Blogit

Tietosuoja ja -turva on osa yritysvastuuta

Ukrainan tapahtumat ovat tuoneet kyberuhat entistä lähemmäs arkeamme. Trendi on ollut pitkään kasvava yhteiskunnan digitalisoituessa ja kyberuhat ovat nousseet pysyvästi organisaatioiden pääriskien joukkoon. Kehittyneet organisaatiot tunnistavat tietoturvan osana yritysvastuuta.

Riskien kasvaessa myös kyberuhkien torjunta on kehittynyt. Tietoturva ja -suoja ovat päätyneet pysyvästi organisaatioiden johtoryhmien sekä hallitusten agendalle.

Itsesääntelyn on ajateltu jättävän liikaa katveita henkilötietojen asianmukaiseen käyttöön ja kohteluun. Tietosuojasääntelyn tavoitteena onkin tuottaa läpinäkyvyyttä tietosuojan toteutumiseen ja suojata yksilöitä, onhan yksityisyys ja tietosuoja varsinkin Euroopassa mielletty perusihmisoikeudeksi.

Myös sääntely on seurannut tilannetta: vuonna 2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetusta GDPR pidettiin julkaisuhetkellä kehittyneenä lainsäädäntönä. Mutta miten läpinäkyvää tietosuojan- ja tietoturvan toteutuminen on?  

Yksityisyyden toteutuminen vaatii edelleen yrityksiltä aloitteellisuutta. Tietosuojan ja tietoturvan hyvä hallinto ja toteuttaminen pitäisikin nähdä osana yritysvastuuta.

Vastuullinen organisaatio pitää huolta asiakkaidensa henkilötiedoista asianmukaisin keinoin. Tästä syystä näistä asioista tulisi myös raportoida. Onko huonosti tietosuojaa hoitavan yhtiön muu toiminta kestävää ja vastuullista? Nämä asiat varmasti kiinnostavat eri sidosryhmiä. Sijoittajille ja asiakkaille kannattaisikin antaa mahdollisimman hyvä kuva siitä, miten tietosuojaa- ja turvaa organisaatiossa toteutetaan.

Ei ole realistista olettaa, että tietosuojatapahtumia ei ikinä tulisi. Virheitä tapahtuu. Tietosuoja-asetukseen kuuluukin, että poikkeamat raportoidaan asianmukaisesti, juurisyyt selvitetään ja toimintaa parannetaan, jotta vastaavaa virhettä ei tapahdu uudestaan. Läpinäkyvä raportointi herättää luottamusta.

Avoimuus parantaa kyberturvallisuutta

Ilmarisessa ilmoittamme yhtenä vastuullisuuden avaintunnuslukuna tietosuojavaltuutetulle ilmoitetut tietosuojapoikkeamat. Työeläkeyhtiönä olemme yhteiskunnallisesti kriittisessä roolissa ja sidosryhmien tulee tietää, miten tietosuojaa ja -turvaa meillä toteutetaan.

Raportointia voi tehdä pelkkänä hyvesignalointina eli oman, näennäisen hyvän tekemisen korostamisena, jolloin usein jätetään todellinen läpinäkyvyys tuottamatta. Raportoitavien indikaattoreiden tulisi antaa todellinen kuva siitä, mitä organisaation tietosuojassa ja -turvassa on tapahtunut ja tapahtumassa.

Lisääntynyt avoimuus parantaisi kyberturvallisuutta yhteiskunnallisesti. Mielestäni tiedonvaihtoa tulisi tehostaa toimialojenkin sisällä. Valitettavasti tällä hetkellä näitä asioita tuntuu vielä leimaavan epämääräinen salailu. Jopa organisaatioiden sisällä tietoturva on usein oma irrallinen saarekkeensa. Tietoturvahenkilöitä tästä ei toki tule syyttää, he vain toteuttavat organisaationsa strategiaa.

Tietosuojauhkaan liittyy usein inhimillinen tekijä

Keskustelu kääntyy liian usein teknologiaan ja mm. pilvipalveluihin. Monet organisaatiot ovat keskittyneet pähkäilemään, miten voivat hyödyntää moderneja valtavirtaratkaisuja. Todelliset tietosuojauhat liittyvät kuitenkin edelleen toimintatapoihin ja inhimillisiin virheisiin.

Modernit alustat ja automaatio auttavat vähentämään virheitä. Automaatiolla pyritään usein vähentämään inhimillisiä kosketuspisteitä rutiiniprosesseissa, eikä profiloimaan asiakkaita markkinointitarkoituksessa.

Sääntelyn näkökulmasta olisi hyvä miettiä, miten luodaan läpinäkyvää ja vastuullista tietosuojaa- ja turvaa. Jo sitä odotellessa tätä pitäisi kuitenkin edellyttää organisaatioilta, ihan ilman viranomaisten väliintuloa, osana vastuullista liiketoimintaa.

Teijo Peltoniemi
osastonjohtaja, arkkitehtuuri ja tietoturva
Ilmarinen

Lisätietoja:

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Blogit 2.5.2024

Uskalla puhua eläkkeestä

Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Uskalla puhua eläkkeestä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita