Inhimillisempää työelämää mielenterveyttä tukemaan
Työllä on monia positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Työ tuo parhaimmillaan paljon sisältöä elämään ja tukee mielenterveyttä. Monet kuitenkin kokevat tämän päivän työelämän liian kuormittavana, mikä näkyy tilastoissa psyykkisten oireiden ja työkyvyttömyyden lisääntymisenä. Myös työelämäpuheessa korostuvat negatiiviset sävyt.
Voimakkaasti lisääntyneistä mielenterveyden häiriöistä on tullut suurin syy Kelan korvaamille sairauspäivärahoille. Tilastojen kärjessä ovat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt. Naisilla ahdistuneisuushäiriöistä on tullut yleisin sairauspoissaolojen aiheuttaja. Vuodesta 2019 alkaen mielenterveyshäiriöt ovat olleet suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen. Erityisesti nuorilla aikuisilla mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet huolestuttavasti viime vuosina. Myös työuupumustilastot kertovat karua kieltään – joka neljäs kokee työuupumuksen oireita. Vakavan työuupumuksen kokee 2–3 prosenttia työssä käyvistä.
Työ on tärkeä merkityksellisyyden lähde ja voimavara
On paljon tietoa ja tutkimusnäyttöä siitä, että mielekäs ja merkityksellinen työ tukee mielenterveyttä. Työ tarjoaa sisältöä elämään, luo päivittäisen sosiaalisen ympäristön, tarjoaa mahdollisuuden osaamisen hyödyntämiseen ja uuden oppimiseen sekä tarjoaa toimentulon. Lisäksi työ tuo mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja toteuttaa itseään sekä elää merkityksellistä elämää. Kokemus yhteisöllisyydestä ja joukkoon kuulumisesta on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä työmotivaatiota synnyttävistä tekijöistä.
Työ ja työyhteisö voivat toimia hyvänä suojamekanismina mielenterveyden haasteille silloin, kun yksityiselämässä tapahtuu jokin kriisi, kuten vaikea ero, läheisen vakava sairastuminen tai kuolema. Myös monet samanaikaiset globaalit kriisit, kuten Venäjän hyökkäyssota, korona ja ilmaston muutos voivat aiheuttaa voimallisia ahdistusreaktioita. Hyvä työyhteisö ja työkaverit ovat parhaimmillaan kullanarvoinen tuki ja turva tällaisissa tilanteissa.
Monissa mielenterveyden sairauksissa työ edistää toipumista. Sopivasti mitoitetulla työllä ja muilla työpaikan tukikeinoilla on keskeinen osa esimerkiksi masennuksen hoidossa. Työn muokkaus ja asteittainen työhön paluu on todettu vaikuttavaksi keinoksi tukea työhän paluuta mielenterveyden häiriöön liittyvän sairauspoissaolon jälkeen.
Rakennetaan inhimillisempää työelämää
Työelämä ja työn tekemisen luonne on muuttunut nopeasti digimurroksen myötä. Digimurros on suurin yhteiskuntaamme muokkaava trendi ja enemmän kuin kokoelma uusia teknologioita tai rakenteellisia muutoksia palveluissa tai tuotteissa. Muutoksen myötä rutiinityöt vähenevät koko ajan, ja ihmisille jää entistä enemmän haasteellisimpia töitä, ongelman ratkaisua ja suunnittelutyötä. Inhimillisen kestävyyden näkökulmasta aivotyön lisääntymisen ja suorittavan työn vähenemisen myötä työ kuormittaa meitä entistä enemmän henkisesti.
Työelämän tehostamisvaatimukset koetaan työtahdin kiristymisenä, kiireenä, lisääntyvinä oppimisvaatimuksina sekä kasvaneina odotuksina työntekijöiden itseohjautuvuuteen. Työelämässä alkaa näyttäytyä selkeä paradoksi työn tuottavuuden ja työkykyisyyden välillä. Meidän täytyy kyetä varmistamaan, että työ on tulevaisuudessakin tehokasta ja tuottavaa, mutta samaan aikaan aivoystävällistä ja inhimillisesti kestävää.
Puheen työelämästä on muututtava
Työkyvyn on oltava yksi keskeisistä ajureista, kun työelämä hakee uusia pelisääntöjä ja välineitä muuttuvassa maailmassa. Johdon avoin asennoituminen mielenterveyskysymyksiin vaikuttaa koko organisaation asenteisiin ja tapaan toimia. Mielenterveyden edistäminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun mielenterveysosaamista lisätään aktiivisesti ja koko organisaatio on siihen aidosti sitoutunut.
Mielenterveyden tukeminen työorganisaatiossa työelämän murroksessa vaatii inhimillistä johtamista, työntekijöiden voimavarojen vahvistamista, epäkohtien havainnoimista ja niihin aktiivista puuttumista sekä kuormittuneiden ja sairastuneiden tukemista yhteistyössä työterveyshuollon ja muiden kumppanien kanssa.
Myös puheen työelämästä on muututtava. Narratiivin muuttaminen pois ongelmakeskeisyydestä kohti voimavarakeskeisyyttä on oleellista. Työ on hyödyksi ja hyväksi ihmiselle!
Lue lisää
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.