Suomalaisilla hyvät valmiudet muuttuvaan työelämään

21.4.2017 9:17:45
|
Tiedote
image

Suomalaiset työntekijät ovat keskimäärin hyvin valmistautuneita työelämän murroksen tuomiin suuriin muutoksiin. Digitalisaatio on ilmiönä tuttu ja työyhteisöissä ollaan valmiita joustavuuteen. Parannettavaakin on: verkostoituminen ei vielä ole monenkaan arkipäivää, sen tarjoamia mahdollisuuksia ei nähdä eikä sitä osata riittävästi hyödyntää työssä. Omaan tulevaisuuteen suhtaudutaan kuitenkin luottavaisesti.

Ilmarisen tammikuussa julkaisema Future Score -testi luo kuvan yksilön ja työnantajan muutoskyvystä suhteessa työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Testi pohjautuu eri alojen asiantuntijoiden näkemykseen työelämän muutoksista ja tekijöistä, joihin tulisi varautua. Testin tausta-aineistona on myös Koulutusrahaston toimitusjohtajan, tohtori Kati Korhonen-Yrjänheikin malli työelämävalmiuksista.

Future Scoren taustalla ovat tulevaisuusskenaariot työelämän muutoksesta, kuten teknologisesta vallankumouksesta, rakenteiden muutoksesta ja työyhteisöjen muutoksesta. Työntekijöille suunnattuun testiin on vastannut lähes kaksituhatta eri-ikäistä henkilöä ympäri Suomen.

Työntekijöille suunnattuun testiin vastanneet saivat tulevaisuusarvosanakseen keskimäärin 71/100. Työnantajille suunnatussa testissä vastaava tulos oli kahdeksan pistettä pienempi. 

− Työntekijät kokevat olevansa paremmin varautuneita työelämän murrokseen kuin heidän organisaationsa. Luottamus omaan osaamiseen ja oppimiskykyyn on hyvä. Jo tällainen muutosmyönteinen asenne antaa varsin hyvät lähtökohdat tulevaisuuteen, sanoo Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsar, joka konsultoi vuosittain kymmeniä työyhteisöjen muutosprosesseja.

Verkostoituminen on tulevaisuuden keskeisimpiä työelämätaitoja

Parhaiten suomalaiset työikäiset ovat varautuneet työyhteisöjen muutokseen. Vastaajat ovat varsin aktiivisia: jopa 94 % haluaa osallistua työyhteisönsä arvojen ja suunnan määrittelyyn. Yhä harvempaa haittaa se, ettei työ ole niin tarkkaan määriteltyä ja ohjattua – lähes kaikki (98 %) ovat valmiita tekemään työtä uusillakin tavoilla.

Heikoimmin suomalaiset pärjäävät työelämän rakenteiden muutoksessa, jossa perinteiset rajalinjat ovat käyneet häilyviksi, työntekijän ja työnantajan roolit vähemmän selvärajaisiksi. Vain noin viidennes sanoo omaavansa erittäin vahvan verkoston ja 23 % pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan työhönsä liittyviin asioihin esimerkiksi keskustellen verkossa. Vain 62 % on ollut edes joskus järjestämässä työhönsä liittyvää verkostoitumista tai tapahtumia.

Halua siis on mutta suomalaisten verkostoitumistaidoissa näyttäisi olevan vielä kehittämisen varaa. Lähes kolmannes ilmoittaa, ettei edes hae aktiivisesti mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

− Näyttää siltä, että ihmiset kokevat turvalliseksi kokeilla uusia toimintatapoja yhdessä omalla työpaikalla. Uusia toimintamalleja ei kuitenkaan haeta ulkopuolelta, verkostojen kautta. Tämä on sääli, sillä verkostoituminen on tulevaisuuden keskeisimpiä työelämätaitoja, pohtii Atsar.

Erilaisiin rooleihin ollaan valmiita – mutta ei yrittäjyyteen

Myös erilaisissa tiimeissä ja projekteissa työskentelemiseen suomalaiset suhtautuvat varsin joustavasti: yhdeksän kymmenestä sanoo siirtyvänsä luontevasti roolista toiseen. Lähes kaikki (98 %) vastaajat ovat sitä mieltä, että keskustelu on paras keino ratkaista työhön liittyviä ongelmia.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta myös nauttii työstään ja tunnistaa, millaisissa asioissa omasta osaamisesta on hyötyä.

− Oman osaamisen tunnistaminen on arvokas taito tulevaisuuden työelämässä. Samalla sen ei saisi antaa muodostua liian rajoittavaksi tekijäksi: tulevaisuudessa tarvitaan myös kykyä heittäytyä tehtäviin ja tilanteisiin, jotka eivät heti tunnu kotoisimmilta, Atsar muistuttaa.

Kovin moni suomalainen työntekijä ei vielä olekaan valmis heittäytymään pois turvallisesta työntekijän roolista. Vain hieman yli puolet voisi kuvitella olevansa jossain vaiheessa elämäänsä yrittäjä.

Teknologian mahdollisuudet tunnetaan – mutta osataanko niitä hyödyntää?

Future Score yksilötestin mukaan suomalaiset ovat jo varsin tottuneita hyödyntämään teknologiaa työssään. Yhdeksän kymmenestä ymmärtää digitalisaation merkityksen organisaationsa liiketoiminnalle ja kokeilee oma-aloitteisesti uusia teknologioita.

Todellisuudessa verkon mahdollisuudet ovat vastausten perusteella vielä alihyödynnettyjä. Vain hieman yli puolet osallistuu työhön liittyvään verkkovaikuttamiseen ja jopa 84 %:n mielestä etäpalaverit ovat hankalia.

Vastaajat suhtautuvat kuitenkin varsin luottavaisesti tulevaisuuteensa. Suurin osa (86 %) vastaajista uskoo, että työ muuttuu merkittävästi lähivuosina, mutta työtehtävän tarpeettomuuteen 10 vuoden säteellä ei uskota. Nykyisissä tehtävissä opitaan myös jatkuvasti uutta.

−  Tässä piilee myös vaaransa, jollei ihmiset ymmärrä nykyisten työtehtävien katoamisen vauhtia, Atsar pohtii.

− Merkittävänä havaintona nousee myös se, että työn vaatimusten kasvaessa yksilöt eivät välttämättä saa riittävästi tukea itsensä kehittämiseen. Vain harvalla on työssään mentori tai tukihenkilö, jota voi hyödyntää oman oppimisen tukena. Tässäkin suomalainen pärjäämisen kulttuuri elää vielä vahvana, Atsar arvioi.

Future Score työntekijätestin tarkemmat tulokset (Slideshare)

Lisätietoja:

Katja Atsar, työhyvinvointipäällikkö ja innovaatioprosessi Wauhdittamon vetäjä, Ilmarinen
puh. 040 505 6217, katja.atsar@ilmarinen.fi

Future Score testi julkaistiin osana Ilmarisen, Sitran ja Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:n Tulevaisuuden työpaikka -hanketta. Hankkeen bootcampeissa 60 mukana olevaa yritystä kehittävät konkreettisia työkaluja työntekijöiden osaamisen päivittämiseen ja työpaikan uudistamiseen. Ks. lisää www.tulevaisuudentyopaikka.fi