Ilmarisen ja Kuntoutussäätiön kysely: Ammatillisesta kuntoutuksesta eniten hyötyä nuoremmille ja työssäkäyville
Alle 40-vuotiaat ja ennen kuntoutusta sairauspäivärahalla tai työssä olevat tarvitsevat kuntoutuksen jälkeen vähemmän tukea ja päätyvät muita useammin palkkatyöhön.
Tämä selviää Ilmarisen ja Kuntoutussäätiön tekemästä kyselystä, joka tehtiin Ilmarisesta kuntoutusrahapäätöksen vuosina 2015–2017 saaneille. Kyselyyn vastasi 784 henkilöä.
Kuntoutuksen varhainen käynnistyminen parantaa tuloksia
Ammatillinen kuntoutus auttaa työhön paluussa. Kyselyyn vastanneista kuntoutuksen jälkeen koko- tai osa-aikatyössä työskenteli 40 prosenttia. Alle 40-vuotiaat ja ennen kuntoutusta sairauspäivärahalla tai työssä olevat päätyivät muita useammin palkkatyöhön.
– Kyselyn tulokset vahvistavat, että mitä aikaisemmin lähdetään liikkeelle, sitä paremmat ovat tulokset. Ammatillinen kuntoutus kannattaa aloittaa jo silloin, kun sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan, sanoo Ilmarisen apulaisylilääkäri Seppo Kettunen.
Yllättävän moni työttömistä jäi työttömäksi myös kuntoutuksen jälkeen ja vain noin 20 prosenttia on nyt palkkatyössä. Vastanneista yli 50 prosenttia olisi tarvinnut tukea vielä ammatillisen kuntoutuksen toimien jälkeen.
– On tärkeää pohtia, miten kuntoutujia voitaisiin tukea työhön paluussa nykyistä enemmän. Tässä tarvitsemme eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä, Kettunen sanoo.
Ammatillinen kuntoutus tukee mielenterveyssyiden vuoksi tukea tarvitsevien töihin paluuta
Vastaukset osoittavat, että mielenterveyssyiden vuoksi kuntoutuksessa olleet palasivat määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä töihin useammin kuin muiden syiden vuoksi kuntoutukseen osallistuneet. He myös kokivat muita harvemmin tarvitsevansa tukea vielä kuntoutuksen päättymisen jälkeen.
Työttömistä kuntoutukseen päässeistä useampi kuin joka viides palasi koko- tai osa-aikaiseen työhön kuntoutuksen jälkeen ja saman verran päätyi opiskelemaan. Kolmannes työttömistä oli edelleen työttömänä myös kuntoutuksen jälkeen.
– Vastaukset korostavat ammatillisen kuntoutuksen merkitystä. Kuntoutus tukee hyvin mielenterveyssyiden vuoksi tukea tarvitsevien töihin paluuta. Tulokset painottavat myös sitä, kuinka tärkeää on työttömien kuntoutukseen pääsy, Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä sanoo.
– Työkyvyttömyyden uhka ja työttömyys yhdessä haastavat työeläkekuntoutusta. Kun sairaus uhkaa työkykyä ja työttömyys ei ole pitkittynyt, on työeläkeyhtiön ammatillinen kuntoutuskin vielä mahdollista, Kettunen sanoo.
Lisätiedot:
Apulaisylilääkäri Seppo Kettunen, Ilmarinen, yhteyednotot Ilmarisen viestinnän kautta, p. 010 284 2570, seppo.kettunen@ilmarinen.fi
Tutkimuksesta vastaava johtaja Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3102, riikka.shemeikka@kuntoutussaatio.fi
Ajankohtaista
Mielenterveyssyistä yhä useammin kielteinen kuntoutuspäätös
Uusia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia tuli Ilmariseen vuonna 2024 saman verran kuin vuotta aiemmin, yhteensä noin 2 700. Hakijoista 40 prosenttia sai myönteisen kuntoutuspäätöksen. Useimmiten myönteinen kuntoutusoikeuspäätös annettiin tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella.
Uutta tietoa työkyvyttömyydestä: Asiantuntija-aloilla ei ole muita aloja enempää mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä
Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelevat merkittävästi toimialojen välillä. Asiantuntijatehtävissä toimivilla ei kuitenkaan ole sen enempää mielenterveyteen liittyviä työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muilla aloilla työskentelevillä. Tiedot selviävät Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksistä.
Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Fyysisesti kuormittavilla aloilla työuraa uhkaavat todennäköisemmin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kun taas asiantuntija-aloilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy pysyvään työkyvyttömyyteen. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työkyvyttömyyseläkeindeksistä.