Oletko sekoittaja vai eriyttäjä? Molemmissa on puolensa!
Oletteko huomanneet, että työn ja vapaa-ajan erottamista on alettu pitää vanhanaikaisena? Moderni menestyjä muistaa mainita, että ”vain tulokset merkkaavat” ja ”sillä ei ole mitään väliä, milloin ne työt tekee”. Tunteja ei lasketa!
Vaikka olenkin sitä mieltä, että sillä ei ole väliä milloin ja missä työnsä tekee, useimmat meistä joutuvat sovittamaan elämänrytminsä muidenkin kuin työn vaatimusten mukaan. Jos töitä ei tee työajalla, niitä pitää tehdä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin – usein harrastusten, läheisten ja yöunien kustannuksella. Työ vain pikku hiljaa lipuu kaikille elämän osa-alueille, mutta vapaa-aika ei vastaavasti valu työajalle. Moni tekee töitä iltaisin, mutta ei vastapainoksi suinkaan käy jumpassa tai ota nokosia kesken työpäivän.
Sitten ovat vielä älylaitteet, joita käytämme rentoutumiseen, mutta jotka itse asiassa kuormittavat aivoja aivan samaan tapaan kuin työ. Ainakin itse huomaan, että somevirran parissa vietetty aika ei ole lainkaan niin rentouttavaa kuin jumppa, sauna tai ihana illallinen.
Pidän tätä kehitystä huonona, sillä useimmat meistä hyötyvät siitä, että elämässä on myös vapaahetkiä. Alamme vasta nyt ymmärtää, että aivotkin tarvitsevat lepoa ja palautumista toimiakseen tehokkaasti. Meidän pitäisi hyvin tietoisesti suunnitella arkipäiviin ja viikonloppuihin aikaa, jolloin emme ole töissä tai edes tavoitettavissa.
Työ ja vapaa-aika ruokkivat toisiaan
Työn ja vapaa-ajan tasapainosta (work-life balance) puhui hiljattain myös Amazonin toimitusjohtaja Jeff Bezos, joka viittaa kintaalla koko termille. Hänen mielestään kyseessä ei ole valinta, jossa yhden lisääminen johtaa toisen vähenemiseen. Bezos itse esimerkiksi tiskaa asiat käsin(!) ja syö joka aamu aamupalan perheensä kanssa. Hän pyrkii pitämään huolen siitä, että sekä työ että vapaa-aika limittyvät luontevasti toisiinsa. Parhaimmillaan ne sitä paitsi ruokkivat toisiaan: kun vapaa-ajalla rentoutuu, myös työssä saavuttaa enemmän ja kun töissä menee hyvin, myös vapaa-ajasta voi nauttia. Bezosta ei voi ainakaan saamattomuudesta syyttää.
Mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Se mikä toimii Jeffille, ei välttämättä toimi kaikille. Tutkijaprofessori Nancy Rothbardin mukaan on nimittäin olemassa kahdenlaisia ihmisiä. Niin sanotut sekoittajat (integrators) ovat ihmisiä, joilla työ ja vapaa-aika saavat mennä sekaisin. Heitä ei haittaa tehdä töitä puolison ja lasten kanssa perheyrityksessä tai vastata työpuheluun lomamatkalla.
Olen itse klassinen sekoittaja. Luen esimerkiksi mielelläni työhön liittyvää kirjallisuutta lomalla ja varaan kampaaja-ajan kesken työpäivän. Minulle tuntuisi vaivalloiselta yrittää erottaa näitä kahta, kun sekä työ- että kotiasiat ovat iloisesti sekaisin päässäni kaiken aikaa.
Eriyttäjät erottavat työn ja vapaa-ajan
Minun on ollut vaikea ymmärtää, miksi jotkut ihmiset suhtautuvat niin joustamattomasti töihinsä. Mutta nyt ymmärrän. He ovat eriyttäjiä. Eriyttäjät (segmentators) haluavat tehdä selvän pesäeron työpaikan ja kodin välillä. Tämä ihmistyyppi saattaa jopa käydä suihkussa töistä kotiin tullessaan tai vaihtaa ainakin kotivaatteet päälle. Eriyttäjät eivät halua jakaa yksityiselämänsä asioita työkavereille ja jättävät mielellään työpuhelimen työpaikalle.
Vaikka eriyttäjät saattavat meistä sekoittajista vaikuttaa joustamattomilta, meillä olisi heiltä opittavaa. Tutkijan mukaan eriyttäjät nimittäin voivat paremmin palauttavien hetkien ja päivien ansiosta.
Molemmissa tyyleissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Sekoittaja voi olla joustava ja aikaansaava työntekijä, joka osaa rentoutua myös töitä tekemällä, mutta saattaa innostuessaan palaa loppuun. Eriyttäjä voi puolestaan olla töissä tehokas ja fokusoitunut, mutta häneltä on turha odottaa samanlaista joustavuutta kuin sekoittajalta.
Yhdysvalloissa on ”edelläkävijäyrityksiä”, joissa sähköpostia ei saa lähettää viikonloppuisin tai ilta-aikaan. Näin pyritän suojelemaan ihmisten vapaa-aikaa ja palauttavia hetkiä. Se on yksi keino tukea työntekijöiden jaksamista. Mutta jos ihminen ei kaipaa eriyttämistä, saatetaan tarvita myös muunlaisia keinoja. Ennen kaikkea kannustan keskustelemaan työpaikalla aiheesta. Oletteko te sekoittajia vai eriyttäjiä? Miten koette työn ja vapaa-ajan sekoittumisen? Onko se vapauttavaa vai ahdistavaa? Onko töitä, jotka pitää hoitaa kellonajasta riippumatta ja miten nämä tehtävät koetaan? Ja miten teillä huolehditaan siitä, että kaikki saavat tarvitsemansa levon? Kommentoi alle tai jatketaan juttua vaikka Twitterissä!
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.