”Ilmastonmuutos on sijoittajalle riski ja se kannattaa huomioida jo ennen kansainvälistä hiilen hinnoittelua”

Madridin ilmastokokous päättyi viikonloppuna laihoin tuloksin, vaikka ilmastotoimilla on kiire. Ilmastoriskit eivät kuitenkaan ole kadonneet sijoittajan horisontista, sanovat Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske ja vastuullisen sijoittamisen analyytikko Niina Arkko.

Madridin ilmastokokous päättyi viikonloppuna ilman päätöksiä siitä, miten markkinamekanismeja käytetään päästöjen vähentämiseen. Markkinamekanismien käyttö on viimeinen vuonna 2015 Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen merkittävistä kohdista.

Mitä ilmastokokouksen lopputulos tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske?

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava globaalisti. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan tavoite on edelleen mahdollinen, mutta vaatii hyvin nopeaa päästöjen leikkaamista.

Yksi keino tähän on hyödyntää markkinamekanismeja . Käytännössä tällöin puhutaan jonkinlaisesta päästökauppajärjestelystä, jonka puitteissa yritykset toteuttaisivat päästövähennystavoitteitaan. Pariisin sopimuksessa mekanismeista todetaan, että niiden tuotoilla pitäisi auttaa ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä kehittyviä maita sopeutumaan muutoksiin. Esimerkkinä tämän tyyppisestä järjestelmästä on jo EU:n päästökauppajärjestelmä. Suomalainen Climate Leadership Coalition on kirjoittanut aiheesta useita julkaisuja ja ehdottanut ratkaisuja. Niissä päästökauppaa laajennettaisiin uusille sektoreille.

Sijoittajan näkökulmasta olisi todella tärkeä saada sovittua hiilen hinnoittelusta  ja päästökaupan säännöistä, jotta saastuttajat saataisiin maksamaan päästöistä. Tällä hetkellä päästöt on ulkoistettu osittain, koska meillä ei ole globaalia päästökauppaa tai hiilen hinnoittelua. Tällä hetkellä päästökauppajärjestelmistä saatavat tulot eivät ohjaudu uusien teknologioiden kehittämiseen ja tukemiseen tai oikeudenmukaiseen siirtymään. Kalifornian päästökauppajärjestelmä on tästä myönteinen poikkeus.

Ei ole yllättävää, että nykyisessä epävarmassa markkinatilanteessa ei päästy tämän selkeämpään lopputulokseen. Sijoittajan kannalta kuitenkin on tärkeää huomata, että yritykset ottavat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet yhä enemmän osaksi strategiaa ja sitoumuksiaan. Yritykset ovat tunnistaneet, että muuttuvalla ilmastolla on merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan. Kaikkia vaikutuksia ei ole vielä pystytty täysin arvioimaan. Juuri tämä luo sijoittajalle uhkia ja mahdollisuuksia.

Suurten teollistuneiden maiden on sanottu jarruttaneen kokouksen tavoitteita. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin kiitelleen erityisesti Euroopan Unionia siitä, että se vastusti päätöstä markkinamekanismista. Mistä tässä on kyse, vastuullisen sijoittamisen analyytikko Niina Arkko?

– EU ei sinällään vastustanut kansainvälisten mekanismien luomista, vaan nyt käsittelyssä ollutta kaksoislaskentaa. Jos päätös olisi mennyt läpi, kaksi eri osapuolta olisi voinut kirjata itselleen saman päästövähennyksen. Tämän pelättiin vesittävän koko mekanismia, koska silloin yksi tavoite tulisi kirjattua kaksinkertaisena verrattuna todellisiin päästövähennyksiin.

Esimerkiksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on todennut, että parempi lykätä päätöstä kuin hyväksyä selvästi huono päätös. Isoja päätöksiä on vaikea muuttaa jälkikäteen, vaikka ne osoittautuisivat huonoiksi.

Päätökset mekanismeista jätettiin odottamaan ensi vuonna Glasgow'ssa järjestettävään ilmastokokoukseen. Jos kokous pääsee sopuun tavoitteista, mitä ne tarkoittavat sijoittajan kannalta, Arkko ja Hyrske?

– Päästökaupalla on väistämättä vaikutuksia yritysten toimintaan ja sitä kautta sijoittajien odotukseen tuotosta. Toisaalta mekanismi luo myös paljon mahdollisuuksia sellaisille yrityksille, joiden liiketoiminta tähtää päästövähennyksiin esimerkiksi puhtaan energian avulla. Globaali järjestelmä olisi kaikille yrityksille tasapuolinen. Siitä hyötyvät ne yritykset, jotka ymmärtävät ilmastonmuutoksen kriittisyyden ja ovat valmiita toimimaan tai jo toimivat tämän mukaisesti.

Mekanismeihin liittyvien markkinariskien ei kuitenkaan pitäisi tulla sijoittajille yllätyksenä. Ilmarinen on esimerkiksi ollut mukana kansainvälisessä sijoittajien Principles of Responsible Investment (PRI) -aloitteessa vuodesta 2006 lähtien. Yksi aloitteen tavoitteista on varautua siihen, että ilmastonmuutos aiheuttaa nopeita poliittisia muutoksia sijoittajien toimintaympäristössä.

PRI:n oletuksena on, että muutoksia ei ole vielä hinnoiteltu sijoitustuotteissa. Sijoittajan näkökulmasta kyse ei ole siitä, tekevätkö valtiot ilmastotoimia, vaan milloin toimia tehdään. Lisäksi on tärkeä kysyä, miten muuttunut toimintaympäristö ja lainsäädäntö muokkaavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Siksi pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa edelleen huomioida ilmastonmuutokseen ja Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät asiat. Kyse on yksinkertaisesti hyvästä riskienhallinnasta ja kyvystä huomioida uusia sijoitusmahdollisuuksia. Ilmariselle tämä on eläkevarojen tuottavaa ja turvaavaa sijoittamista lain vaatimalla tavalla.

Ja tulee lainsäädäntöä tai ei, ilmastonmuutos on sijoittajalle riski. Esimerkiksi ilmaston lämmetessä veden pinta voi nousta. Tämä voi vaikuttaa meren lähellä olevien kiinteistöjen ja tuotantolaitosten arvoon. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen taas vaikuttaa lukuisten teollisuudenalojen toimintaan ja kuljetuksiin. Eläkevaroja sijoittaessa emme voi jättää tätä huomioimatta. Eläkevastuumme yltävät vuosikymmenien päähän ja siksi meidän pystyttävä katsomaan myös sijoituksissa riittävän kauas horisonttiin.

Katso miten eläkevarojasi sijoitetaan vastuullisesti

Lue myös

• Pienemmät riskit, paremmat tuotot ja puhtaampi maailma - vastuullinen sijoittaja voi saada kaiken tämän
• Kuuntele Ilmarisen podcast: miten ympäristösertifiointi auttaa valitsemaan oikeat toimitilat?
• Vaikuttaminen auttaa ratkaisemaan vaateteollisuuden ongelmia
• Yhtenä työyhteisönä polkien ilmastonmuutosta vastaan