Onko taide pitkän ja hyvinvoivan elämän salaisuus?

Ihmisen elinikä on selkeä käsite, kulttuuri puolestaan hyvin moninainen ja laaja. Jonkun mielestä onkiminen laiturin reunassa on kulttuuria parhaimmillaan, kun taas toiselle kulttuuria on taiteesta nauttiminen taidenäyttelyissä.

Kulttuuri ja sosiaalisuus lisäävät ihmisen elinikää. Näin kertoi Markku T Hyyppä vuoden 2017 iAreena-seminaarissa.

Hyvinvointi on tärkeä asia ja kulttuuri niin moniulotteinen käsite, että oli erittäin mielenkiintoista lähteä selvittämään ArtsEqualin Tuulikki Laeksen kanssa tuoreiden eläkeläisten osallistumista taide- ja kulttuuriharrastuksiin. Pureuduimme siihen, miten eläkeläiset kokevat oman hyvinvointinsa ja onko taide lisännyt koettua hyvinvointia. Saisimmeko selville pitkän ja hyvinvoivan elämän salaisuuden?

Selvitimme asiaa kysymällä tuoreilta Ilmarisen vanhuuseläkeläisiltä taiteesta, kulttuurista ja koetusta hyvinvoinnista. Tietojeni mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan on tarkemmin selvittänyt taideharrastuneisuuden yhteyttä koettuun hyvinvointiin vanhuuseläkkeelle siirtymisen kynnyksellä. Tulokset toivat asiasta uutta ymmärrystä ja Tuulikki kertoi keskeisistä havainnoista iAreena-seminaarissa 7.2.2020. Haluan jakaa tässä blogissa vielä keskeiset pointit sinulle.

Vain joka kolmas tuore eläkeläinen on täysin taidepassiivi

Joka toinen tuore eläkeläinen käyttää säännöllisesti tai usein taiteen taikka kulttuurin palveluita. Kun lisäksi huomioidaan porukka, joka haluaisi aloittaa uuden taideharrastuksen, vain noin hieman yli joka kolmas eläkeläinen on täysin taidepassiivi. Suurta aktiivien määrää selittää varmasti se, että jokainen kokee hieman eri asiat kulttuuriksi ja niin kuulukin olla.

Yllättäen taideaktiivisuuden määrä ei vaihdellut sukupuolen, iän, eläkkeen määrän, asuinpaikan tai henkilön aseman mukaan. Niin työttömät kuin yritysjohtajatkin ovat keskimäärin yhtä taideaktiiveja. Toki ryhmien sisällä oli paljon eroja aktiivisuuden välillä ja erot olivat pitkälti yksilöllisiä, kuten on myös eläkeläisten elämäkin. Suurin yksittäinen taideaktiivisuutta selittävä tekijä oli, että taiteen koetaan tuovan elämään hyvinvointia.

Kulttuuri- ja taideharrastukset vaikuttavat hyvinvointiin

Kulttuuri- ja taideharrastukset vaikuttavat tuoreiden eläkeläisten hyvinvointiin. Yllättävän moni, jopa 40 % vastanneista oli sitä mieltä, että taide on vaikuttanut omaan hyvinvointiin paljon tai erittäin paljon. Tämä on mielestäni merkittävää.

Niin taiteen tuoman koetun hyödyn kuin eri taideharrastusten välillä oli tyypillisiä eroja miesten ja naisten välillä. Naiset kokivat miehiä useammin, että taide on vaikuttanut paljon heidän hyvinvointiinsa. Naiset myös haluaisivat harrastaa miehiä useammin käsitöitä, tanssia ja lukemista. Miehet puolestaan haluaisivat harrastaa naisia useammin valokuvausta ja musiikkia tai laulamista. Oli myös hienoa havaita, että eräs vastanneista haluaisi harrastaa katukulttuuria aloittamalla breakdanceen, graffitien tekoon ja skeittaukseen liittyvän harrastuksen.

Tuulikin mukaan taide- tai kulttuuriharrastus ei ole yleinen laastari. Jos et siis ole elämäsi aikana lainkaan harrastanut taidetta tai kulttuuria, eikä sinulle ole syntynyt halua harrastaa sitä, hyvinvointiasi ei lisää kitaran saaminen käteen palvelukodissa. Sen sijaan, jos taide- ja kulttuuri ovat jollain tavalla olleet osa elämääsi, palat innosta aloittaa taideharrastuksen ja pääset osallistumaan toimintaan myös palvelutalossa, se lisää hyvinvointiasi. Tällaista toimintaa tulee mielestäni pyrkiä varjelemaan ja varmistamaan senkin avulla, että mahdollisimman monella olisi hyvä, aktiivinen ja arvokas vanhuus.

Yksi Tuulikin mainitsema konkreettinen keino olisi monisukupolviset taide- ja kulttuuriryhmät. Olen täysin samaa mieltä, että nykymaailmassa harrastukset ovat valitettavan usein tietyn ikäryhmän sisällä. Jos sinulle tulee mieleen muita konkreettisia keinoja edistää taide- ja kulttuuritoimijuutta läpi elämän, toivottavasti jaat ajatuksiasi blogin kommenttikentässä.

Eläkeläiset voivat myös yleisesti varsin hyvin

Tuoreet vanhuuseläkeläiset kokevat voivansa yleisesti varsin hyvin. Kaksi kolmesta arvioi toimintakykynsä olevan vähintään 8 asteikolla 0–10, lähes kolme näljästä kokee terveytensä olevan hyvä tai erittäin hyvä. Lisäksi yksikään yli 500 vastaajasta ei kokenut omaa hyvinvointiaan erittäin huonoksi. Olemme kysyneet myös aiemmin tuoreiden eläkeläisten hyvinvoinnista, viimeksi kaksi vuotta sitten ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia.

On hienoa, että taide- ja kulttuuriharrastukset näyttävät lisäävän hyvinvointia varsinkin, jos harrastus on läsnä läpi elämän. On myös hienoa, että suurimmalle osalle meistä on odotettavissa vielä eläkkeelläkin paljon terveitä ja elinvoiman täyteisiä vuosia sekä aikaa ihmetellä maailmaa. Toki monen ekonomistin mielestä eläkeläisissä olisi paljon potentiaalista työvoimaa, mutta minun mielestäni elämästä pitää myös nauttia.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden harrastuneisuutta ja hyvinvointia selvitettiin kyselytutkimuksella, jonka tulokset julkistettiin iAreena-seminaarissa Helsingissä 7.2.2020. Kyselytutkimuksen yhdessä Ilmarisen kanssa laatinut ArtsEqual-hankkeen tutkimusryhmä halusi selvittää, mikä on tuoreiden eläkeläisten hyvinvoinnin tila, taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä, sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa. Kysely tehtiin Ilmarisesta syys-lokakuussa 2019 vanhuuseläkkeen aloittaneille. Kyselyyn vastasi 510 henkilöä, ja vastausprosentti oli 35 %.

iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Tapahtuma järjestettiin nyt kymmenennen kerran. Tämän vuoden teemana oli Elämän merkityksellisyys ja taide osana elämää.