Raskaassa työssä työkykyjohtamisella on väliä

18.12.2017
|
Artikkeli
image

Fyysisesti raskaassa työssä työkykyä koettelevat erilaiset tekijät kuin toimistossa. Koko firman läpileikkaava näkemyksellinen työkykyjohtaminen ja taitava työn organisointi takaavat, että työntekijät jaksavat raskaassa työssä läpi koko uran.

– Raskas fyysinen työ on intensiteetiltään kovempaa kuin toimistotyö, ja siksi työkyky on helpommin koetuksella. Esimerkiksi pieni olkavaiva, joka ei haittaa normaalia arkea, saattaa olla paljon kurkottelemaan joutuvalle pintakäsittelijälle jo este työn tekoon, kertoo Eteran ylilääkäri Maija Haanpää.

Fyysisesti raskaassa työssä riski erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksiin on suuri. Työ rasittaa kehoa päivittäin kahdella tavalla: staattisesti ja dynaamisesti. Pitkiä aikoja huonoissa asennoissa pysymistä vaativa staattinen työ voi olla jopa yhtä raskasta kuin liikettä sisältävä, dynaaminen nostelu ja kurottelu.

– Ojan kaivamiseen voi nykyään käyttää lapion sijaan konetta. Rasittavia asentoja on kuitenkin yhä paljon, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen sanoo. – Esimerkiksi putkia kontaten kantavat bitumieristäjät tai vanhuksia nostelevat lähihoitajat ovat päivittäin koetuksella, Haanpää jatkaa.

Nykyään myös tehokkuusvaatimukset vaikuttavat työn raskauteen: mitä tiukemmin aikataulutettu urakka, sitä vähemmän taukoja, joiden aikana suorituksesta ehtii palautua. Kiire ja kova tahti lisäävät fyysisen työn rasittavuutta.

Ennaltaehkäisy ennen kaikkea

Hyvä työkyky on monen tekijän summa, jonka johdonmukainen johtaminen vaatii tiimityötä työnantajan, HR:n, esimiesten ja työterveyden kesken.

– Vastuu lähtee kuitenkin aina firman korkeimmasta johdosta. Heillä pitää olla näkemys siitä, miten toimitaan sairauspoissaolojen ja työkyvyn alenemien yllättäessä, Haanpää sanoo.

Työnantajan lakisääteisellä vastuulla ovat työturvallisuus- ja -terveysasiat sekä työntekijöiden vakuuttaminen. Työkykyjohtamisen kannalta erityisen tärkeää on hyvä työn organisointi.

– Kun työ on hyvin suunnittelu, aikataulutettu ja johdettu, ja työntekijä saapuu virkeänä ja hyvin levänneenä paikalle, riskit pienenevät, Kettunen kertoo.

Työntekijän kontolle jää vastuu noudattaa työnantajan antamia ohjeita, pitää terveydestään huolta ja hakeutua nopeasti hoitoon, jos työtä vaikeuttavia vaivoja alkaa ilmetä.

– Työkyvyn heiketessä työterveyslääkäri on avainasemassa. Hän joko ohjaa eteenpäin tarpeellisen hoidon pariin tai auttaa rajaamaan työtä terveydentilaan sopivaksi, Haanpää sanoo.

Tuloksellisuutta ihminen edellä

Pahimmassa tapauksessa työkyvyn heikkeneminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja eläköitymiseen. Hyvällä työkykyjohtamisella se on usein vältettävissä.

Yhdestä eläköitymisestä voi koitua isolle työnantajalle melkoinen hintalappu: jos henkilö jää pois töistä ennen vanhuuseläkeikää, kertymätön eläke tulee työnantajan maksettavaksi maksuluokkajärjestelmän kautta. Mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä suurempia ovat kulut. Pienille yrityksille kuluja ei tule, mutta taloudellisten kustannusten lisäksi ennenaikaisesta eläköitymisestä on suoria vaikutuksia myös sosiaalisesti.

– Jos yksi työkavereista joutuu jäämään ennenaikaisesti eläkkeelle, se vaikuttaa suoraan kollegoihin ja työyhteisön ilmapiiriin. Lähtökohtaisesti työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin eläköityminen, Haanpää sanoo.

Kuntoutuksella töihin kiinni sairauden jälkeen

Jos työkyky alenee sairauden tai tapaturman johdosta niin paljon, että töihin paluu vaikeutuu, on onneksi olemassa erilaisia reittejä takaisin työelämään. Ammatillisen kuntoutuksen avulla voi palata vanhaan työpaikkaan kokeilemaan uusia tehtäviä tai jopa opiskella uuden ammatin.

– Työnantajalle kokenut ja tuttu työntekijä on voimavara. Ensisijaisesti pyritään aina ottamaan työntekijä takaisin vanhaan tehtävään. Jos se ei ole mahdollista, voidaan miettiä muita ratkaisuja, kuten uudelleenkouluttautumista, Seppo Kettunen sanoo.

Työpaikalta pitäisi löytyä esimiehen nimeämä perehdyttäjä, joka ottaa sairauslomalta palaajan vastaan ja varmistaa, että asiat sujuvat. Esimiehen vastuulla on myös pitää huoli asianmukaisista työterveysneuvotteluista. Työntekijän vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen jatkuu puolestaan läpi uran.

Yhteinen vastuunkanto kannattaa: – Ammatillisessa kuntoutuksessa olleista jopa 80 prosenttia palaa vanhaan työpaikkaan. Se on hyvä onnistumiskerroin, Seppo Kettunen sanoo.

Työeläkevakuutusyhtiö Etera yhdistyy Ilmariseen 1.1.2018 alkaen. Yhdistymisen jälkeen muodostamme kustannustehokkaan ja vetovoimaisen työeläkeyhtiön, joka tarjoaa entistäkin monipuolisemman palvelukokonaisuuden sekä alan kilpailukykyisimmät asiakasedut. Lue lisää sivulta: www.ilmarinen.fi/yhdistyminen

 

Teksti: Henna Kokko
Kuvat: Johanna Taskinen