Inhimillisempää työelämää mielenterveyttä tukemaan
Työllä on monia positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Työ tuo parhaimmillaan paljon sisältöä elämään ja tukee mielenterveyttä. Monet kuitenkin kokevat tämän päivän työelämän liian kuormittavana, mikä näkyy tilastoissa psyykkisten oireiden ja työkyvyttömyyden lisääntymisenä. Myös työelämäpuheessa korostuvat negatiiviset sävyt.
Voimakkaasti lisääntyneistä mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy Kelan korvaamille sairauspäivärahoille. Tilastojen kärjessä ovat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt. Naisilla ahdistuneisuushäiriöistä on tullut yleisin sairauspoissaolojen aiheuttaja. Vuodesta 2019 alkaen mielenterveyshäiriöt ovat olleet suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen. Erityisesti nuorilla aikuisilla mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet huolestuttavasti viime vuosina. Myös työuupumustilastot kertovat karua kieltään – joka neljäs kokee työuupumuksen oireita. Vakavan työuupumuksen kokee 2–3 prosenttia työssä käyvistä.
Työ on tärkeä merkityksellisyyden lähde ja voimavara
On paljon tietoa ja tutkimusnäyttöä siitä, että mielekäs ja merkityksellinen työ tukee mielenterveyttä. Työ tarjoaa sisältöä elämään, luo päivittäisen sosiaalisen ympäristön, tarjoaa mahdollisuuden osaamisen hyödyntämiseen ja uuden oppimiseen sekä tarjoaa toimentulon. Lisäksi työ tuo mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja toteuttaa itseään sekä elää merkityksellistä elämää. Kokemus yhteisöllisyydestä ja joukkoon kuulumisesta on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä työmotivaatiota synnyttävistä tekijöistä.
Työ ja työyhteisö voivat toimia hyvänä suojamekanismina mielenterveyden haasteille silloin, kun yksityiselämässä tapahtuu jokin kriisi, kuten vaikea ero, läheisen vakava sairastuminen tai kuolema. Myös monet samanaikaiset globaalit kriisit, kuten Venäjän hyökkäyssota, korona ja ilmaston muutos voivat aiheuttaa voimallisia ahdistusreaktioita. Hyvä työyhteisö ja työkaverit ovat parhaimmillaan kullanarvoinen tuki ja turva tällaisissa tilanteissa.
Monissa mielenterveyden sairauksissa työ edistää toipumista. Sopivasti mitoitetulla työllä ja muilla työpaikan tukikeinoilla on keskeinen osa esimerkiksi masennuksen hoidossa. Työn muokkaus ja asteittainen työhön paluu on todettu vaikuttavaksi keinoksi tukea työhän paluuta mielenterveyden häiriöön liittyvän sairauspoissaolon jälkeen.
Rakennetaan inhimillisempää työelämää
Työelämä ja työn tekemisen luonne on muuttunut nopeasti digimurroksen myötä. Digimurros on suurin yhteiskuntaamme muokkaava trendi ja enemmän kuin kokoelma uusia teknologioita tai rakenteellisia muutoksia palveluissa tai tuotteissa. Muutoksen myötä rutiinityöt vähenevät koko ajan, ja ihmisille jää entistä enemmän haasteellisimpia töitä, ongelman ratkaisua ja suunnittelutyötä. Inhimillisen kestävyyden näkökulmasta aivotyön lisääntymisen ja suorittavan työn vähenemisen myötä työ kuormittaa meitä entistä enemmän henkisesti.
Työelämän tehostamisvaatimukset koetaan työtahdin kiristymisenä, kiireenä, lisääntyvinä oppimisvaatimuksina sekä kasvaneina odotuksina työntekijöiden itseohjautuvuuteen. Työelämässä alkaa näyttäytyä selkeä paradoksi työn tuottavuuden ja työkykyisyyden välillä. Meidän täytyy kyetä varmistamaan, että työ on tulevaisuudessakin tehokasta ja tuottavaa, mutta samaan aikaan aivoystävällistä ja inhimillisesti kestävää.
Puheen työelämästä on muututtava
Työkyvyn on oltava yksi keskeisistä ajureista, kun työelämä hakee uusia pelisääntöjä ja välineitä muuttuvassa maailmassa. Johdon avoin asennoituminen mielenterveyskysymyksiin vaikuttaa koko organisaation asenteisiin ja tapaan toimia. Mielenterveyden edistäminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun mielenterveysosaamista lisätään aktiivisesti ja koko organisaatio on siihen aidosti sitoutunut.
Mielenterveyden tukeminen työorganisaatiossa työelämän murroksessa vaatii inhimillistä johtamista, työntekijöiden voimavarojen vahvistamista, epäkohtien havainnoimista ja niihin aktiivista puuttumista sekä kuormittuneiden ja sairastuneiden tukemista yhteistyössä työterveyshuollon ja muiden kumppanien kanssa.
Myös puheen työelämästä on muututtava. Narratiivin muuttaminen pois ongelmakeskeisyydestä kohti voimavarakeskeisyyttä on oleellista. Työ on hyödyksi ja hyväksi ihmiselle!
Lue lisää
Lisää aiheesta
Uskalla puhua eläkkeestä
Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.