Ponnahduslauta muutti Teron tulevaisuuden – näin hän kuntoutui takaisin työelämään

27.9.2017
|
Artikkeli
image

Kroonista väsymysoireyhtymää ja masennusta sairastava Tero Murtoniemi kuntoutui työkykyiseksi vaikeasta ennusteesta huolimatta. Ratkaisu löytyi uudesta Ponnahduslauta-kuntoutushankkeesta, joka auttoi Teroa palaamaan työelämään.

Tero Murtoniemi, 43, sairastaa kroonista väsymysoireyhtymää, joka tunnetaan myös nimellä CFS (chronic fatigue syndrome). Kyseessä on krooninen monisysteeminen sairaus, johon liittyy erilaisia neurologisia häiriöitä sekä esimerkiksi immuniteetin, ruuansulatuksen ja energia-aineenvaihdunnan häiriöitä.

Teron ensimmäiset oireet ilmaantuivat vuosituhannen vaihteessa, ja oireet alkoivat näkyä myös työelämässä. Jatkuva aivosumu vei keskittymiskyvyn ja voimat.

– En ymmärtänyt mitä palavereissa puhuttiin, ja olo oli kurja. Töiden jälkeen oli päästävä sohvalle lepäämään, ja pahimpina päivinä saatoin nukahtaa eteisen lattialle, Tero kertoo.

Työterveydestä Tero sai masennusdiagnoosin ja sairauslomapäiviä alkoi kertyä. Välillä hän pystyi tekemään töitä pätkissä, mutta lopulta Tero oli sairauslomalla jopa kuukausia putkeen. 

Vuonna 2012 Teron työsuhde purettiin huonon terveydentilan vuoksi. Päätös tehtiin yhteisymmärryksessä Teron ja työnantajan välillä.

Kuntoutus tarjosi uuden alun

Tero jäi työsuhteen purkauduttua useammaksi vuodeksi kotiin. Lääkärissä selvisi, että masennuksen taustalla piili krooninen väsymysoireyhtymä. Lääkityksen löydyttyä alkoi hidas toipuminen. Olo parani, mutta mieli pysyi tasaisen harmaana, kun arjesta puuttuivat virikkeet.

Eräänä päivänä Ilmariselta tiedusteltiin puhelimitse, kiinnostaisiko Teroa lähteä mukaan kaksi vuotta kestävään Ponnahduslauta takaisin työelämään -hankkeeseen eli Ilmarisen, Varman ja Orton Pron yhteistyönä toteuttamaan uudenlaiseen kuntoutusprojektiin. Tero vastasi myöntävästi.

Alkuhaastattelussa kartoitettiin, millainen kuntoutus voisi sopia juuri hänelle. Keskustelun yhteydessä esiin nousi Teron innostus autoja kohtaan. Ensimmäinen työkokeilupaikka löytyikin rakkaan harrastuksen innoittamana Kangasalan automuseo Mobiliasta.

– Oli mahtavaa palata työelämään kiinnostavan harrastuksen kautta. Kun oli ollut monta vuotta sairaana ja poissa työelämästä, kevyt ja mielekäs alku oli tärkeää.

Aluksi työhön paluu tuntui raskaalta. Työtunteja kokeiltiin muutamaa päivässä, kunnes määrää oli mahdollista nostaa Teron jaksamisen mukaan.

Työhön paluu ja uusi ura

Tero viihtyi automuseossa vuoden, kunnes hänestä alkoi tuntua, että oli aika palata oman alan hommiin. Hän puhui asiasta työvalmentajansa kanssa, joka lähti kartoittamaan eri suunnittelutoimistoja.

– Työvalmentaja hoiti lähes kaikki työnhakuun liittyvät asiat puolestani. Monelta kuntoutujalta puuttuvat työnhakuun tarvittavat voimavarat, Tero sanoo.

Lopulta työkokeilu löytyi koneinsinöörin omalta alalta – ja tänä päivänä Tero on työskennellyt samassa suunnittelutoimistossa jo lähes kaksi vuotta ja on nyt vakituisessa työsuhteessa. Tänä päivänä Tero voi hyvin kroonisesta sairaudestaan huolimatta ja saa mielihyvää tekemästään työstä.

– Olen välillä jopa ihmetellyt, kuinka hyvin siedän stressiä ja jaksan töissä kiireestä huolimatta. Minun täytyy vain muistaa olla rasittamatta itseäni liikaa ja levätä tarpeeksi.

Parempi vointi näkyy myös siviilissä, ja kotona Tero on jaksanut puuhastella muun muassa tärkeän rakennusprojektin parissa – tarkoitus olisi vihdoin saada omat tilat autoharrastukselle.

– Pitkänmatkanjuoksijaa minusta ei tule, mutta minulle on tärkeää, että pystyn hankkimaan leipäni itse tienatuilla tuloilla ja että pystyn osallistumaan perheen arkeen, Tero sanoo.

Ponnahduslauta-kuntoutujista puolet palasi työelämään

Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettusen mukaan Ponnahduslauta-hanke osoittaa, että myös haastavien diagnoosien kohdalla on mahdollista kuntoutua ja palata työelämään. Hankkeen korkeakoulutetuista mielenterveyskuntoutujista 48% kuntoutui työkykyiseksi.

– Hanke rohkaisi meitä laajentamaan kuntoutusta ryhmälle, jonka diagnoosit koetaan vaikeiksi. Esimerkiksi Teron tapauksessa masennus ja krooninen väsymysoireyhtymä ovat oirekuvaukseltaan samanlaisia, ja tällaiset kaksoisdiagnoositilanteet ovat haastavampia sekä lääketieteellisesti että kuntoutuksen kannalta, Kettunen sanoo.

Ponnahduslauta-kokeilu tarjosi uusia menetelmiä, jotka mahdollistivat kuntoutumisen myös vaikeissa tapauksissa.

– Opimme, että pitkä kuntoutusjakso on hyödyllistä tietyissä tapauksissa. Kustannustehokkaista syistä on tärkeää tunnistaa, kenellä on mahdollisuus päästä takaisin työelämään, Kettunen muistuttaa.

Inhimillisen puolen lisäksi kuntoutuksesta on myös taloudellista hyötyä.

– Työkyvyttömyys on kallista. Jo pelkistä mielenterveysongelmista johtuva työkyvyttömyys aiheuttaa vuosittain melkein miljardin euron kulut työelämässä. Olemme tutkineet, että onnistuessaan kuntoutus maksaa itsensä takaisin parissa–kolmessa vuodessa, Kettunen sanoo.

Tämä tekee kuntoutuksesta koko yhteiskunnan kannalta hyödyllisen toimenpiteen. Lisäksi töihin palaaminen voi edistää kuntoutujan hyvinvointia merkittävästi ja auttaa sairaudesta toipumisessa. 

– Aktiivisesta työelämästä eristäytyneelle kuntoutujalle töihin palaaminen voi olla jopa terapeuttista, Kettunen sanoo.

TIETOA KUNTOUTUKSESTA

Kuntoutus on tarkoitettu työelämään kiinnittyneille henkilöille. Ammatillista kuntoutusta voi hakea, jos sairaus tai vamma vaikeuttaa työn tekemistä tai henkilö on vaarassa jäädä työkyvyttömäksi. Kuntoutuksen tapoja on monia ja niiden ajalta saa taloudellista tukea. Kuntoutukseen voi hakea täyttämällä sähköisen kuntoutushakemuksen ja toimittamalla tarvittavat liitteet.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta 

Teksti: Christina Boman
Kuvat: Eeva Murtolahti