Artikkeli 17.4.2018

Kättä pidempää: Rakennuksia kaikille ja kaikkiin elämäntilanteisiin – hyvä suunnittelu huomioi esteettömyyden

Vastuullisuus ja esteettömyyden huomioiminen ovat Ilmariselle rakennuttajana ensisijaisen tärkeäitä. Esteetön rakentaminen lähtee siitä ajatuksesta, että tilojen tulee palvella kaikenikäisiä ja muuntautua eri elämäntilanteiden mukaan. Erityisen tärkeää esteettömyys on niille noin neljännesmiljoonalle suomalaiselle, joilla jokin terveydellinen ongelma asettaa rajoitteita arjen sujumiselle.

Ilmarinen on tehnyt viime keväästä asti yhteistyötä Invalidiliiton kanssa uudisasuntokohteiden esteettömyyden varmistamiseksi. Invalidiliitto on laatinut kolmesta Ilmarisen uudisasuntokohteen suunnitelmista esteettömyysarvion. Tavoitteena on ollut varmistaa, että uudet kodit sopivat aidosti kaikille. Monille esteettömyydestä tulee mieleen edelleen vain suuret wc-tilat tai liikkumista helpottavat luiskat. Kyse on kuitenkin paljon muusta. 

Haastattelimme Ilmarisen hankkeissa yhteistyötä tehnyttä Invalidiliiton ja Esteettömyyskeskuksen esteettömyysasiantuntijaa Satu Wäre-Åkerblomia siitä, mitä esteetön rakentaminen tarkoittaa ja miten se palvelee kaikkia, eikä vain liikkumisesteisiä henkilöitä. 

Mitä esteettömyydellä tarkoitetaan tänä päivänä?

Esteettömyys tarkoittaa tänä päivänä varmastikin ihan samaa kuin ennen, mutta ehkä ajattelemme nykyään vielä enemmän niin, että esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioonottamisesta. Ennen esteettömyydellä tarkoitettiin usein vain sitä, että jokaisen pitää päästä ongelmitta paikasta A paikkaan B. Esteettömyys on kuitenkin myös sitä, että rakentamisessa otetaan huomioon esimerkiksi heikkonäköisen tai allergiaa sairastavan tarpeet. Esteettömyyteen liittyy myös kaikille saavutettavat palvelut. Esteettömyys ja saavutettavuus yhdessä takaavat meille kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. 

Voitko antaa esimerkkejä eri ratkaisuista, jotka tekevät rakennuksesta esteettömän?

Esteettömissä rakennuksissa pystyy liikkumaan lastenvaunujen ja erilaisten apuvälineiden kuten esimerkiksi kyynärsauvojen, rollaattorin ja pyörätuolin kanssa. Myös heikkonäköiset tai huonokuuloiset ihmiset pystyvät liikkumaan ja toimimaan esteettömässä ympäristössä. Tämä onnistuu, kun kulkureitit ovat tasaisia ja kaikissa tasoeroissa on portaiden rinnalla riittävän loiva luiska tai hissi. Kulkuväylien tulee myös olla valaistu hyvin ja opastettu selkeästi. Esteettömyyttä on lisäksi se, että sisäilma on hajusteeton eikä aiheuta allergiaa. 

Kuinka hyvin esteettömyys otetaan huomioon Suomessa?

Vuoden alusta astui voimaan uusi esteettömyysasetus, jossa on aikaisempaa enemmän ja tarkemmin vaatimuksia esteettömyydelle. Aiemmin monet niistä olivat vain ohjeita, mutta nyt ne ovat asetuksen tasolla, jolloin niitä on noudatettava uudisrakentamisessa. Esteettömyys liittyy yhdenvertaisuuteen, ja esimerkiksi nuoret pitävät sitä siksi hyvin tärkeänä. Monet nuoret suunnittelijat ovat sitä mieltä, että esteettömyyden toteutuminen rakentamisessa on yhtä keskeistä kuin energiaa säästävät ratkaisut. Esteettömyys kuuluu myös suunnittelijoiden koulutukseen nykyään.

Millaisia yleisiä väärinkäsityksiä esteettömyyteen liittyy?

Usein ajatellaan, että esteettömyys tuo lisää rakentamisen kustannuksia, mikä ei oikeastaan pidä paikkansa. Esteettömät ratkaisut ovat yksinkertaisia ja suurin osa niistä on lopulta vain hyvää suunnittelua, joka palvelee kaikkia ihmisiä. On toki totta, että neliöt maksavat, mutta esteettömyydessä ei ole kyse ylisuurista vaan oikean kokoisista tiloista. Lisäksi esteettömien asuntojen määrän kasvaessa yhä suurempi osa ihmisistä pystyy asumaan halutessaan mahdollisimman pitkään kotona. Siitä syntyy yhteiskunnalle säästöjä.

Toinen asia mitä usein kuulee sanottavan on se, että olemassa olevaa rakennuskantaa on hankala muuttaa esteettömäksi. Tämä pitää osin paikkansa, mutta taitavalla suunnittelulla ja oikeilla tuotteilla pystytään tekemään ainakin esteettömämpiä ratkaisuja ja joskus hyvinkin esteetöntä ympäristöä. Näin on erityisesti silloin, jos esteettömyysparannukset yhdistetään muihin rakennuksien vaatimiin korjaustöihin.                      

Ilmarisen uudisasuntokohteet nousevat Leppävaaraan ja Vuosaareen

Ilmarinen on rakennuttajana kahdessa kohteessa, jotka valmistuvat yhteistyössä Invalidiliiton ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n arkkitehtien Hannu Jaakkolan ja Helka Saarisen kanssa. Esteettömiksi suunnitellut kohteet valmistuvat Espoon Leppävaaraan Runoratsunkadulle ja Helsinkiin Vuosaareen Kalvikintielle.

Runoratsunkadun uudisrakennus on 16-kerroksinen tornitalo, joka muodostaa kahden saman massaisen torintalon kanssa kolmen tornin kokonaisuuden. Rakennuksia yhdistää 2-kerroksinen paikoitusrakennus, jonka katolle tulevat oleskelupihat. Kalvikintien uudisrakennukset täydentävät korttelialueen lamellikerrostaloja ja ne ovat korkeudeltaan 5–7 kerroksisia. Rakennusten arkkitehtuuri ja ilme noudattavat alueen 60-luvun rakentamisen linjaa.

Molemmissa kohteissa on suunnittelussa otettu huomioon rakennusten ja pihatilojen esteettömyys, muun muassa asuntojen mitoituksessa, kuten myös rakennusten yhteistilojen ja pihatilojen esteettömissä kulkureiteissä. Runoratsunkadun kohde valmistuu 2019 loppupuolella.

Neitsytsaarentien täydennysrakennuskohde on vasta suunnittelupöydällä.

 

Lue lisää Ilmarisen vuokra-asunnoista

 

Teksti: Sebastian Koskinen
Kuva: Runoratsunkadun pihanäkymä (havainnekuva)