Miten työelämän pitäisi muuttua, jotta se olisi inhimillisesti kestävää?

Suurin osa työssä käyvistä ihmisistä kokee säännöllisesti työn imua. Motivoitunutkin työntekijä voi kuitenkin kuormittua työssään liiaksi. Inhimillisesti kestävän työelämän rakentaminen vaatii sitä, että käännämme katseemme työuupumuksen ehkäisystä työn voimavarojen tukemiseen.

Otsikot uusiksi: kaksi kolmasosaa suomalaisista työssäkäyvistä kokee työn imua vähintään kerran viikossa! Kaikilta toimialoilta löytyy ihmisiä, jotka kokevat työn imua: he lähtevät aamulla mielellään töihin, ovat tarmokkaita, työlleen omistautuneita ja työhönsä uppoutuneita. He kokevat työnsä mielekkääksi ja nauttivat siitä. 

Mutta – kuten elämä yleensä, myös työelämä on aaltoilevaa: valo ja varjot vaihtelevat, ja välillä motivoituneinkin työntekijä voi kokea uskon puutetta. Ei kuitenkaan ole totta, että työelämä olisi pelkkää uupumusasteista väsymystä aiheuttavaa, vaatimusten täyttämää puurtamista ja tuulimyllyjä vastaan taistelua.

Työhyvinvointi syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa

Työ on keskeinen voimavarojen ja elämän sisällön lähde. Työuupumuksen taustalta löytyy usein alun perin motivoitunut työntekijä, mutta työolosuhteet ovat ajan saatossa muotoutuneet työhyvinvoinnin kannalta epäedullisiksi. 

Miten työ sitten voisi tukea paremmin tekijänsä hyvinvointia? Miten vaatimusten ja voimavarojen välistä vaakaa saataisiin pidettyä tasapainossa? Näitä kysymyksiä lähdimme ratkaisemaan Ilmarisen kanssa Tulevaisuuden työ ja mielenterveys -hackathonissa. Tunnistimme monta työn ja mielenterveyden välistä positiivista yhteyttä vahvistavaa ja voimavaroja lisäävää tekijää.

Ylipäätään jo se, että mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman väheneminen on mahdollistanut vapaamman keskustelun aiheesta, on avannut uusia mahdollisuuksia vaatimusten ja voimavarojen välisen suhteen tarkasteluun. Ymmärrys siitä, että kyseessä on monisyinen, työn ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen liittyvä ilmiö, on laajentanut vaikutusmahdollisuuksien avaruutta.

Kun rakennetaan inhimillisesti kestävää työelämää, ajatus työuupumuksen ehkäisystä pitää kääntää työn voimavarojen tukemiseen. Ei siis niin, että ensin annamme työn ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen mennä sellaiseen pisteeseen, että alamme jo olla ongelmissa, vaan niin, että huolehdimme tästä dialogista siten, että voimavaranäkökulma ei pääse siitä missään vaiheessa unohtumaan. Vähän samalla tavoin kuin huolehdimme muistakin elämällemme merkityksellisistä vuorovaikutussuhteista.

Työn tulisi pysyä tekijälleen motivaation lähteenä

Yksi hyvä keino on pitää huolta siitä, että työ pysyy tekijälleen motivaation lähteenä, vaikka muutoksen tuulet välillä puhaltavat eikä jokainen työpäivä voi olla yhtä ruusuilla tanssimista.

Miten sitten huolehtia motivaation säilymisestä? Tutkimusten mukaan ihminen on motivoitunut silloin, kun seuraavat neljä tekijää toteutuvat työn tekemisen arjessa:

1. Hän kokee autonomiaa, eli hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja tehdä asioita omalla tavallaan.
2. Hän kykenee hyödyntämään omaa osaamistaan ja oppimaan uutta työssään sekä kokee saavansa asioita aikaiseksi.
3. Hän kokee yhteenkuuluvuutta ja hyväksyntää työyhteisössään.
4. Hänellä on mahdollisuus tehdä muille hyvää, esimerkiksi auttamalla muita onnistumaan työssään. Toisille hyvän tekeminen on paras tapa lisätä onnellisuutta, kertovat tutkimukset.

Työpaikan sisäinen deittisovellus ratkaisuksi motivaation vahvistamiseen

Miten työolosuhteet voitaisiin luoda sellaiseksi, että meillä jokaisella olisi arjessa mahdollisuus toteuttaa näitä motivaation eri osa-alueita? Ei ehkä jokaista joka päivä, mutta kaikkia näitä siinä määrin, että voimavaravaakamme pysyisi tasapainossa tai plussalla.

Hackathonissa osallistujat kehittivät kiinnostavia ratkaisuja tähän haasteeseen. Syntyi muun muassa ehdotus työpaikan sisäiseen käyttöön tarkoitetusta deittisovelluksesta, jonka avulla ihmiset voisivat löytää itselleen motivoivia ja mielekkäitä työtehtäviä sekä liikkua eri ammattien ja työroolien välillä. Hahmoteltiin myös ratkaisua, jossa työtehtävät olisivat sovelluksen kautta valtakunnallisesti saatavilla. Näistä ihmiset voisivat rakentaa itselleen työkokonaisuuksia, joissa he voisivat loistaa – hyödyntää osaamistaan, oppia uutta sekä valita ja tehdä työtä kulloistenkin voimavarojensa ja kiinnostuksen kohteidensa puitteissa.

Mitä sisäisen motivaation vahvistaminen vaatii johtamiselta?

Johtamiselta ja työn organisoinnilta tällaisten tulevaisuudenkuvien toteutuminen vaatii valmentavaa otetta, ihmisten motivaatiotekijöiden huomioimista mutta myös niiden herättelyä ja kannustusta hakeutua kohti uutta ja ehkä vähän vieraampaakin tekemistä.

Myös psykologinen turvallisuus on tärkeää – työyhteisössä pitää sallia mahdollisuus oppia, kehittyä, yrittää ja erehtyä ilman pelkoa. Epäonnistumiset ovat ennen muuta mainioita tilanteita oppia yhdessä uutta! Lisää vinkkejä sisäisen motivaation vahvistamiseen löydät hackathonin loppuraportista.

Minna Janhonen
organisaatiokehittäjä, Filosofian Akatemia
@minnajanhonen (Twitter.com)

Lue myös

• Raportti: Kohti inhimillisempää työelämää – entä jos työ tukisi mielenterveyttä? 
• Katso video: Työelämä nähdään usein uhkana mielenterveydelle, mutta voisiko asia olla päinvastoin?

Lähteet

1. Työterveyslaitos, työn imu 
2. Terveyskirjasto, työuupumus 
3. Työpiste-lehti, Työterveyslaitos: Kuusi myyttiä työuupumuksesta 
4. Raportti: Kohti inhimillisempää työelämää – entä jos työ tukisi mielenterveyttä? 
5. Deci, Olafsen & Ryan (2017) Self-determination theory in work organizations: The state of a science. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 4, 19–43.