykyjohtamisen vuosikello ja siihen liittyvät, jatkuvasti päivittyvät sisällöt tarjoavat yhden lähestymistavan.
Toimeen kannattaa tarttua, sillä työkyky ei odottelemalla parane.
Tomi Hussi
tutkimusjohtaja, Ilmarinen
@TomiHussi
Kirjoituksen lähteinä on käytetty Työolobarometria 2017 ja ennakkotietoja vuodelta 2018, Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimusta sekä Eläketurvakeskuksen tilastoja.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.