Yhteiskuntasopimus on tarpeen – mutta ei kaikille

Tällä viikolla aloitettiin neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta, jonka tavoitteena on suomalaisen työn kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisääminen. Neuvotteluissa olisi syytä miettiä, mistä tuottavuus Suomen kaltaisessa osaamistaloudessa muodostuu.

Tutkin viimeisimpiä yritysten tilinpäätöstietoja ja selvitin, miten parhaat yritykset eroavat muista. Tarkasteltavana oli neljältä päätoimialalta (teollisuus, rakentaminen, kauppa ja palvelut) yhteensä yli 13 000¹ yritystä, joissa oli noin 860 000 työntekijää. Näistä parhaiden 15 prosentin joukkoon seuloutui 1 672 yritystä, joissa oli kaikkiaan noin 114 000 työntekijää. Nämä yritykset kasvavat kannattavasti ja palkkaavat lisää työntekijöitä, kun monet yritykset vähentävät työntekijöitä. Miten tämä on mahdollista?

Kuvan taulukosta on nähtävissä, että yritykset ovat aivan eri maailmasta. Tehdyn työn tuottavuutta (HCVA = Human Capital Value Added)² tarkasteltaessa havaitsin, että huippuyrityksissä työntekijään sijoitettu euro tuottaa yli kaksi kertaa enemmän myyntikatetta, ja käyttökatetta (EBITDA)³ jopa neljä kertaa enemmän!

Mikä selittää TOP-yritysten menestystä? Tutkimukseni mukaan näiden yritysten kilpailukyky perustuu ammattitaitoiseen ja motivoituneeseen henkilöstöön. Nämä yritykset maksavat noin 10 prosenttia parempaa palkkaa kuin muut ja ovat siten houkuttelevampia työnantajia. TOP-yritykset investoivat myös kehittämiseen lähes kolminkertaisesti muita enemmän.

Huippuyritykset investoivat teknologiaan ja henkilöstön kehittämiseen

Huippuyritysten parempaa tuottavuutta selittävät siis ennen kaikkea investoinnit teknologiaan ja henkilöstön osaamiseen. Tuottavuuskeskustelussa näiden tekijöiden tulisi kulkea käsi kädessä. Ilman henkilöstön kehittämistä teknologian uudistamisesta ei koskaan saada parasta hyötyä irti – siitä voi olla jopa haittaa sähläyksen lisääntyessä. Mutta paremmalla johtamisella TOP-yrityksen työntekijä kykenee tekemään 2,5 kertaa enemmän liikevaihtoa kuin muiden yritysten työntekijät.

Nämä TOP-yritykset pärjäävät hyvin ilman yhteiskuntasopimusta. Ne voivat tarjota työntekijöilleen parempaa palkkaa ja muita etuja, ja se heille suotakoon jatkossakin. Huippuyrityksiä on kuitenkin niin vähän, että ne eivät yksin kykene pitämään yllä hyvinvointivaltiota.

Valtaosalla yrityksiä on kuitenkin kilpailukykyongelma, jonka parantaminen vaatii yhteiskuntasopimusta. Näillä yrityksillä on kaksi perushaastetta: investointien vähyys ja huono työelämän laatu.

Negatiivisessa kierteessä investointien vähyys ja huono työelämän laatu ruokkivat toisiaan. Taantuman johdosta yritys sopeuttaa kapasiteettiaan vähentyneeseen kysyntään. Henkilöstön saneeraus heikentää koettua työelämän laatua. Huono työelämän laatu aiheuttaa puolestaan sähläystä, mikä huonontaa työn tuottavuutta. Alhainen tuottavuus heikentää tulosta ja johtaa kustannusten säästämiseen. Kustannusten säästäminen heikentää työelämän laatua entisestään ja toiminta näivettyy. Ei kuulosta fiksulta, vai mitä?

Tutkimusten mukaan yrityksen tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa panostamalla työelämän laatuun. Tämä tarkoittaa työn sujuvuutta parantavia innovaatioita prosessien ja toimintatapojen uudistamisen muodossa. Tuottavuus paranee, kun tehollinen työaika kasvaa ilman työtuntien määrällistä lisäämistä.

Kuulostaa helpolta, mutta ei todellakaan ole sitä. Tehokkaat kehittämisratkaisut ovat olleet vaikeasti monistettavia, sillä ne vaativat asiantuntemusta ja tehokkaita työvälineitä. Olen varma, että tutkimus ja kehittämisratkaisujen digitalisointi mahdollistavat monistettavan henkilöstötuottavuuden parantamisen – mutta vasta tulevaisuudessa.
Tuottavuusongelmaa ei ratkaista yleisellä työajan pidennyksellä, sillä henkilöstön kokema työelämän laatu on työaikaa tärkeämpi tuotannon tekijä. Yritykset tarvitsevat useita oikein valittuja toimenpiteitä tai niiden yhdistelmiä, kuten:
– henkilöstön säännöllinen osallistaminen yrityksen kehittämiseen
– oppisopimuskoulutus ja työharjoittelun tekeminen helpommaksi ja houkuttelevammaksi
– yritysveromalli, joka kannustaa sijoittamaan saatua tulosta yrityksen kehittämiseen
– paikallinen sopiminen, joka mahdollistaa tarvittaessa työn yksikköhinnan alentamisen työajan pidennyksen, työaikajouston tai palkan alentamisen muodossa.

Lohdullista on se, että Suomessa on useita menestyviä yrityksiä eri toimialoilla. Meillä on myös tieteellisesti todistettua näyttöä siitä, että yrityksen tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa henkilöstön osaamisen ja kokemuksen avulla. Yhteiskuntasopimus tarvitaan, jotta useampi yritys saadaan ohjattua menestymisen polulle.

Marko Kesti
HT, DI
tutkimusjohtaja, henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelma⁴
Lapin yliopisto

¹ Selvityksestä jätettiin pois alle kymmenen henkeä työllistävät mikroyritykset. Mikroyrityksiä tulisi tarkastella erikseen, sillä ne ovat usein yrittäjävetoisia, jolloin työaika ja palkkioperusteet ovat erilaiset kuin työvoimavaltaisissa yrityksissä.
² HCVA = Human Capital Value Added) tarkoittaa yhden henkilötyövuoden tuomaa tuotosta ilman henkilöstökulujen vähentämistä.
³ EBITDA eli käyttökate henkilötyövuotta kohti. Käyttökate on tulos ennen korkoja, poistoja, veroja ja kuoletuksia.
⁴ Henkilöstötuottavuuden tutkimusohjelma on Ilmarisen ja Lapin yliopiston elokuussa 2014 aloittamaa kolmivuotinen hanke.