”Emme voi kävellä pois ja pestä käsiämme” – vaikuttaminen auttaa ratkaisemaan myös vaateteollisuuden ongelmia

Ongelmia ei ratkaista pesemällä käsiä ja kääntämällä katse toisaalle, uskovat Ilmarisen Vaatteet ja aatteet -paneeliin osallistuneet keskustelijat. Lue, mikä puhututti muodin ja vaatteiden vastuullisuutta pohtineessa paneelikeskustelussa suomalaisen muodin keskittymässä Kämp Gallerian Gardenissa.

– Kun olen itse kaupassa, tärkein kysymys on: tarvitsenko tätä todella?

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen on juuri vastannut toimittaja Sami Sykön kysymykseen, pohtiiko Auvinen vastuullisuutta vaatekaupassa.

Auvinen oli yksi neljästä Ilmarisen Vaatteet ja aatteet -paneeliin osallistuneista keskustelijoista. Auvisen lisäksi Sykön johdolla keskustelivat Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

Keskustelu järjestettiin maanantaina Kämp Gallerian Gardenissa Helsingissä. Ilmarisen omistamassa kauppakeskuksessa  sijaitseva muodin keskus kokoaa yhteen suomalaisen muodin huippubrändejä.

Auvisen johtama järjestö ajaa suomalaisen vaateteollisuuden etuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että edistettäisiin yksisilmäisesti myytyjen vaatekappaleiden määriä.

– Monen suomalaisyrityksen edustajan mielestä pitäisi ostaa laadukkaampia vaatteita ja harvemmin. Tuotteiden elinkaaria pitäisi myös saada pidemmäksi. Useassa yrityksessä myös pohditaan, voisiko osa heidän tuotteesta olla palvelua, esimerkiksi tuotteiden korjaamista, Auvinen pohti.

Loputon suo

Mihin asti vastuuta voi kantaa? Kun kuluttaja hankkii vaatteita, hänellä on käytössään usein vain valmistajan itsensä tarjoama tieto siitä, miten hyvin tuote on linjassa kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Vaateteollisuus nousi keskiöön viimeksi maaliskuussa, kun kestävän tuotannon edistämiseen keskittyvä Eetti ry. julkaisi Rank a Brand -raporttinsa. Raportissa moni suomalaisbrändi tippui vastuullisuusluokituksissa alimpiin kategorioihin. Pian sen jälkeen uutisoitiin vaateteollisuuden hiilijalanjäljen olevan lentomatkailua suurempi.

Usein tieto on hajanaista ja siitä voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta.

SASK:n Ronkainen nostaa esiin Rana Plazan tapauksen. Vuonna 2013 yli 1100 työntekijää sai surmansa, kun huippubrändien vaatteita valmistanut tuotantolaitos romahti Bangladeshin Dhakassa.

– Se nosti tuotannon olot julkisuuteen. Meillä on kuitenkin kymmeniltä vuosilta esimerkkejä, joissa on kuollut satoja työntekijöitä, useimmiten naisia, Ronkainen kertoi.

Rana Plazan tapahtumien ympärille syntyi uudenlaista yhteistyötä, ja muun muassa omaisille luvattiin maksaa korvauksia.

– Keskustelu kuitenkin päättyy. Moni kompensaatioihin sitoutuneista on jättänyt ne vielä maksamatta. Tämä kertoo tavasta ja moraalista asiaa kohtaan.

Osa yrityksistä haluaa toimia aidosti oikein. Taloudellisten realiteettien puitteissa näiden yritysten ei aina ole mahdollista kerätä tietoa kaikesta.

– Mihin asti tuotantoketjua voi jäljittää? Jos meillä on ruokatuote, niin pitääkö selvittää tuotteen lannoittamiseen käytetyn lannoitepussin tuotanto? Kalervo pohti.

Siksi tuotteiden vastuullisuutta arvioitaessa yritetään tunnistaa olennaisimmat näkökulmat, joita kontrolloidaan esimerkiksi erilaisten sertifikaattien ja tuotannon auditointien eli tarkastusten avulla. Mikään menetelmä ei ole aukoton. Parhaissakin järjestelmissä jää riski, että toimitusketjusta voi löytyä väärinkäytöksiä. Ihminen on myös kekseliäs kiertämään sääntelyä sertifikaattien ja auditointien kohdalla.

Kanna vastuusi

Nyt on kontrolli pettänyt!

Tämä on yleinen reaktio, kun jonkin yrityksen toimitusketjusta löytyy ongelmia.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kun ongelmia tulee esiin, ei kannata hätiköidä. Aina intuitiivisin reaktio astua kauemmas vääristä teoista ei ole eettisin ratkaisu.

–  Emme lopeta heti ostamista, vaikka ketjussa olisi väärinkäytöksiä. Yritämme viimeiseen asti korjata ongelmaa. Jos lopettaisimme heti, voisimme olla varmoja, että mikään ei muutu, Kalervo sanoi.

Myös Ilmarisen Hyrske painotti vaikuttamisen merkitystä.

– Emme voi kävellä pois ja pestä käsiämme todeten, että tämä on muiden ongelma. Omistaminen antaa valtaa ja se synnyttää vastuuta toimia myös silloin, kun kaikki ei olekaan kunnossa, Hyrske sanoi.

Vastuullinen sijoittaja ottaa selvää yrityksen toimintatavoista, kuten tuotantolaitosten ympäristöystävällisyydestä sekä työntekijöiden kohtelusta, ennen sijoituspäätöstä.

– Mutta pelkästään se ei riitä. Vastuullisuuden toteutumista myös seurataan ja pyritään tarvittaessa vaikuttamaan epäkohtiin. Seurannassa apuna ovat esimerkiksi paikalliset toimijat, Anna Hyrske kertoi.

Anna Hyrske kertoi.

Lue myös

• Näin vaikutamme yhteistyössä pohjoismaisten eläkeyhtiöiden kanssa NEC-yhteistyössä
• Näin hoidimme eläketurvaasi vuonna 2018
• Ilmarinen arvioitiin Suomen vastuullisimmaksi eläkeyhtiöksi

Parempaa elämää -blogista

• Anna Hyrske: Onko aatteesi ja vaatteesi ommeltu samasta kankaasta?
• Anna Hyrske: Vaikuttamisessa on voimaa

Tutustu Ilmarisen sijoittamisen periaatteisiin

• Näin sijoitamme
• Katso vastuullisen sijoittamisen periaatteemme