Esko Torsti
pääomasijoitusjohtaja
Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?
Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.
Mistä on tehty hyvä osakeyhtiön hallitus?
Osakeyhtiö oli aikoinaan nerokas keksintö, joka mahdollisti pääoman keräämiseen laajalta pohjalta. Mutta jos osakeyhtiössä on paljon osakkaita, omistajien etujen valvonta mutkistuu. Omistajien valta näkyy selvimmin yhtiökokouksissa, joita järjestetään vuosittain. Yhtiökokous valitsee hallituksen, joka valvoo yrityksen toimintaa ja toimivaa johtoa sekä osallistuu yhtiön strategisten valintojen täsmentämiseen. Hallitus onkin parhaimmillaan hyvä tiimi, joka kannustaa yhtiön toimivaa johtoa vastuulliseen menestymiseen.
Suomen sijoitusmarkkinoiden kulta-ajat – menneen talven lumia?
Suomi on ollut pitkään sijoittajalle lähes turvasatama. Poliittinen ympäristö on vakaa ja yhteiskunta jopa onnellinen. Lämmintä vettä tulee hanasta, asiat tapahtuvat ajallaan ja säntillisesti. Mutta onko asia enää jatkossa näin?
Kaikki tiet veivät Roomaan – kannattaako siis aina suunnata osakemarkkinoille?
Koronakriisissä vuoristorataa kulkenut osakemarkkina osoittautui sijoittajan tieverkoston keskipisteessä nököttäväksi ikuiseksi kaupungiksi. Mutta jatkuuko sen asema, vai onko uusi vuosi tuonut sille haastajaa?
Kiikkulaudan seuraava heilahdus – minne valuuttamarkkinat matkaavat?
Kuvittele sirkusesitystä, jossa lavalle astuu sirkuspelle kädessään lauta ja lieriö. Pelle asettaa rullan lattialle ja laudan sen päälle. Tämän jälkeen pelle astuu laudan päälle ja säilyttää tasapainonsa. Mielikuva sopii myös osakemarkkinoihin. Pelle heiluu, mutta pysyy laudan päällä. Heiluminen kuvaa osakemarkkinoiden volatiliteettia, ja laudalla pysyminen tuottojen karttumista ajan saatossa. Yleisö pidättää hengitystään, kun pelle huojuu hankalan näköisesti. Pellen asemaa mutkistaa toinen pelle, joka saapuu lavalle tönimään työtoveriaan. Töniminen on markkinoiden ulkopuolinen sokki, kuten koronavirus tai laajamittainen luonnonkatastrofi.
Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.
Inflaatio – toivotun vieraan epätoivottu paluu
Rahoitusmarkkinoita voidaan ajatella kansainvälisinä cocktail-kutsuina, joihin saapuu toivottuja ja usein myös pelättyjä vieraita. Rahoitusmarkkinat ovat kuin kaljakellunta Vantaanjoella: kukaan ei suoranaisesti ole isäntä, mutta tapahtuma kerää suuren osallistujamäärän.
”Nytkö se pörssi romahtaa?” – Yhdysvaltojen vaalit pitävät arvoituksellisen pokerinaaman loppuun asti
Kaikkien sijoittajien katseet ovat Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Mutta minkälainen käänne siitä onkaan tulossa pääomamarkkinoille?
Korona kurittaa myös taloutta – keksivätkö valtiot ikiliikkujan sen pelastukseksi?
Korona supistaa maailman taloutta kuluvan vuoden aikana. Kriisi myös jakaa yrityksiä ja ihmisiä sen mukaan, kuka häviää enemmän ja kuka vähemmän.