Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus voimaan 1.2.2022
Sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden ja liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan, erityisesti eläketurvaan. Sopimuksen voimaantulon myötä sopimusvaltioon lähetetyt työntekijät välttävät kaksinkertaiset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Pääsääntönä on, että henkilö vakuutetaan työskentelymaan lainsäädännön mukaan.
Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkkeiden ja Japanin osalta Japanin eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille. Lisäksi sopimuksessa määrätään myös lainsäädännöstä, jota eläke- ja työttömyysvakuutukseen sovelletaan. Sopimus ei kuitenkaan koske Suomen asumisperusteista sosiaaliturvaa eikä tapaturmavakuutusta. Tällöin sitä ei myöskään sovelleta Suomen kansaneläkkeeseen eikä takuueläkkeeseen.
Sopimuksen pääsääntöä ei sovelleta aivan kaikkiin henkilöihin
Pääsääntönä on, että henkilö vakuutetaan työskentelymaan lainsäädännön mukaan. Seuraavat henkilöryhmät poikkeavat pääsäännöstä:
- Lähetetyt työntekijät ja yrittäjät
- Virkamiehet
- Merimiehet
- Lentohenkilökunta kansainvälisessä liikenteessä
Lähetetty työnteko Japanissa
Lähetetty työntekijä tai yrittäjä voi olla enintään viisi vuotta, mitä on mahdollista pidentää vielä kolmella vuodella. Lähettäminen edellyttää, että työnantaja hakee työntekijälle tai yrittäjä itselleen FI/JP1 –todistuksen eli Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä koskevan todistuksen Eläketurvakeskukselta.
Työntekijän lähettämisen edellytykset ja merkitys työnantajalle
Edellytykset työntekijän lähettämiselle ovat, että työntekijä:
- kuuluu Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin Japaniin lähtiessään
- on työsuhteessa työnantajaan, jolla on Suomessa liiketoimintapaikka ja
- lähetetään Suomesta Japaniin tekemään työtään tälle työnantajalle tai
- on työsuhteessa työnantajaan sidoksissa olevalle yhtiölle
Todistuksella työnantaja vapautuu Japanissa eläkemaksuista ja työttömyysvakuutusmaksuista, mutta muu sosiaaliturva- ja tapaturmavakuutus on selvitettävä erikseen.
Suomen ja Japanin välisessä sopimuksessa ei ole erityissäännöstä työskentelystä kahdessa sopimusmaassa toimivalle työnantajalle.
Lähettämisen edellytykset ja merkitys yrittäjälle
Jos yrittäjä siirtää toimintansa tilapäisesti Suomesta Japaniin, häneen voidaan soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, ja hän voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa. Tämä edellyttää, että hän työskentelee yrittäjänä Suomessa ja että hänen YEL- vakuutuksensa on ollut voimassa vähintään neljä kuukautta ennen ulkomaille lähtöä. Yrittäjän tulee siis kuulua Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin Japaniin lähtiessään.
Sosiaaliturvatodistus sisältää yrittäjän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Muu sosiaaliturva- ja tapaturmavakuutus on yrittäjänkin selvitettävä erikseen.
Sopimus helpottaa yritysten toimintaa Japanissa
Sosiaaliturvasopimus tuo helpotuksia suomalaisyritysten toimintaan Japanissa. Japaniin työkomennukselle lähetetyt työntekijät jäävät Suomen lainsäädännön alaisuuteen, jolloin vältytään kaksinkertaisilta eläkevakuutusmaksuilta.
Suomeen Japanista palannut tai muuttanut henkilö hyötyy sopimuksesta. Hän voi saada oikeuden Japanin eläkkeeseen, vaikka ei olisikaan kuulunut Japanin eläkejärjestelmään tarpeeksi pitkään saadakseen eläkkeen Japanin lain perusteella.
Lisätietoja:
Ajankohtaista
Eläkkeensaaja, katso tärkeimmät vuodenvaihteen vinkit
Näet tulevan vuoden eläkkeesi määrän, maksupäivät ja tiedon veronpidätyksen määrästä verkkosivujemme OmaEläke-palvelusta joulukuun alussa. Lähestymme eläkkeensaajiamme loppuvuodesta tekstiviestillä ja sähköpostilla, joissa muistutamme katsomaan tiedot verkossa.
YEL vuonna 2025 – mikä muuttuu?
YEL-vakuutus on sinulle yrittäjänä vakuutuksistasi tärkein. Se on nimittäin eläke- ja sosiaaliturvasi perusta. Lue alta, mitä kaikkea sinun on hyvä tietää YEL-vakuutuksestasi, kun vuosi vaihtuu.
Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärän lasku hidastui
Työntekijämäärä laski lokakuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat henkilöstövuokraus, rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemusala.