Miten johtaa verkostoja menestyksellisesti?
Pärjätäkseen liiketoiminnassa ja työelämässä tarvitsemme yhä enemmän osaamista hahmottaa oma asema nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Saman voi ajatella pätevän niin yritykseen kuin yksilöön. Verkostomainen toiminta onkin yksi keino tarjota asiakkaille ratkaisuja, jotka eivät olisi mahdollisia ilman yhteistyötä. Se tuo uusia mahdollisuuksia markkinointiin, oman statuksen nostamiseen sekä mahdollistaa nopeamman mukautumisen toimintaympäristön muutoksiin. Kyky toimia osana erilaisia verkostoja ja rakentaa toimivia kumppanuussuhteita on keskeinen taito – jo nyt, mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa.
Verkostoja muodostuu erilaisissa paikoissa. Ne voivat olla organisaation sisäisiä projekteja, jossa yhteistyötä tehdään eri yksiköiden välillä tai liiketoiminnallisia, yhteistyöllä asiakkaalle arvon tuottamiseen perustuvia verkostoja. Voidaan myös ajatella, että jokaisen yrityksen asiakkaat, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät muodostavat periaatteessa verkoston. Puhutaan myös ekosysteemistä
Perinteiset johtamismallit eivät toimi verkostomaisessa työssä
Perinteiset johtamismallit, joissa pyritään ennakoimaan, hallitsemaan ja toistamaan tehtäviä, toimintoja tai tapahtumia eivät toimi verkostomaisessa työssä. Verkostomaisessa toiminnassa projektit ovat usein monimuotoisia ja muuttuvia, joten etukäteen pitkälle tähtäävä suunnittelu on hankalaa, tai jopa mahdotonta.
Verkoston eri toimijoilla on toisiaan täydentäviä resursseja ja kyvykkyyksiä. Yhteisen tavoitteen lisäksi jokaisella toimijalla on omat tavoitteensa. Verkoston ja toimijoiden tavoitteet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Ristiriitoja ilmenee väistämättä aina myös siellä missä on ihmisiä. Tehokkaan ja tehottoman verkoston erottaakin toisistaan se, miten ongelmatilanteet käsitellään.
Eräässä hankkeessa projektipäällikön tärkein oivallus oli se, kuinka iso vaikutus yksittäisten henkilöiden henkilökohtaisella ajankäytöllä on koko verkoston onnistumisessa. Jokaisen verkostotoimijan täytyy ymmärtää olevansa osa kokonaisuutta, on osattava aikatauluttaa omat tehtävänsä huomioiden muiden osuus ja kokonaisuus.
Mahdollisuus oppia toisilta
Verkostojen etuna on tehokkuus, koska eri toimijat voivat keskittyä omiin ydinosaamisiinsa. Verkoston jäsenillä on mahdollisuus oppia toisiltaan yhteisten kokeilujen ja avoimen viestinnän kautta. Organisaatioiden sisäiset verkostot vähentävät siiloutumista ja mahdollistavat asiakaskeskeisen toiminnan.
Liian tiivis verkosto saattaa jäykistää toimintaa, eikä mahdollista muutoskyvykkyyttä. Verkoston toiminta voi olla tehotonta myös, jos kokeiluista ja kokemuksista ei opita tai suositaan tehottomia kumppaneita. Haasteena voi myös olla se, että verkoston jäsenet eivät aidosti sitoudu yhteisen tavoitteen eteen.
Tehokas ja hyvin toimiva verkosto tarvitsee syyn olemassaololleen, yhteisen arvopohjan sekä vision eli näkemyksen siitä, mikä verkoston päämäärä on. Tavoitteet ja toimintasuunnitelma auttavat verkoston jäseniä pitämään yhteisen suunnan. Lisäksi hyvässä verkoston johtamisessa toteutuvat samat asiat kuin muutenkin hyvässä johtamisessa: toimijoiden väliltä löytyy luottamusta, arvostusta ja avoimuutta sekä pyrkimys kaikkien yhteiseen hyvään.
Hyviä kysymyksiä verkostolle pohdittavaksi:
• Miksi verkosto on olemassa ja mikä on sen päämäärä?
• Minkälaisia erilaisia rooleja verkostossa tarvitaan?
• Millainen on verkoston rakenne?
• Tarvitaanko verkostolle johtohahmo, johon verkosto voi henkilöityä?
• Mitkä ovat verkostomaisen toiminnan tavoitteet?
• Tarvitaanko yhteisiä toimintaperiaatteita?
• Miten verkoston toiminnassa viestitään?
• Miten uusia toimijoita valitaan verkostoon?
• Millaisilla käytännöillä varmistetaan verkoston tehokas toiminta ja että se saavuttaa tavoitteensa?
Tärkeintä on lähteä liikkeelle siitä, mikä on verkoston tarkoitus ja tavoite, ja pohtia sen jälkeen millainen verkosto palvelisi tarkoitusta parhaiten. Johtamisessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että päätöksenteko ja ongelmanratkaisu pitää tehdä yhdessä verkoston solmukohdissa.
@Ulla VilkmanKirjoittaja on modernin työelämän kehittäjä, valmentaja ja tietokirjailija. Hän toimii toimitusjohtajana Timanttia Consultingissa ja vanhempana konsulttina Master Suomella. Yhteistyössä organisaatioiden kanssa Ulla vie eteenpäin uudenlaisiin työmalleihin sopivia johtamisja työskentelykäytäntöjä. Häneltä on myös ilmestynyt kirja Etäjohtaminen – Tulosta joustavalla työllä (Talentum 2016).
Kirjoittaja on Suomen Nuorkauppapakamarin jäsen. Ilmarinen ja Suomen nuorkauppakamari tekevät yhteistyötä suomalaisen työelämän ja yrittäjyyden tukemiseksi.
- Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
- Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
Lisää aiheesta
Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä
Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?