Blogit

Täsmätyökykyisenä täsmätöihin?

On kulunut lähes kolme vuotta siitä, kun Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo julkaisi blogin Osittain vai riittävän työkykyinen. Ajatus täsmätyökyvystä toi erityisryhmien työllistymisen kentälle uuden ja positiivisen tavan tarkastella osatyökykyisten henkilöiden työ- ja työllistymiskykyä. Idean julkistus sattui juuri koronapandemian alussa. Mitä kuuluu täsmätyökyvylle ja täsmätyöllistymiselle nyt?

Apua työvoimapulaan 

Täsmätyökyvyn perusajatus on, että työkyky on aina mahdollinen, kunhan työtehtävät on muokattu oikein. Ja tietysti toisin päin: me kaikki olemme omalla tavallamme osa- eli täsmätyökykyisiä. Ilmarisen Kari-Pekka Martimon sanoin: ”Jokainen voi tehdä jotain työtä, kukaan ei kaikkia”. Idea on selkeä, mikä onkin ollut eräs tärkeimpiä täsmätyön käsitteen käyttöönoton ajureita.

Monessa yrityksessä ja julkisessa työpaikassa on pulaa työvoimasta. Sopivien työntekijöiden löytymisen vaikeudet voivat johtua työpaikan sijainnista, osaajien vähyydestä tai työstä itsestään: palkkauksesta, eduista, työyhteisön tilasta ja muusta sellaisesta. Täsmätyökykyisten osaajien palkkaaminen voisi tuoda helpotusta ongelmaan – mutta millä ehdoilla ja edellytyksillä?

Täsmätyökyky ja -työllistyminen nostavat toiminnan keskipisteeksi työnantajien kanssa käytävät neuvottelut. Keskeisiä teemoja ovat työtehtävien räätälöinti, työyhteisöjen valmennus sekä työllistyjän tuki. Osa tehtävistä kuuluu palvelujärjestelmän, kuten TE-palvelujen ja työllisyyden kuntakokeilujen työntekijöille, osa työnantajille ja työyhteisöille. Keskipisteenä ovat tietysti myös itse työllistyjät kykyineen ja osaamisineen.

Tuloksia yhteistyöllä 

Oleellista täsmätyöllistymisen prosessissa on työllistyjän, palvelutyöntekijän ja työnantajan edustajan yhteistyö. Sille on varattava aikaa, ja sen on oltava suunnitelmallista. Käytäntö on osoittanut kokemuksen merkityksen. Kokenut palvelujärjestelmän – yksityisen tai julkisen – työntekijä osaa etsiä potentiaalisia tehtäviä työpaikoilta ja liittää niitä työllistyjän vahvuuksiin.

Työtehtävien räätälöinti lupaa paljon. Ehkä täsmätyöntekijästä saadaan tekijä tekemättömille töille. Tai ehkä hän voisi ottaa tehdäkseen tehtäviä, jotka turhaan kuormittavat huippuammattilaisen työtä. Käytännössä kuitenkin töiden ja tehtävien uudelleenjärjestely aiheuttaa myös vastustusta. Muuttuuko palkkaus, menevätkö työstäni viimeisetkin hengähdystauot, miten työyhteisön hierarkian käy?

Omalla organisaatiollani – Kiipulan ammatillisella erityisoppilaitoksella – on nyt kolmen vuoden kokemus täsmätyöllistämisen käytännön toteutuksesta. Teemme yhteistyötä työnantajien, TE-hallinnon, työllisyyden kuntakokeilujen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yhä enemmän esille on noussut koko työyhteisön sitouttaminen työllistymisen prosessiin. Käytännössä tämä on työyhteisöjen valmennusta.

Työnantajayhteistyön myötä täsmätyökykykeskustelu on nostanut esille palvelujärjestelmän kyvyn vastata niin työkyvyn arvioinnin kuin työllistymisen tuen haasteisiin. Perinteinen työpöytäohjaus ei riitä, vaan koko prosessin tulisi perustua tuen tarvitsijan, palvelutyöntekijän ja työpaikan keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tämä puolestaan edellyttää uutta osaamista – ja enemmän yksilötyöhön varattua aikaa.

Toinen keskeinen kehittämisen paikka on täsmätyökyvyn ja -työllistymisen kytkeminen yhtenäiseksi lähestymistavaksi erityisryhmien työllistymisessä. Tarvitaan yhteisiä käsitteitä ja jaettuja menetelmiä. Tämä helpottaisi osaamisen kehittämistä ja käytännön kenttätyötä. Tarvitaan myös tutkimusta menetelmien tuloksellisuudesta. Hyvä esimerkki tästä on THL:n selvitystyö tuetun työllistymisen IPS-laatumallin käytöstä.

Kehittämistä tarvitaan

Kolme vuotta sitten avatun keskustelun taustalla oli tarve edelleen tehostaa erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevien ohjausta. Vaikka Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea, ei tarve ole poistunut. Uunituore Sosiaalibarometri kertoo selvästi, että erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevia on edelleen paljon ja edelleenkään he eivät läheskään aina saa tarvitsemaansa tukea.

TE24-projekti ja uudet hyvinvointialueet tarjoavat hyvän mahdollisuuden uudistaa osa- ja täsmätyökykyisten palveluita. Täsmäkeskustelun näkökulmasta palvelujen menestyksellisen organisoinnin edellytyksenä ovat ainakin työ- ja työllistymiskyvyn asiaosaamisesta huolehtiminen, mahdollisuus tehdä jalkautuvaa työtä työpaikkojen kanssa sekä riittävän pitkät asiakasprosessit.

Toinen näkökulma jatkokehittämiseen nousee ammatillisen koulutuksen maailmasta. Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu ammatillisen toisen asteen tutkintojen pituudesta ja opintojen jälkeisestä työllistymisen tasosta. Yksilöllisten kykyjen ja osaamisen yhdistäminen oikein räätälöityihin työtehtäviin palvelisi niin opintoihin kiinnittymistä, valmistumisen vauhdittamista kuin työllistymistäkin.

Täsmätyökyvyn käsite johdannaisineen on osoittautunut hedelmälliseksi keskustelun ja toiminnan avaajaksi. Tilanteessa, jossa Suomessa tarvitsemme kaikki tekijät tavalla tai toisella työmarkkinoille, on tällainen avaus tärkeä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.

Petteri Ora 
kehitysjohtaja, Kiipulasäätiö
@ora_petteri (twitter.com)

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 5.6.2024

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua

Tämä vuosi on mennyt kuin klassisessa Samuel Beckettin näytelmässä ”Huomenna hän tulee”. Euroopan keskuspankin koronlaskua on odoteltu saapuvaksi kuin näytelmän herra Godot’ta konsanaan. Koronlasku on vain siirtynyt EKP:n kokouksesta toiseen. Samalla näkemykset inflaation kehityksestä ovat muuttuneet, ja Suomen osakemarkkinan suunta on ollut varsin mollivoittoinen.

Huomenna hän tulee – Härät ja karhut odottavat koronlaskua
Lisää ajankohtaisia artikkeleita