Niina Rajakoski, muotokuva.
Blogit

Kiertotalous on osa kestävää kehitystä

Kiertotalous on kuuma käsite myös rakennusteollisuudessa. Ilmarinen on Suomen suurimpia rakennuttajia ja vastuullisuus on olennainen osa toimintaamme. Siksi kiertotalous ei ole Ilmariselle irrallinen osa, vaan se on tapa ajatella ja mukana kaikessa toiminnassa.

Mitä siis on kiertotalous? Määritelmiä on useita. Tiivistettynä kiertotaloudessa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja materiaalien ympäristövaikutukset minimoidaan.

Kiertotalous on suunta, johon Suomessa halutaan mennä. Suomella on kunniahimoiset tavoitteet: vuoteen 2025 mennessä meidän tulisi olla bio- ja kiertotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen globaali edelläkävijä. Mielestäni tavoite on haastava ja sen saavuttaminen vaatii paljon tekoja niin päättäjiltä kuin kaikilta alan toimijoiltakin.

Kiertotalous ja elinkaariajattelu rakentamisessa

Sitrassa 11.9. pidetyssä Herätys kiertotalouteen -tilaisuudessa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi Suomen kiertotalouden tiekartasta, jonka mukaan kiertotalous tarjoaa arviolta kahden-kolmen miljardin euron vuotuisen arvopotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Rakennusteollisuus on yksi potentiaalisimmista kiertotalouden hyötyjistä uusien liiketoimintamahdollisuuksien osalta. Tämä toteutuu esimerkiksi kehittämällä uusia rakennustekniikoita, joilla pyritään rakenteiden kierrätettävyyteen, purettavuuteen ja käyttöiän pidentämiseen. Hyödynnämmekin Ilmarisessa kiertotalouden kaikkia periaatteita, kuten uudelleenkäytön ja jätteettömyyden suunnittelua, kestävyyttä (huollettavuus, vaihdettavuus, päivitettävyys) ja uusiutuvan energia käyttöä. Uusiutuva ja puhdas energia onkin kiertotalouden keskeisiä elementtejä.

Ilmarinen on jo pitkään edellyttänyt uusilta rakennuksiltaan kultatason LEED-ympäristöluokitusta. Nyt luokitusta haetaan myös vanhoille kiinteistöille. Rakennustekniikan rinnalla tulee kehittää purku- ja rakennussuunnittelua. Rakentamisen elinkaariajattelussa on tärkeää pohtia, miten rakennusta voidaan parhaiten hyödyntää ja korjata käyttäjien muuttuvien tarpeiden mukaan, ja miten rakennuksen osia voitaisiin elinkaareen toisessa päässä hyödyntää uusissa käyttökohteissa.

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on esitetty, että vuonna 2023 rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia jatkaa elämää materiaalikierrossa. Ilmarisen rakentamisen suunnitteluohjeissa jätteen hyötykäytön tavoiteprosentti on lähes 100 prosenttia. Pitäisikö valtakunnallisenkin jätesuunnitelman tavoitetasoa nostaa?

Kiertotalous näkyväksi kaupunkiympäristössä

Yksittäisellä toimijalla on harvoin mahdollisuus vaikuttaa muiden tekemiseen. Tarvitsemme kaikkien alojen välistä yhteistyötä, jotta koko Suomi saadaan sitoutumaan ja siirtymään kohti kiertotaloutta.

Tiedän, että Ilmarinen voi osaltaan vaikuttaa niin rakentajiin kuin myös vuokralaisiin. Uskon, että kiertotalous näkyy kuluttajille ja rakennusalan toimijoille myös jakamistalouden voimistumisena. Asiakkaat vaativat rakennuttajilta uudenlaisia avauksia esimerkiksi kiinteistön yhteisten ja jaettavien tilojen ja palveluiden osalta.

Jokaisen kierron ja elinkaaren lopussa on käyttäjä, jonka päätös ratkaisee, saako elinkaari jatkoa ja säilyykö kohde tai materiaali käytössä vai tuhotaanko se. Kiertotalouden mukainen elämä tulee tehdä kaupunkiympäristössä näkyväksi, jotta asukkaat ja yritykset tietävät mahdollisuutensa vaikuttaa. Kun kiertotalousajattelu aloitetaan jo kouluissa, siitä tulee osa Suomen kestävää kehitystä.

Niina Rajakoski
rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen
@NiinaRajakoski

Ilmarinen on yksi suurimpia kiinteistösijoittajia sekä merkittävä rakennuttaja Suomessa. Tutustu Ilmarisen kiinteistöihin tästä

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita