Blogit

Johdetaanko organisaatiossanne johtamista?

Kello on 8.55 ja firman X neuvottelutilaan alkaa vähitellen ilmestyä ihmisiä läppäreiden kanssa. HR-päällikkö kirjaa tulijat, ja kun kello alkaa olla tasan yhdeksän hän kuiskaa minulle: ”Kaikki esimiehet näyttävät tulleen paikalle. Johtoryhmäläisistä ei näköjään kukaan ehtinyt mukaan.”

Kuvitteellinen, mutta aika ajoin todellinen tilanne pitämäni esimiesvalmennuksen alussa. Tarkoitus olisi käyttää puoli päivää keskusteluun esimiehen roolista ja perustehtävästä: siitä miten ihmisiä johdetaan, miten otetaan erilaisuus huomioon ja mitä mahdollisia haasteita esimiehen työhön kuuluu. Oma osuuteni valmennuksessa on alustaa ja fasilitoida sitä. Valmennuksessa tärkeintä on, että esimiehet jakavat omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan esimiestyöstä sekä johtamisesta arjessa.

Esimiesten on valmennuksessa tarkoitus yhdessä pohtia, tehdäänkö omassa organisaatiossa esimiestyötä yhtenäisesti ja tasapuolisesti ja löytäisivätkö he konkreettisia asioita, mihin kannattaisi panostaa jatkossa enemmän – tai vähemmän. Kaikki tärkeitä elementtejä, mutta kuinka pitkälle tämä keskustelu vie, jos mukana ei ole yhtään organisaation johtamisen ytimessä olevaa ihmistä?

JOHDON OSALLISTUMINEN TUO SUORAVIIVAISUUTTA

Miksi johtoryhmä ei osallistuisi esimiesvalmennukseen? Selkeää syytä poisjääntiin en ole löytänyt, enkä muutakaan yhdistävää tekijää: ilmiötä esiintyy erikokoisissa organisaatioissa ja erilaisilla toimialoilla. Välillä olen kuullut toimitusjohtajan sanovan, että uskoo keskustelun valmennuksessa olevan vapaampaa, jos hän ei ole mukana – tämä ajatus mielestäni vain alleviivaa toimitusjohtajan ja muu ylin johdon osallistumisen merkitystä, jos /kun vuorovaikutuksen avoimuutta pitäisi kehittää!

On totta, että jos ylin johto on mukana valmennuksessa, valmennuspäivän keskustelu on hyvin erilaista, mutta nimenomaan oikealla tavalla erilaista. Päättäjien ollessa paikalla voidaan viedä kehitettäviä asioita suoraan johtoryhmän seuraavan kokouksen agendalle tai toteuttavien asioiden listalle. Otetaan konkreettisia askeleita saman tien, eikä tehdä taas yhtä listaa toiveista ja kehitysajatuksista hautautumaan jonkun työpöydälle.

JOHTAMISTA EI VOI ULKOISTAA

Sama kaksijakoisuus koskee välillä toista osaa yhteistyöstä Ilmarisen asiakkaiden kanssa: työkykyjohtamisen suunnittelua ja sparrausta. Kovin usein suunnittelu tapahtuu vain HR-asioista päättävän ihmisen kanssa, ja ylin johto on harvoin mukana suunnittelupalavereissa. Kyseenalaistan myös tämän, ottamatta mitään pois HR-vastaavan ammattitaidosta tai roolista organisaatiossa. Liiketoimintajohdon suora viesti organisaation tilanteesta ja suunnasta olisi olennaista tietoa suunnittelussa, ja toisaalta johdon olisi tärkeää kuulla suoraan näkemyksiämme työkykyjohtamisen kehittämistarpeista. Tässä toki meidänkin pitää katsoa peiliin eli muistaa pyytää johtoa mukaan, kun siihen olisi syytä ja tarvetta.

Organisaation arjessa olisi tärkeää muistaa, että ylin johto ei voi ulkoistaa johtamista keskijohdolle, eikä ajatella esimiestyön kehittämisen tai työkykyjohtamisen kokonaisuuden kuuluvan pelkästään HR:n harteille. Strategian mukainen toiminta edellyttää johtamisen linjauksia ja henkilöstöstrategiaa sekä selkeää suunnitelmaa siitä, miten ylipäänsä on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet.

Yrityksissä kannattaisi säännöllisesti pysähtyä yhdessä miettimään millaista ihmisten johtamista me haluamme ja onko esimiehillämme työkaluja ja osaamista tähän tehtävään. Johtamiskulttuuria rakennetaan vuorovaikutuksen kautta ja yhdessä tehden, kaikilla organisaation tasoilla, kuten toivottavasti liiketoimintaakin. Osataanko sinun organisaatiossasi johtaa johtamista?

Pia Eskola
@PiaEskola
työkykypäällikkö
Ilmarinen

• Tutustu Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluihin
• Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
• Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.

Tule Ilmarisen asiakkaaksi

  • Esko Piirainen 9.9.2019 klo 11.31
    Hyviä pointteja Pia! Mielestäni pitäisi vielä palata tämän kuvitteellisen valmennuksen lähtöruutuun: mistä tämä tarve valmennukseen on syntynyt ja mitä ko. Yrityksen ongelmaa sillä oli tarkoitus ratkaista. Onko näin että sen on ”vain” HR:n ongelma....
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 23.4.2024

Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?

Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Blogit 15.4.2024

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.

Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?

Blogit 4.4.2024

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?

Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?

Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita

Muut aihepiirit