Blogit

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Työkykyjohtaminen on monitahoinen käsite. Intuitiivisesti se tarkoittaa yksilöiden työkykyhaasteiden tukea, ja esimerkiksi Työolobarometrin (urn.fi) mukaan palkansaajien kokemassa työkyvyssä Suomessa onkin yhä selvästi parannettavaa. Siksi sujuvat prosessit työkyvyttömyyden uhan taittamiseksi ovat tärkeitä sekä yrityksissä että koko yhteiskunnassa.

Työkykyjohtaminen on kuitenkin huomattavasti laajempi käsite. Keskeinen rooli on ryhmätason toimenpiteillä, joilla ehkäistään yksilöiden työkykyhaasteiden ilmaantumista jo varhain. Tämä on laaja kenttä, jossa myös työnantajilla on mahdollisuuksia ja kannustimia.

Tieto on vaikuttavan työkykyjohtamisen edellytys

Työkykyriskien hallinta muistuttaa yksinkertaisimmillaan yritysten tavanomaista riskienhallintaa. Eräs tapa sen jäsentämiseen on ketju, joka alkaa riskien tunnistamisesta ja analysoinnista ja jatkuu sopivimpien riskienhallintatoimien toteutukseen. Näiden toimien vaikuttavuuden seuranta ja aikanaan uusi kierros ovat oleellinen osa ketjua.

Sama logiikka toimii hyvin myös työkykyriskien hallinnassa ja työkykyjohtamisessa. Aluksi on tärkeää tunnistaa yrityksen moninaiset työkykyriskit. Onko jokin niistä merkittävämpi kuin toinen? Mitkä ovat toimialasta ja mitkä yrityksemme erityispiirteistä johtuvia? Analyysin jälkeen on aika suunnitella sopivia toimenpiteitä. Olisiko esimerkiksi varhaisen tuen prosessissamme kehitettävää? Vaikuttavuuden seurantaan sopivat puolestaan hyvin esimerkiksi kyselyt tai toteutuneiden riskien mittarit.

Olemme mukana nostamassa työkykytiedolla johtamisen tasoa

Tutkimuksemme mukaan suomalaisilla yrityksillä on eniten parannettavaa työkykyjohtamisen suunnittelussa, mittaamisessa ja seurannassa. Esimerkiksi vain 40 % yrityksistä asettaa mitattavia tavoitteita työkykyjohtamiselleen. Työkykyriskin hallinnassa ei voikaan liikaa korostaa riskien tunnistamisen ja analysoinnin merkitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen työkykyriskeistä kannattaa kattava tilannekuva.

Tilannekuvan luomista varten olemme yhdessä asiakkaidemme kanssa rakentaneet uuden tiedolla johtamisen palvelun. Se keskittyy yritystason työkykyriskien ymmärtämiseen ja analysointiin. Palvelu on avautunut asiakkaillemme vastikään, ja se löytyy kirjautumalla verkkopalveluumme.

Uusi tiedolla johtamisen palvelumme yhdistää eri datalähteitä sekä hyödyntää riskienhallinta-ajattelua jo sisältönsä jäsennyksessä. Asiakkaidemme kanssa tunnistimme keskeisiksi palvelun ominaisuuksiksi sujuvat toimialavertailut sekä myös automaattiset analyysit ja vinkit toimenpiteistä. Näistä kaikista työnantaja-asiakkaamme pääsevät nyt nauttimaan osana työkykypalvelujamme.

Tilannekuvan tärkein tehtävä on auttaa asiakkaitamme suunnittelemaan parhaat ja vaikuttavimmat työkykyjohtamisen toimet. Sitten onkin enää tekemistä vaille valmista!

Tapio Puukka
kehityspäällikkö, Ilmarinen

Tutustu tarkemmin

  • Ville Vallaton 7.5.2024 klo 16.12
    Tekeminen on taikasana ja tieto sen takana👍 Sillä metodilla mekin mamman kanssa paiskittiin kitisemättä raakaa palkkatyötä yhteensä 90 vuotta ja kasvatettin yhdessä pennut täyspäisiksi. Pelkällä hyvillä aikomuksilla oltais edelleen lähtökuopissa eli pyöritettäis vain peukaloita muiden tyhjäntoimittajien kanssa. Nyt nautiskellaan täysillä työeläkkeillä ja pennut päästelee vuorostaan vikisemättä elämissään eteenpäin.
    Vastaa kommenttiin
  • Reiska Korpinen 9.5.2024 klo 22.18
    Ei taida näistä nykyajan puudelipojuista olla enää miehen mallia omille jälkikavuilleen eikä nuo nykyajan uraorientoituneet miehiset naiset edes suostu enää lisääntymään. Joten viimisiä mohikaaneja varmaan ollaan me siipan kanssa Villen ja mamman kera. Oli se vaan hienoa aikaa duunareille -60, -70 ja vielä -80 luvulla kun palkka maksettiin vielä vain työnteosta. Sit jossain vaiheessa -90 luvun tienoilla se maksettiinkin vain paikalla olosta, kunnes on tultu tähän päivään jossa palkka juoksee pelkästä kirjoilla olosta. Ennen nuorena tosiaan töihin pääseminen oli helppoa, nyt pitäis olla täysin koulutettu astronautti joka on koulutettu aivokirurgiksi jotta pääsisi edes alustaviin haastatteluihin vessan pesijän sairasloma tuuraajan hommiin 0 tunti takuulla. Sulkekoon viimeinen valot...
    Vastaa kommenttiin
  • Kyllä kiitos työeläkkeelle 11.5.2024 klo 19.45
    Vielä kerran, nauttikaa vain olostanne kaikki viime vuosina työeläkkeelle päässeet. Nämä nykyiset massat jotka ansaitsevat vain 2000e-2500e/kk eivät tule saamaan kuin 1000e/kk työeläkettä. Samaan aikaan noin 500000 suurten ikäluokkien (-46-50 syntyneet) suurilla työeläkkeillä olevaa marssii näinä vuosina hautoihinsa vuorostaan. Eli kummassakin päässä säästetään ja urakalla. Joten työeläke varat nousee tästä vielä 1000 miljardiin euroon saakka ja ylikin )(nyt 240 miljardia euroa). Eli työeläke varat tulevillekkin työeläkeläisille riittävät paremmin kuin hyvin. Lue, kela eläkkeet maksaa valtio.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 5.6.2024

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua

Tämä vuosi on mennyt kuin klassisessa Samuel Beckettin näytelmässä ”Huomenna hän tulee”. Euroopan keskuspankin koronlaskua on odoteltu saapuvaksi kuin näytelmän herra Godot’ta konsanaan. Koronlasku on vain siirtynyt EKP:n kokouksesta toiseen. Samalla näkemykset inflaation kehityksestä ovat muuttuneet, ja Suomen osakemarkkinan suunta on ollut varsin mollivoittoinen.

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua
Lisää ajankohtaisia artikkeleita