Blogit

Millaista työelämän tulevaisuutta haluamme luoda?

Oletko luontevasti virtuaaliheimoissa sukkuloiva huippuasiantuntija, joka opiskelee jatkuvasti uutta, suhtautuu työhönsä yrittäjämäisesti ja pitää huolen omasta henkilöbrändistään samalla kun muistaa hengittää syvään ja keskittyy intensiivisesti juuri olennaisiin asioihin? Hyvä, tulevaisuuden työelämä on sinun!

Jos tämä kuvaus ei puhuttele, niin et ole yksin.

Tulevaisuuden työelämä voi näyttäytyä vaativana ja se totisesti vaatiikin paljon uutta. Globaaleissa arvoverkostoissa toimiminen tekee työstä itsenäisempää, yrittäjämäisempää – ja epävarmempaa. Teknologiasta tulee yhä olennaisempi ja huomaamattomampi osa lähes kaikkea työtä. Käytännössä se tarkoittaa isoa muutosta moniin työtehtäviin.

Työ on jo irronnut paikasta paikasta ja globaaleissa verkostoissa toimiminen on periaatteessa mahdollistanut työn tekemisen missä vain jo pitkään.

Minäkin kirjoitan tätä tekstiä Yhdysvaltojen lounaisosassa, saltlakecityläisessä kahvilassa. Tässä kuussa palkkani tulee yliopistolta ja satunnaisista kirjoitushommista, ensi kuussa en tiedä mistä. Itse valittu ulkomaille muutto aiheuttaa toki ylimääräistä epävarmuutta omassa elämässäni, mutta tämäkin epätyypillisyys on kai tulevaisuudelle tyypillistä.

Suomalainen työelämä näyttäytyy edistyksellisenä

Kuulun kuitenkin niihin onnellisiin, joille työelämän murros näyttäytyy enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Se on mahdollistanut minulla aivan uutta liiketoimintaa samalla, kun monet perinteiset toimialat natisevat liitoksissaan ja yrittävät sopeutua muuttuneeseen markkinatilanteeseen.

Täällä Utahissa monen ihmisen tulevaisuus näyttää erilaisena. Kaupoissa on hyörii kielitaidotonta henkilökuntaa, parkkipaikkojen sisääntuloväylillä istuu pienissä kopeissa ihmisiä, joiden tehtävänä on painaa nappia, jotta puomi nousee. Täällä edelleen mennään pankkiin maksamaan laskuja ja toimittamaan shekkejä (!). Moni työ näyttää tehottomalta ja olisi nykyteknologialla helposti automatisoitavissa. Suomessa näitä töitä ei ole ollut enää aikoihin.

Olennaista ei ole osaaminen vaan oppiminen

Suomen koulutettu väestö on maailman mittakaavassa hyvässä asemassa, mutta työn murros tulee koskettamaan meitäkin. Asiantuntijuus ja ongelmanratkaisu monialaisissa tiimeissä korostuvat. Myös itsensä johtamisen taidot korostuvat. Esihenkilön rooli muuttuu sparraavaksi mahdollistajaksi, jonka tehtävänä on osoittaa suuntaa ja raivata työn tekemisen esteitä tiimiläisten tieltä. Uskon, että tasa-arvoinen ja itsenäisyyteen kannustava suomalainen työelämä voi luoda aivan fantastisia kukoistuksen tiloja.

Epävarmassa työelämässä pärjäävät varmimmin epävarmuutta sietävät yksilöt, joilla on relevanttia osaamista. Osaavien työntekijöiden puute on kuitenkin useilla toimialoilla yksi suurimmista kasvun haasteista. Kunhan vain muistamme jatkuvasti oppia uutta, suomalaiset ovat globaalissa kisassa vahvoilla.

Millaista tulevaisuutta haluamme olla luomassa?

Ennen kuin kaikki siirrymme tekemään ”tulevaisuuden” töitä, elämme varmasti rinnakkaisissa todellisuuksissa vielä pitkään.

Suuri kysymys on tekoäly ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Vapauttaako tekoäly meidät rutiinitehtävistä ja mahdollistaa lisääntyneen vapaa-ajan, vai tekeekö se meistä täysin tarpeettomia? Kerääntyvätkö pääomat yhä harvemmille vai onnistummeko luomaan vaurautta ja hyvinvointia kaikille kansallisesti ja globaalisti?

Miten yhteiskuntamme kykenee muuttumaan, jos työtä – sellaisena kuin sen nyt ymmärrämme – tekevät yhä harvemmat? Ja miten käytämme lisääntyneen vapaa-ajan? Mikä on tulevaisuus, jota haluamme tavoitella? Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin kukaan ei tunnu tietävän vastausta.

Siinä missä työelämä asettaa paljon vaatimuksia ja heittää suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä, on se myös täynnä mahdollisuuksia yksilöille. Koskaan aiemmin emme ole voineet käyttää luovuuttamme yhtä monipuolisesti tai pystyttää globaalia markkinapaikkaa yhtä alhaisilla kustannuksilla kuin nyt.

Siinä missä tulevaisuudessa tekoälyllä on varmasti merkittävämpi rooli, korostuvat ihmisosaamisessa pehmeät taidot. Tässä piilee mielestäni ison muutoksen kauneus ja suuri mahdollisuus. Tarvitsemme yhä enemmän yhteistyötaitoja, luovuutta, sinnikkyyttä, kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista, halua oppia jatkuvasti uutta ja ennen kaikkea halua ja kykyä kohdata toisemme ihmisinä.

Tarvitsemme myös rutkasti empatiaa niitä kohtaan, jotka eivät hyödy globalisaatiosta, robotisaatiosta ja tekoälystä, ja keskustelua siitä, millaista työtä haluamme tehdä tulevaisuudessa ja mitä mahdollisuuksia teknologia tarjoaa meille.

Voit testata omat valmiutesi pärjätä tulevaisuuden työelämässä tekemällä Ilmarisen Future Score –testin: futurescore.ilmarinen.fi.

Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/ 

Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä. 

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, oletko sinä ja organisaatiosi valmis tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 12.12.2024

Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä

Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.

Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä

Blogit 27.11.2024

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Lisää ajankohtaisia artikkeleita