Turhaa pallon perässä juoksemista vai tärkeiden tulevaisuuden taitojen harjoittelua?
Lapsuudessa opittu aktiivinen elämäntapa kantaa usein myös aikuisuuteen. Nuoruuden liikunnallisuudella voi olla pitkäkestoisia, työkykyyn liittyviä vaikutuksia. Urheillessa oppii myös tärkeitä myöhemmin elämässä ja työelämässä tarvittavia taitoja, kuten sosiaalisuutta, sitoutumista ja sinnikkyyttä.
HJK:n tähtipelaaja Matti Peltolan tarina iltapäiväkerhosta edustusjoukkueen paitaan on inspiroiva. Peltola ja muut Peltolan kaltaiset tähdet lajista riippumatta ovat monen urheilukentillä kirmaavien lapsien esikuvia. Kaikista ei kuitenkaan innokkaan harjoittelunkaan tuloksena tule isona tähtipelaajia - sen sijaan urheiluharrastus opettaa valtavasti erilaisia taitoja koulumaailmassa sekä työelämässä hyödynnettäviksi.
Uusimman LIITU -tutkimuksen (liikuntaneuvosto.fi) mukaan suomalaisista 9-15 vuotiaista nuorista 58 prosenttia harrastaa liikuntaa tai urheilua urheiluseuroissa. Harrastuksiin kytkeytyy lajivalinnasta riippumatta paljon yhtenevien (elämän)taitojen oppimista. Oma liikuntataustani on pitkälti joukkuepalloilulajeista, joten itselle luontaista on pohtia näitä taitoja nimenomaan joukkueurheilun maailmasta katsoen.
Ryhmän säännöt tutuiksi urheillen
Sosiaaliset taidot ovat keskiössä monessa lajissa. Ryhmässä (joukkue tai jokin muu harrastusryhmä) harjoittelu opettaa lapselle yhdessä toimimisen pelisääntöjä. Monen kentän laidalta kuullut valmentajien ”puhukaa toisillenne” tai ”auta kaveria” -ohjeet pätevät myös yhtä lailla työelämässä.
Mikäli urheiluharrastus jatkuu aina sarjatoimintaan asti, tulee tässä vaiheessa viimeistään mukaan tavoitteiden asettelun pohtimista. Yhdessä asetetut sekä lapsen henkilökohtaiset tavoitteet opettavat toiminnan suunnittelua, sitoutumista ja sinnikkyyttä.
Samalla opitaan, mitä voi vaatia itseltä ja mitä voi vaatia pelikavereilta. Itse juniorijoukkuetta valmentaneena oli ilo huomata, kun lapset pitivät keskenään huolta yhdessä sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta. Ainakin ajoittain.
Kaikki urheilun maailmassa pyörivät tietävät, ettei harrastus aina ole pelkkää iloa ja onnistumista. Pettymyksiltä ja itkultakin on lähes mahdoton välttyä. Oli kyseessä sitten epäonnistunut suoritus harjoituksissa tai kilpailutilanteessa, opettaa se jokaisella kerralla lapselle valtavasti. Omien tunteiden näyttäminen, sanoittaminen, pettymysten käsittely ja pettymyksistä yli pääseminen on arvokas taito. Samoin onnistumisista riemuitseminen. Työelämässä mallia voisikin ottaa onnistumisista yhdessä iloitsemiseen esimerkiksi pikkufutareiden maalituuletuksista tai voitokkaan turnauspelin juhlinnasta.
Aktiivinen elämäntapa kantaa myös aikuisuuteen
Urheiluharrastuksen parissa opittavien taitojen listaa voisi täydentää pidemmällekin. Toisesta näkökulmasta katsottuna on oleellista huomata nuoruuden liikkumisen määrä olevan kytköksissä kouluarvosanaan – enemmän liikkuvien arvosanat ovat noin puoli arvosanaa korkeammat vähemmän liikkuviin verrattuna.
Lapsuudessa opittu aktiivinen elämäntapa kantaa monella myös aikuisuuteen. Vaikkei taidot tai motivaatio kantaisikaan isommille kentille, laji johon lapsena on rakastunut, pysyy usein mukana läpi elämän.
Kesälomakauden jälkeen monessa perheessä pohditaan jälleen lapsien syksyn harrastuksia. Itse annan vahvan äänen joukkueurheilulajeille. Samalla kannustan myös työikäisiä samojen lajien pariin. Monessa urheiluseurassa järjestetäänkin aikuisten lajikouluja, jotka ovat hyvä keino hypätä mukaan ilman aikaisempaa lajitaustaa.
Elsi Luomi
@ElsiLuomi(twitter.com)
liikuttaja, Ilmarinen
-
Reiska Korpinen 19.7.2023 klo 16.41
Joukossa tyhmyys vain tiivistyy. Yksilölajeissa ei tarvitse raahaa ketään muita mukanaan. Ja parasta on ettei tarvitse tsempata muita kuin itseään.Vastaa kommenttiin
-
Ville Vallaton 25.7.2023 klo 07.47
Pää-asia että Ilmarinen tyrkyttää aktiivista elämäntapaa näille nuorille lökäpöksyille ja hienohelmoille. Noi eduskuntatalon edessä mielenosoituksessaan loikoilleet nuoret kela-eläkeläisetkin vaan sorvin ääreen jokainen. Mömmöillä ei tosiaan mitään aktiivista elämäntapaa pääse edes harrastaa, joten huuhaalääkärien määräämät pilleripurkit kiinni ja liikettä niveliin, hopi hopi! Raaka pitkäaikainen ja säännöllinen työ vapauttaa kaikki, toteuttamaan omia unelmiaan. Vikisemällä psyykelääkehuuruissa ei saa muuta kuin enemmän vikinää omaansa ja läheistensä elämään. Itsekin 42v. raakaa kokoaikaista palkkatyötä vikisemättä tehneenä ja sen jälkeen kunnon työeläkkeelle terveenä päässeenä joka rintamalla voin allekirjoittaa tuon. Jos olisin alkanut napsimaan mömmöjä olisin varmaan itsekin ollut lötköttämässä muiden vetelysten kanssa eduskuntatalon edessä. Ja munkin mamma ja muksut olisivat jääneet unholaan jo ajat sitten. Hyvä Ilmarinen!Vastaa kommenttiin
-
variola 29.7.2023 klo 14.41
Mitä helvettiä tämä joukkuelajien ylistäminen oikein on? Sitä on tehty suomessa vuosikymmeniä ja ihmiset jotka tätä harrastavat ovat täysin kyvyttömiä ymmärtämään ettei kaikki ihmiset halua olla joukkueurheilua harrastavia varttihannuja. En ole missään nähnyt vajaaälyisempää ja pikkumaisempaa väkeä kuin joukkuelajien parissa. Näille koko elämä on peliä ja kilpailu kaikesta saa hyvin usein sairaalloisia piirteitä. Ei kai tarvitse kertoa erikseen niistä äityleistä ja isukeista jotka sanoo, että "meidän jami ei ole koskaan tehnyt mitään väärin"? Tämä ei todista sitä etteivät joukkuelajeja karttavat ihmiset osaa tehtä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Joukkueurheilun pyhittäminen on hurmoksellista ajattelua. Ilmarisella on ilmeisesti liikaa löysää rahaa kun näitä iloisten pullonpyörittäjien paskajuttuja sataa enemmän kuin vettä taivaalta.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Uskalla puhua eläkkeestä
Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.