Ansun tarina - Kertomus työelämän muutoksesta
Vuonna 1974 presidenttinä oli Kekkonen ja televisiossa kaksi kanavaa. Silloin aloitti myös työnsä Arja "Ansu" Pärnänen. Työvuosia on nyt kertynyt Ilmarisessa kunniakkaat 48 vuotta. Tämä on Ansun tarina työelämän muuttumisesta.
– Ansun työpolku on mainio esimerkki siitä, kuinka työelämä on muuttunut vuosikymmenten saatossa ja miten tuo muutos on myös parhaimmillaan henkilökohtainen oppimistarina. Yhä edelleen muutokset työtehtävissä, työn tekemisen tavoissa tai työympäristössä ovat meidän kaikkien työtätekevien arkea. Kuten menneinä vuosikymmeninä, tänäkin päivänä tärkeitä työkykyjä ovat uteliaisuus sekä kyky ja halu oppia uutta, toteaa Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä.
Mutta annetaan Ansun itsensä kertoa:
– Tulin taloon, kun käytössä oli vielä pahvinen kellokortti ja tietoja tallennettiin reikäkortille. Työhistoriani aikana olen tehnyt monenlaista työtä, kuten painotuotteiden jälkikäsittelyä ja tilaamista, esitysgrafiikan tuottamista, palveluassistentin tehtäviä sekä eläke- ja vakuutusneuvontaa.
Olen vaihtanut ammattia, osastoa ja työnkuvaa monta kertaa. Olen totisesti saanut olla mukana työelämän muutoksessa ja syttyä yhä uudelleen ja uudelleen uusiin haasteisiin.
Vien teidät vuoteen 1974
Taivallahden kansalaiskoulu oli päättynyt ja syksyllä piti aloittaa Stockmannin myyjäkoulu, mutta toisin kävi. Heinäkuussa aloitin lähetin työt llmarisessa erikoisluvalla, koska olin vasta 14-vuotias. Tehtäviini kuului saapuvan postin avaamista ja sisäpostin jakelua. Vakuutusasiakirjat kuvattiin mikrofilmille, mutta eläkeasiakirjat olivat vielä kaikki paperisena.
Huippuhetki oli, kun Ilmarisen ensimmäinen toimitusjohtaja Teivo Pentikäinen näytti minulle vasta hankittua tietokonetta.
Siirryin samana vuonna eläkeosaston arkistoon. En oikein viihtynyt ja olin jo lähdössä pois, sillä 70-luvulla oli helppo saada töitä. Tuolloinen henkilöstöpäällikkö pyysi minua jäämään ja uusi paikka löytyi pian.
Huhtikuussa 1975 siirryin offset-painotöiden jälkikäsittelijäksi viestintäosastolle. Tehtäviin kuului lomakkeiden leikkaus, taitto, liimaus, keräily, nidonta ja rei’itys. Näissä töissä kului myös 80-luku. 1996 omatarvepainon työt ulkoistettiin.
90-luvulla saimme tietokoneet
Lokakuussa 1996 siirryin viestintäosastolle sairauslomasijaiseksi. Tuolloin aloitin työskentelyn tietokoneella. Opin nopeasti ja pidin työstäni. Vain kahdella henkilöllä oli Arts&Letters -tietokonepiirto-ohjelma. Esitysaineistoa syntyi koko talolle: tilinpäätös- ja osavuosikatsauksia, julisteita, kutsuja, opasteita ja somistustöitä. Sijaisuus muuttui vakituiseksi paikaksi.
Tietokoneet yleistyivät 1990-luvulla ja Lotus-perheen ohjelmat tulivat kaikkien käyttöön. Tein paljon materiaalia johdolle. Hieno hetki oli, kun sijoitusjohtaja Eero Heliövaara käynnisti sijoitusorganisaation toimintaa ja tein siihenkin tarpeeseen aineistoa.
Suunnittelin myös Ilmariselle ensimmäisen oman kalvopohjan, jota kaikki alkoivat käyttää yhtenäisen linjan saavuttamiseksi. Siitä syntyi asiantuntijoiden kanssa kalvopankki asiakastyöhön. Sain toimitusjohtaja Kari Purolta erityispalkkion.
2000-luvulla sain oppia vaikka mitä
Kesäkuussa 2005 siirryin hallinto-osastolle uuteen painotuoteryhmään. Tehtäviini kuuluivat painotyötilaukset, painopinnan valmistus, esitysgrafiikan tuottaminen ja visuaalinen suunnittelu. Lokakuussa 2006 siirryin hallinto-osastolle palveluassistentiksi ja tein monipuolisia assistentin tehtäviä.
Tammikuussa 2008 sain markkinointiosastolta vuoden äitiyslomasijaisuuden palveluassistentiksi tapahtumamarkkinointiin. Töihini kuului asiakastilaisuuksien ja tapahtumien järjestelyjä.
Tammikuussa 2009 siirryin eläkeneuvontaan. Uuden oppimisen kautta minusta kehittyi palveluasiantuntija. Pidin mm. eläkeinfoja asiakasyrityksissä.
Lokakuussa 2014 siirryin vakuutuspalveluun ja taas uutta oppimalla minusta kehittyi palveluasiantuntija myös YEL- ja TyEL-asioihin. Työskentelen edelleen asiakaspalvelussa vakuutus- ja eläkepalvelut -linjalla. Vahvuuteni asiakkaiden neuvonnassa on eläkeasioiden osaaminen.
Yhteisöllisyys on tärkeää
Tärkeä tehtävä on minulle ollut myös työnantajan ja työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen työsuojelutoiminnan puitteissa. Olen toiminut Ilmarisen työsuojeluvaltuutettuna ja varavaltuutettuna lähes kymmenen vuotta.
Työni lisäksi olen ollut vuosikymmenieni aikana aktiivinen Ilmarisen perinteikkään henkilöstön Kerhon tehtävissä. Toiminta oli aiempina vuosikymmeninä hyvin vilkasta. Oli näytelmäpiiriä, tilinpäätösjuhlien järjestelyä, juhlia henkilöstön lapsille, urheilutapahtumia ja yhteislauluiltoja. Tanssiryhmämme esiintyi työpaikan juhlissa. Olinpa myös matkanjohtajana henkilöstön yhteisillä vapaa-ajan matkoilla.
Mutta toki työelämän ohella tapahtui myös muutakin. Olen kouluttautunut kahdesti oppisopimuksella ja opiskellut liiketalouden perustutkinnon. Elämääni kuuluu myös välivuosivuosi Amerikassa 80-luvulla. 1990-luvulla sain kaksi lastani.
Aika monipuolinen työura ja paljon uuden opiskelua on kertynyt. Minulle katse ja suunta eteenpäin on tärkeää. Muutosten myötä olen saanut Ilmariseen ja työelämän muutokseen todella laajan näköalan.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Via Tribunalin ”yhden hengen HR-osaston” tukena ovat Ilmarisen työkykypalvelut
Napolilaisista pizzoistaan tunnetussa Via Tribunalissa työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on tärkeää. Nuoressa ja pienessä yrityksessä Ilmarisen kyselyt ja oppimisympäristö ovat HR-päällikkö Hanna Rauhalan tukena työvireen seuraamisessa ja esihenkilötyön kehittämisessä. Henkilöstöhallinnon tiimin paikkaa on täyttänyt Rauhalalle Oma asiantuntija -palvelu, jossa hän on voinut puhua yhteistä ”HR-kieltä” toisen ammattilaisen kanssa.
Palkkaatko työvoimaa kesäkaudelle? Muista eläketurva!
Pitääkö kesäapulainen tai -tuuraajakin eläkevakuuttaa? Kun tietyt reunaehdot täyttyvät, vastaus on kyllä. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa kausityöntekijöille maksamasi palkat tulorekisteriin.
Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?
Sairauspoissaoloja ei toivo kukaan – olivat ne sitten lyhyitä tai pitkiä. Milloin osa-aikainen sairauspoissaolo on vaihtoehto? Pitääkö sairauslomasta aina maksaa palkka? Entä mitä työpaikalla kannattaa tehdä, jos työntekijän sairausloma pitkittyy?