ELÄKEIKÄ NOUSEE – MITEN KÄY TYÖKYVYN?

31.8.2015
|
Artikkeli
image

Vuonna 2017 voimaantuleva eläkeuudistus nostaa suomalaisten vanhuuseläkeikää. Miten työelämässä jaksetaan ja jatketaan entistä pidempään?

Suomalaiset jäävät entistä harvemmin eläkkeelle työkyvyttömyyden tai sairauden takia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuonna 2014 edellisestä vuodesta kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 määrä on laskenut neljänneksen.

 – Suomalaisten terveydentila on kehittynyt jo pitkään positiivisesti. Varallisuuden kasvu on tuonut mukanaan hyvinvointia. Samalla kun terveydentila on parantunut, ovat ihmiset entistä iäkkäämpinä yhä työkykyisempiä. Töistä on tullut fyysisesti vähemmän rasittavia koneellistumisen myötä. Ihmiset sairastuvat vakavasti keskimäärin kolme vuotta myöhemmin kuin ennen. Lääketiede on kehittynyt huimin harppauksin eteenpäin, ja moni ennen tappava tauti voidaan nykyään hoitaa, pohtii Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. 

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeiän alarajaa nostetaan portaittain vuodesta 2017 lähtien. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vuodesta 2030 alkaen eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen.

Suomessa lähdetään siis töistä terveenä eläkkeelle aiempaa yleisemmin. Nykyään jo 70 prosentille vanhuuseläke on ensimmäinen eläke. Miten ja kuinka terveinä työelämässä jaksetaan, kun eläkeuudistus astuu voimaan? 

– Eläkeikää on mahdollista nostaa nykyisestä, koska ihmisten työkyky on kohentunut. Terveenä vietetty elinikä pitenee. Meidän täytyy tehdä töitä pidempään, jotta saamme tulevat eläkkeet maksettua. Lyhyellä ajanjaksolla työkyvyttömyyseläkkeiden määrä tulee todennäköisesti lisääntymään, koska sairauksia esiintyy enemmän vanhuuseläkeikää lähestyttäessä, sanoo Seppo Kettunen.

– Vaikka työt eivät ole enää fyysisesti niin rasittavia, työn henkinen kuormittavuus on edelleen säilynyt. Mielenterveydellisistä syistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet tulevat kaikkein kalleimmiksi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin syy työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. 

Ikäihmiset ovat työelämän voimavara 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan itseään työkykyisenä pitävien osuus on kasvanut vanhemmissa ikäryhmissä.  Noin 70 prosenttia 55–64-vuotiaista ja puolet kymmenen vuotta vanhemmastakin ikäryhmästä, 65–74-vuotiaista pitää itseään työkykyisenä. 

– Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle. Toki nykyinen taloustilanne on varttuneempien työllistymisen osalta haaste. En kuitenkaan näe mitään syytä, miksi tämä hyvä kehitys ei voisi jatkua myös tulevaisuudessa, Seppo Kettunen arvioi.

Työelämälle ikäihmisten lisääntyvä määrä asettaa omat haasteensa.

– Puhuisin haasteiden sijaan mahdollisuuksista. Ikäihmisten kokemus ja osaaminen on voimavara, joka yrityksissä kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Kaikki lähtee johtamisesta ja työyhteisön toimivuudesta. Hyvän johtajan täytyy osata huomioida tasapuolisesti eri ikäryhmät.  

Miten ikä vaikuttaa työkykyyn?

– Ikääntymisen vaikutukset ovat yksilöllisiä, unohtamatta geeniperimän vaikutusta. Suorittavan työn ammatit ovat yleensä kuormittavampia kuin toimistotyöt. Omaa työkykyä voi kuitenkin edistää pysymällä henkisesti ja fyysisesti vireänä. Uusien asioiden opettelemista ei kannata lopettaa missään vaiheessa. Hyvä johtaja pitääkin yllä työntekijöiden osaamista muuttuvassa työelämässä. Oma kokemus voi loistavasti tukea uuden oppimista, itsekin jatko-opintoja suorittava Kettunen pohtii.

Työeläkekuntoutus auttaa työntekijää säilyttämään työkykynsä ja pysymään työelämässä.

 – Työeläkekuntoutuksen suosio on ollut viime vuosina kasvussa. Kuntoutuksessa täytyy huomioida työelämän muutos, koska jotkut nykyisistä ammateista katoavat tai ovat jo kadonneet kokonaan. Työeläkekuntoutuksessa yli 60-vuotiaiden osuus tulee eläkeuudistuksen myötä lisääntymään. Jo nykyään yli 60-vuotiaita on mukana työkokeiluissa.

Pidä työkyvystä huolta

Työelämä muuttuu vinhaa vauhtia ja uudet työn tekemisen muodot voivat auttaa ikäihmisten jaksamisessa.

– Uudenaikaiset, epätyypilliset työt voivat tarjota ikääntyville uudenlaisia mahdollisuuksia. Ajan ja paikan merkitys työssä vähenee. Esimerkiksi etätöiden myötä voi töitä tehdä sopivaan tahtiin ilman usein kuluttavaa työmatkaa.

Maamme heikko taloustilanne vaikuttaa myös työkykyyn.

– Sairauksien riski kasvaa henkilön joutuessa taloudelliseen ahdinkoon. Taloudellinen hyvinvointi korreloi eliniän odotteen kanssa. Alimmissa tuloluokissa elinajanodote ei ole kasvanut samaan tahtia kuin ylemmissä.

Miten hyvää työkykyä on mahdollista ylläpitää?

– Terveelliset elämäntavat ovat henkilön omissa käsissä. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio pitävät mielen ja ruumiin virkeänä. Teknologian kehitys tuo aivan uudenlaisia välineitä oman terveydentilan seurantaan, mikä auttaa ihmisiä huolehtimaan paremmin hyvinvoinnistaan. Hyvä työnantaja tukee työntekijöiden terveellisiä valintoja esimerkiksi ravinnon ja liikunnan osalta erilaisilla kannustimilla.

– Uskon vahvasti kokonaishyvinvointiin, johon sisältyvät mielenkiintoisen ja motivoivan työn lisäksi myös esimerkiksi toimivat ihmissuhteet. Itselläni ei ole mitään estettä jatkaa pitkään työelämässä, jos vain terveys sen sallii, sanoo Seppo Kettunen.

Teksti: Sami Kelhä
Kuva: Laura Nissinen