Artikkeli 4.6.2018

Kättä pidempää: Tukea ja työkykyjohtamista yhteisen pöydän ääressä

Prosessi on prosessi ja työyhteisö työyhteisö, vaikka ala olisi mikä. Siksi oppia tekemiseen kannattaa hakea muualtakin kuin oman talon sisältä. Benchmarkkaus on oiva keino oppia kollegoilta – se kävi ilmi, kun Pouttu ja Hätälä pääsivät Ilmarisen avulla jakamaan kokemuksiaan.

Mitä jos pistäisi viisaat päät yhteen? Lihanjalostuksessa toimiva Pouttu ja kalanjalostuksessa toimiva Hätälä päättivät testata vanhan sananlaskun vertailemalla työkykyyn ja prosesseihin liittyviä käytäntöjään kokonaisen benchmark-päivän ajan. Idea benchmarkista lähti Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Tiina Kestiltä, joka oli ollut sparraamassa molempien yritysten työkykyjohtamista ja tunsi yritykset hyvin.

Poutun tuotantojohtaja Toni Jääskä ja Hätälän tuotanto- ja logistiikkajohtaja Jari Jääskeläinen kertovat, millaista hyötyä yritykset saivat irti Poutun tiloihin tehdystä tehdasvierailusta ja yhteisestä tapaamisesta.

Millaisia yrityksiä Pouttu ja Hätälä ovat ja millaiseen tilanteeseen benchmark-idea syntyi?

Toni Jääskä: Pouttu on vuonna 1938 perustettu keskisuuri liha-alan yritys, ja meillä on työntekijöitä noin 170–230 sesongeista ja vuodenajoista riippuen. Lähiaikoina suunnitelmissamme on kasvaa muun muassa laajentamalla uusiin tuotesegmentteihin. Strategiaan kuuluu olennaisesti myös se, että pidämme työntekijöistämme huolta. Mikään ei ole yrityksen menestyksen kannalta tärkeämpää kuin terve, tyytyväinen ja työssään viihtyvä henkilöstö.

Jari Jääskeläinen: Hätälä on perheyritys neljännessä polvessa, ja itse asiassa perustettu samana vuonna kuin Pouttu! Päätoimintamme on kalanjalostuksessa ja meillä on sesongista riippuen 200–350 työntekijää. Meillä kasvu on ollut viimeiset kymmenen vuotta todella suurta. Tällä hetkellä vauhditamme sitä investoimallamittavaan tehdaslaajennukseen. Samalla kun otamme haltuun 10 000–15 000 uutta tehdasneliötä, pitää tuotannon pyöriä normaalisti. Hyvä muutosjohtaminen korostuu tällaisessa tilanteessa erityisen paljon.

Miten panostatte työyhteisönne hyvinvointiin? Oletteko kohdanneet työkykyjohtamiseen liittyviä haasteita?

Toni Jääskä: Meillä on suhteellisen kapea, mutta tiivis organisaatio, ja pääosan henkilöstötyöstä tekevät työnjohtajat – toki yhdessä minun ja HR-päällikön kanssa.

Olemme kartoittaneet työntekijöiden ajatuksia työtyytyväisyyskyselyn avulla ja määritelleet sen perusteella kehityskohteita, joihin työkykyasioissa nyt keskitymme. Eri tyyppisissä työtehtävissä on erilaisia haasteita: toimihenkilöillä kuormitus on henkisempää, tuotannon työntekijöillä työn fyysisyys puolestaan tuo rasitusta. Tuotannollisessa työssä tulee paljon kiertoliikettä ja toistoja, jotka pitkän päälle kuormittavat kehoa. Myös kylmätyöskentely käy kropan päälle. Alan urat ovat usein pitkiä, joten ikääntymisenkin tuomat haasteet työnteolle pitää ottaa tarkasti huomioon.

Työyhteisöstä huolehtimisessa korostuvat Poutun arvot: joustavuus, avoimuus ja sitoutuneisuus. Nämä pätevät molempiin suuntiin –erityisen tärkeää on, että joustavuus on tarvittaessa molemminpuolista työntekijän ja työnantajan välillä. Turvallinen ilmapiiri ja hyvä tiedonkulku ovat meille ykkösasioita.

Jari Jääskeläinen: Voimakas kasvu tarkoittaa usein kiihtyvää tahtia, ja se on tietenkin omanlaisensa haaste. Olemme palkanneet lisää henkilöstöä, ja mukaan on tullut myös automatiikkaa. Tällaisessa muutostilanteessa korostuu hyvä sisäinen viestintä, ja asia on ollut tapetilla sekä johdossa että työtyytyväisyyskyselyissä. Osallistava tekeminen ja firman sisäinen yhteistyö ovat tärkeitä niin muutostilanteessa kuin normaalissa arjessakin.

Kuten Poutulla, työn fyysisyys ja tiukat aikataulut tuovat haasteita tuotantotyöntekijöiden jaksamiseen, myynnissä puolestaan esiin nousevat tulospaineeseen liittyvät asiat. Meille on ykkösjuttu, että henkilöstö pysyy tyytyväisenä ja terveenä. Viime aikoina olemme pilotoineet kymmenen hengen työntekijäryhmällä FirstBeat-mittausta, jossa asiantuntijat analysoivat sykkeen perusteella ihmisten työpäivän aikaista kuormitusta ja palautumista vapaa-ajalla. Seuraavaksi aiomme testata mittausta hieman isommalla ryhmällä.

Millaisin odotuksin lähditte tapaamaan kollegoita benchmark-päivään?

Toni Jääskä: Lähdimme sillä ajatuksella, että on todella hienoa tavata Hätälän tiimi, jokaon käynyt läpi samantyyppistä prosessia koulutuksen ja työhyvinvoinnin osalta kuin mekin. Halusimme keskustella siitä, miten miten he tekevät asioita, millainen heidän organisaationsa on, mitä voimme oppia heiltä ja onko jotain mitä voisimme itse tehdä fiksummin.

Jari Jääskeläinen: Olimme innoissamme. Sekä lihan- että kalanjalostus ovat molemmat erittäin kilpailtuja aloja, ja lainalaisuudet ovat molemmilla yrityksillä samantyyppiset. Kukaan Hätälältä ei ollut käynyt Poutun tehtaalla, ja arvelimme että yhteistä puhuttavaa löytyy paljon niin prosessien kuin työhyvinvoinninkin saralta.

Mitä päivästä jäi käteen?

Jari Jääskeläinen: Tällainen mittava tapaaminen ei ole mikään itsestäänselvyys, sillä johdon koolle saaminen kokonaiseksi päiväksi on aina haastavaa. Siksi oli erityisen hienoa jakaa kokemuksia. Sisäisen viestinnän kysymykset ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät teemat puhuttavat meitä molempia. Saimme myös vaihdettua tietotaitoa ihan konkreettisesti: Poutun hyvät kokemukset tehdas-layoutin läpivirtausprosessista vahvistivat, että omat suunnitelmamme tulevaa tehdaslaajennusta koskien ovat toimivia; me puolestaan innostimme Pouttua kokeilemaan työkierto-käytäntöä, joka on meillä tuonut toivottua vaihtelua työntekijöiden päiviin.

Toni Jääskä: Meillä on Hätälän kanssa todella paljon yhteistä, ja keskustelua olisi voinut jatkaa vaikka vuorokauden putkeen. Päivä oli mainion leppoisa: tutustuimme toisiimme, vertailimme kokemuksia ja vedimme tehdaskierroksen. Hätälä kutsui meidät vastavierailulle omalle tehtaalleen.Kokemusten jakaminen jatkuu takuulla. Yksi Hätälän tehtaista itse asiassa sijaitsee aivan lähiseudulla, noin 25 kilometrin päässä meistä – ties vaikka keksisimme jotain konkreettista yhteistyötäkin!

Esimies, kartoita työyhteisösi vire Luotaamossa!

Testaa täällä, mitkä Ilmarisen maksuttomista palveluista sopivat juuri sinun yrityksellesi.

Teksti: Henna Kokko
Kuva: Mikko Törmänen

Ajankohtaista

Tiedote 24.4.2024

Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Fyysisesti kuormittavilla aloilla työuraa uhkaavat todennäköisemmin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kun taas asiantuntija-aloilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy pysyvään työkyvyttömyyteen. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työkyvyttömyyseläkeindeksistä.

Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa

Uutinen 12.4.2024

Ilmarisen suhdanneindeksi laajenee kattamaan valtaosan yksityisestä sektorista

Ilmarisen vuodesta 2013 asti julkaisema suhdanneindeksi tarjoaa ajantasaista tietoa kansantalouden kehityksestä. Indeksi kuvaa yritysten työntekijämäärän muutosta edellisvuoteen verrattuna. Nyt suhdanneindeksiin mukaan laskettavat toimialat laajentuvat kattamaan valtaosan yksityisestä sektorista.

Ilmarisen suhdanneindeksi laajenee kattamaan valtaosan yksityisestä sektorista
Ihminen katsoo kädessään olevaa puhelinta, kuvituskuva.

Tiedote 15.3.2024

Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä laski edelleen ympäri Suomen

Työntekijämäärä laski helmikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat henkilöstövuokraus sekä rakentaminen. Alueellisesti tarkasteltuna työntekijämäärä laski joka puolella Suomea.

Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä laski edelleen ympäri Suomen
Lisää uutisia ja tiedotteita