Muuttuva työelämä haastaa työkykyjohtamisen tavat
Digitalisaation mahdollistamasta työelämän muutoksesta puhutaan paljon. Monella toimialalla muutos on jo arkea ja toisilla toimialoilla rakennetaan vielä ymmärrystä ja polkua uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Näillekin toimialoille muutos kuitenkin tulee, se on varmaa.
Muutos haastaa vallitsevan käsityksemme myös työhyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn varmistamiseksi tarvitaan uudenlaisia palveluita. Sama resepti, mikä toimi teollisessa yhteiskunnassa, ei toimi enää.
Keskustelussa vähäisemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millä tavoin työhyvinvointia ja työkykyä edistäviä toimenpiteitä toteutetaan työelämän rakenteiden muuttuessa.
Työelämän rakenteet muuttuvat
Perinteisesti työhyvinvointia edistetään yrityksen funktiona, useimmiten henkilöstöhallinnon johtamana. Toimenpiteet vaativat rakenteita ja prosesseja ympärilleen, ja fokus on ennalta ehkäisevässä työyhteisön kehittämisessä ja ”riskitapausten” tunnistamisessa sekä niihin puuttumisessa.
Työelämän muutokseen liittyy isona asiana kuitenkin työn pirstaloituminen. Erilaiset yrittäjyyden muodot lisääntyvät ja yhä useamman ihmisen työt muodostuvat pätkittäisistä tai useammasta samanaikaisesta työsuhteesta. Rakennus- sekä sosiaali- ja terveysaloilla tämä on ja arkipäivää, mistä kertoo henkilöstövuokrausalan merkittävä kasvu.
McKinsey Global arvioi 2016 tehdyssä tutkimuksessaan, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa 20-30 prosenttia työvoimasta on epätyypillisessä työsuhteessa. Digitalisaation edetessä tämän voi olettaa kasvavan. Suomessakin yrittäjien määrä lisääntyy tasaista tahtia.
Uudessa ympäristössä perinteinen tapa ei enää toimi
Tällaisessa ympäristössä perinteinen tapa edistää työhyvinvointia ei toimi. Toimenpiteiden ulkopuolelle jää iso joukko ihmisiä tai ne eivät tavoita juuri niitä henkilöitä, jotka palveluita eniten tarvitsisivat. Työyhteisön ja mahdollisesti jopa työnjohdon puuttuessa ei myöskään ulkopuolelta tule painetta työhyvinvoinnin kehittämiseen tai työkykyongelmien tunnistamiseen. Ongelma on jo tällä hetkellä tunnistettu yrityksissä, jotka tekevät esimerkiksi henkilöstövuokrausta.
Iso kysymys tulevaisuuden työelämässä työhyvinvoinnin johtamisessa ja kehittämisessä onkin, miten ja minkälaisilla palveluilla tavoitetaan henkilöt, jotka ovat perinteisen organisaation ulkopuolella. Tällä matkalla meidän tulee:
- Tunnistaa yhä paremmin faktapohjaisesti työhön liittyviä kuormitustekijöitä, huomioiden erityisesti myös uudenlaiset työn ja työelämän vaatimukset.
- Rakentaa ja tarjota sellaisia palveluita, jotka yksilön on helppo ja nopea ottaa käyttöön ilman, että ne vaativat rakenteita tai ohjausta -> Palvelu on hyvä ainoastaan, jos se otetaan käyttöön.
- Pystyä seuraamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja sopeuttaa toimenpiteitä ketterästi saadun palautteen mukaan.
Kokonaisvaltainen ymmärrys on kaiken perusta
Digitalinen teknologia tarjoaa välineitä yhä parempaan palveluiden kohdistamiseen ja tuottamiseen laajalle joukolle, mutta se yksinään ei ratkaise tätä kysymystä. Tärkeintä on luoda kokonaisvaltainen ymmärrys kuormitustekijöistä ja rakentaa palvelu tämän ymmärryksen ympärille. Tässä tulemme tarvitsemaan erilaisten palvelumuotojen- ja kanavien lisäksi yhä tiiviimpää yhteistyötä niin yritysten, työterveyshuollon kuin vakuutusyhtiöiden välillä.
Maailma muuttuu ja työhyvinvoinnin käytäntöjen ja johtamisen on muututtava myös. Ja vaikka robotit ja muut teknologiat tulevat laajalla rintamalla, tarvitsemme tulevaisuudessakin kaiken mahdollisen työvoiman taloutemme ja yhteiskuntamme pyörien pyörittämiseen. Tästä johtuen meillä ei ole varaa jättää isoa joukkoa työntekijöistä oman onnensa nojaan työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvissä asioissa. Pahimmillaan tässä muhii iso työkyvyttömyysriski, joka realisoituessaan aiheuttaa ison inhimillisen tragedian lisäksi kalliin hintalapun niin yrityksille kuin yhteiskunnalle. Tämä tekee asiasta tärkeän myös työeläkeyhtiön agendalla.
Henna Ahtola
palvelujohtaja, Parempaa työelämää -palvelut
Ilmarinen
@henna_ahtola
Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?
Mistä puhutaan, kun keskustellaan eläkkeiden uudistamisesta ja leikkaamisesta?
Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.
Miten muokataan työtä konkarille sopivaksi?
Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?