Ympäristösertifiointi auttaa vuokralaista valitsemaan itselleen sopivan toimitilan
Kun rakennuttaja lupaa, että rakennus kestää sata vuotta, mitä lupauksen lunastaminen vaatii käytännössä? Miten varmistetaan, että rakennus on vielä sadan vuoden päästä sopiva toimistoksi tai asuinnoiksi. Tai miten varmistetaan, että rakennuksen energiatehokkuus ja ympäristöjalanjälki pysyvät kehityksessä mukana? Kuuntele lisää Ilmarisen ensimmäisestä podcastista.
– On vastuullista rakentaa pitkäikäisiä rakennuksia, joissa otetaan huomioon muunnettavuus. Se on osa kestävää kehitystä, kertoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen.
Suomen suurimpiin kiinteistösijoittajiin kuuluva Ilmarinen on luvannut, että sen rakennuttamat rakennukset kestävät vähintään sata vuotta. Tätä tavoitetta palvelevat muun muassa rakennusten ympäristösertifioinnit ja niiden antama tuki rakennusten suunnitteluun.
– Olemme laatineet suunnitteluohjeet perusparannuskohteisiin ja uudiskohteisiin. Niissä on otettu kantaa kestovaatimuksiin, jotka viedään suunnitteluryhmälle. Nyt markkinoilla on alle viidenkymmenen vuoden elinkaarella olevia rakennuksia. Pidempi kestävyystavoite tarkoittaa, että huomioimme vaatimuksen jokaisessa runkorakentamisen ja julkisivun osassa. Totta kai julkisivuihin tulee huollollisia toimenpiteitä. Se lähtee meidän DNA:sta, se lähtee meidän arvoista ja tavasta toimia. Silloin asiat tulevat hoidettua, Nurminen kertoo.
Kuuntele Nurmisen haastattelu kokonaisuudessaan Ilmarisen ensimmäisestä podcastista.
Ohjelman juontaa Ilmarisen yritysvastuupäällikkö Joona Raudaskoski.
Katso ilmarisen vapaat toimitilat
Lue myös:
Lisää aiheesta
Palkkaatko kesä- tai kausityöntekijän? Tarkista nämä asiat heti aluksi
Pitääkö kesäapulainen tai -tuuraajakin eläkevakuuttaa? Kyllä, kun tietyt reunaehdot täyttyvät. Lisäksi kaikki maksamasi palkat on aina ilmoitettava tulorekisteriin.
Vaikuttava työkykyjohtaminen – totta vai tarua?
Työkykyjohtamisen vaikuttavuus on ollut haastavaa osoittaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Kansainvälinen tutkimus antaa kuitenkin selkeän viestin: kun työkykyjohtamiseen on nähty tarvetta ja siihen on panostettu, on se tutkimuksissa näkynyt taloudellisena hyötynä.
“Me tehdään tätä maratonvauhdilla, ei sprinttinä” –Työkykyjohtaminen on osa arjen työtä
Päivittäin 80 000 annosta ruokaa. Satoja kiloja raaka-aineita liikkeessä. Pitkiä työuria ja edessä iso eläköitymispiikki. Leijona Cateringissa ymmärrettiin, että työkykyä ei voi jättää sattuman varaan. Yhdessä Ilmarisen kanssa yritys on rakentanut arkeen mallin, jossa työkyky on osa johtamista, ei erillinen hanke.