• Osittain vai riittävän työkykyinen?


    Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, ei työntekijän työkyky ole osittainen, vaan täysi – kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta.

    Osatyökykyisten työllistymisestä on kannettu huolta – syystäkin. Vaikka erilaisin työllistämistä helpottavin ratkaisuin on yritetty tukea sekä työnantajaa että osatyökykyistä työntekijää, on Suomessa edelleen noin 65 000 työkykyistä ja -haluista ihmistä osatyökykyisyyden ansassa. Näiden ihmisten potentiaalinen työpanoksen arvo on 1,3 miljardia euroa vuodessa. Kuin sattumalta hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite edellyttää juuri noin 65 000 uuden työntekijän työllistymistä.

    Sanat luovat ja ylläpitävät asenteita

    Myös asenteisiin on pyritty vaikuttamaan jopa termejä vaihtamalla. Nykyisin halutaan kiinnittää huomio jäljellä olevaan osatyökykyyn sen sijaan, että aikaisemmin puheella vajaakuntoisista korostettiin työkyvyn puutetta. Onko kuitenkin jouduttu ojasta allikkoon? Mitä ”osatyökykyisyys” kertoo työnantajalle työnhakijasta? Osa työkyvystä on jäljellä, mutta osa ei. Mitä työn tekemisen kannalta oleellista puuttuu, ja onko puute tilapäistä vai pysyvää? Kun työnantaja pohtii uuden työntekijän rekrytointia, ei osittainen suoriutuminen työssä houkuttele valitsemaan osatyökykyistä henkilöä.

    Siksi tarvitsemme osatyökykyisen tilalle uuden käsitteen, joka kuvaa paremmin, mihin työntekijä toimintakyvyn rajoitteestaan huolimatta työssä pystyy. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta työkyky ei ole osittainen, vaan täysi. Kyse on siitä, että täsmäytetään työntekijän työkyky ja työtehtävän vaatimukset ja mahdollisuudet. Siksi parempi käsite on täsmätyökykyinen. Se muistuttaa, että kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. 

    Työnantajan näkökulmasta työkyky on työntekijän mahdollisuutta selviytyä hänelle annetusta työstä. Täsmätyökykyinen kuvaa osuvammin ja kunnioittavammin työhaluista ihmistä, hänen osaamistaan ja mahdollisuuksiaan työntekijänä. Korvaamalla hatara osatyökykyinen-ilmaisu positiivisemmalla täsmätyökykyinen-ilmaisulla saadaan huomio kiinnitettyä oikeisiin asioihin ja löydettyä sopivaa työtä kaikille.

    Täsmätyökyvyn merkitys korostuu tulevaisuudessa

    Kiipulasäätiö on erikoistunut tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutukseen ja helpottamaan työelämään siirtymistään. Pohdin taannoin Kiipulasäätiössä kehitysjohtajana toimivan Petteri Oran kanssa työmarkkinoilla käynnissä olevaa murrosta. Uusia ammatteja ja työtehtäviä syntyy ja vanhoja katoaa. Myös työsuhteet muuttuvat jatkuvasti joustavammiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Tekoälyajan työ -raportissa (2018) esitetään, että tulevien 10 vuoden aikana jopa miljoona suomalaista tarvitsee täydennys- ja lisäkoulutusta muuttuvien työtehtäviensä hallintaan.

    Miten täsmätyökyky liittyy tähän? Kyse on ihmisen ja työn suhteesta. Oikeassa tehtävässä ihminen on täysin työkykyinen omine puutteineen ja vahvuuksineen. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus on lähes joka kolmannella työssäkäyvistä, mutta heistä vain kolmanneksella sairaus haittaa työstä suoriutumista. Selkäkipuinen on muuttomiehenä väärässä paikassa, mutta toimistossa sähköpöydän äärellä täysin työkykyinen, jos osaaminen on kohdallaan. Salaisuus piilee työntekijöiden vahvuuksien huomioimisessa, tehtävien räätälöinnissä, täsmätyökyvyn esille saamisessa ja osaamisen hyödyntämisessä.

    Täsmätyökyky ei riipu vain yksilöstä

    Työkyvyn ongelmat ja sairauspoissaolot pysyvät poissa, kun tehtävät sopivat. Toisaalta muuttuvat tehtävät voivat laukaista työkyvyttömyyden. Petteri Ora kertoo, että työelämän jatkuvaan muutokseen reagoidaan muun muassa siten, että ammatillisessa koulutuksessa ammatti-identiteetin sijaan puhutaan jo osaamisidentiteetistä. Opiskelijat keräävät osaamista henkilökohtaisten kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Työmarkkinoilla he työllistyvät täsmätöihin, mahdollisesti vielä lisäkouluttautumalla. Ammattiala on yksilön kohdalla käsitteenä jo liian laaja.

    Täsmätyökyvyn käsitettä tarvitaan erityisesti kuntoutuksessa. Siinä missä ”osatyökykyisyys” antaa ymmärtää, että heistä on vain osittaista hyötyä työmarkkinoilla, täsmätyökyky-ajattelun mukaisesti jokaiselle voidaan löytää täysin hallittavissa oleva työtehtävä. Pelkkä yksilöiden kuntouttaminen ei enää riitä. Samaan aikaan tarvitaan myös työpaikoille käytäntöjä, kuntoutusta ja koulutusta, jotka sisältävät työtehtävien ja kykyjen täsmäyttämisen konkreettisen ajatuksen. Tähän haasteeseen vastaamisessa haluamme Ilmarisessa olla mukana.

    Kari-Pekka Martimo
    työterveyshuollon dosentti 
    johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
    Ilmarinen
    @kp_martimo

    Tutustu myös


    14 kommenttia

    Marja

    + työmatkat ja kotityöt kipuiselle lisäksi. Vahva lääkitys väsyttää ja uuvuttaa nopeasti

    Seppo

    suomessa luulis löytyvän riittävästi täysin työkykyisiä, maahanmuuttajia ja nuoria ettei tarvitsis rampoja ja puolikuntoisia ikäloppuja patistella sorvin ääreen.

    Tapio Tikka

    Niinpä Suomen kieli on tunnetusti yksi maailman sanarikkaimmasta kielistä. Sana täsmätyökykyinen on loistava. Ehkäpä juuri minullekin sopiva yli 35v tarjoilijan töitä tehnyt.

    Lakisääteinen

    Onko Ilmarinen rekrytoimassa vai ohjeistamassa muita yrityksiä tapansa mukaisesti?

    Hannu Pohja

    Välillä lähes täysin työkykyinen ja sitten taas hidastuu hommat. Todellinen harmitus on työnteon rajoitus ansaintarajalla. Silloin kun pystyisi niin ei saa tienata. Miksi tästä ei puhuta?

    Täsmä

    Turhia määritelmiä; työkykyisyyden kun arvioi vakuutusyhtiön lääkäri, niin kaikki ovat täysin työkykyisiä

    Jarkko Tapio Kinnunen

    Työläisperheeseen syntyneenä vanhemmat ovat aina korostaneet " jos jotain meinaat saada se on omalla työllä ansaittava". 7-vuotias ollessani Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n työsuhdeasunto synnyinkotinani Helsingin Maununnevassa, tzilho eli talonmies tarjosi pihan nurmikot leikattavaksi minulle, hoidin homman tohkeissani ja omasta tahdostani ja sain 100Markkaa työpaikaksi. Uudet lenkkarit sain valita itse eikä tarvinnut käyttää isoveljen vanhoja kenkiä. Nyt 41-vuotiaana ja lama-ajan lapsena kannustaisin näitä jotka tuolloin, itseni mukaan lukien: -"vanha naapuri romahti, ei enää kauppa käynyt tääl, vaan kaiken hetkessä menetti ja lääkitsee nyt itseään"- huomioimaan täsmätyökykyisenä työnantajan silmissä vaikka kuntoutuminen ei olisikaan vielä toipunut asteella. Väitän että ysärin -"we ❤-90's"- lama laukaisevana tekijänä on merkittävä syy ADHD / ADD keskittymisvaikeuksiin, vanhempien stressi tasosta itseensä imeneenä. Millä sotakorvaustyöt tehtiin jos ei Pervitiini päissään? Omasta ikäluokasta ilman tohtorinhattua väitän, kuten edellisissä lauseissa kirjoitin. Hörhöt on erikseen ja ne ei edes halua tehdä töitä, enkä ole tavannut yhtään päihdevammaista henkilöä jolla ei olisi joku F.-diagnoosi ICT-10 koodistolla, siis mielenterveys sairaus... Tässä pohtimista eläkevakuutusyhtiölle ja työterveyshuollolle: Kun joka "aamu" siis keskipäivä heräät ja toteat mitähän sitä tänään tekisi, kun kaikki päivät ovat samanlaisia jouten oloa, niin päihteet tulee jäädäkseen joka päiväiseen elämään, joko kadulta tai lääkäriltä hankittuna. 0-toleranssi on niin ysäri- ja millennium ajattelua mutta alkoholi ei mielestäni kuulu työelämään ollenkaan. Alkoholi, tuo vihollisen väline joka vähät susta välittää ja sekoittaa pääsi, kun pitäisi ruokkia mieltänsä -Don't stir your mind with alcohol, rather calm down and feed your mind with pervitin" On kaksi tapaa käyttää päihteitä, oikea ja väärä. Oikeasta tavasta katselmoida päihteitä 2020-luvulla, voidaan olla montaa mieltä 1950-luvun työkaluin. Hei Haloo Suomen päihdepolitiikka -jonka Amerikka ja YK sanelivat sodan jälkeen. Concerta- ja Elvanse lääkitys ADHD / ADD oireisella täsmätyökykyisenä ilman päihdyttävää vaikutusta ko. lääkityksellä, ei ne työt ainakaan tekemättä jää. Masennuksesta kärsivä voisi hyötyä em. lääkityksestä, olisipa ainakin pirteästi masentunut. Henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, masennus ei ole sairaus vaan tappava ongelma joka aiheutuu usein ympäristön sekä arjen vähävirikkeisyydestä.

    Jarkko Tapio Kinnunen

    Kokemusasiantuntijana kommentoin vielä vaaroista, mikäli näet rodun etkä ihmistä, Itävaltalainen korpraali -syndrooma tulee huomioida lääkkeitä määrättäessä. Biisi valintana: Retropop -Kultaiset ysärivuodet / Rave Against The Machine -Killing the name / DJ Orkidea -Inner peace and -Dreams are free \0/👏

    Seppo

    Olisit vielä lisännyt vuodatukseesi "kiree pipo ja tikkuset puulelut ja hiihdin kouluun kesät talvet" niin olisi hiponut jo lähes täydellisyyttä

    Tarja Kaltiomaa

    Eläkkeellä, muutaman vuoden levättyään, moni vanhempi ihminen voisi vielä olla ja on työkykyinen ja työhaluinen. Moni tekeekin työtä, johon ei vielä ole kehitetty rahoitusjärjestelmää. Eläke usein kattaa perustarpeet, mutta työstä voisi tulla myös tuloa. Olen eläkkeellä ollut aktiivikirjailija ja nautin eläkettä, mutta en muuta tuloa. Mielestäni Suomessa on kehitetty onnistuneesti useita kaikkia kansalaisia palvelevia rahoitusjärjestelmiä, ja tuota kehitystyötä voisi jatkaa. Edelleen on rahoitustarpeita ja ihmisten työtä, johon ei rahoitusjärjestelmät vielä yllä eikä niitä ole perustettu. Lähetin Varman pääjohtajalle aiheesta kirjeen. Alalla voisi olla luovien taiteilijoiden ja henkilöiden rahoittamisen osalta yhteistyötä esimerkiksi koodinimen TARAVA alla: TAiteilijoiden RAhoitusVAkuutus, idea vapaasti käyttöön. Kaikki Suomen syrjäytyneet voitaisiin rahoittaa tuon rahoitusjärjestelmän alla. Lähetän kirjeen tarvittaessa myös muille kiinnostuneille!

    Päivi Kopsa

    Tästä puuttuu keskinäinen vuorovaikutus. Olisko vaikea saada tavalliseksi Uuden Suomen blogi-sivuksi? Erittäin tärkeitä pohdintoja.

    Lars Nyman

    "Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. " Tosi on. Ihminen voi tehdä työtä vaikka olisi neliraajahalvaantunut, kuuro ja sokea.

    JiiPee

    Tyypillistä vakuutusyhtiön edustajan selittelelyä, muutetaanpa määritelmää niin se tekee ihmisestä ykskaks työkykyisen.

    Lari

    Mielenkiintoinen ja yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä aihe. Tämän bloggauksen mukaan, kun kaikki ovat ainakin täsmätyökykyisiä, niin on tärkeää erottaa työelämään tulossa olevat nuoremmat sukupolvet ja siellä jo vuosia olleet vanhemmat sukupolvet. Kiipula-säätiö on tehnyt ja tekee erinomaista työtä etenkin työmarkkinoille tulossa olevien nuorten parissa. Toivottavasti heidän tieto-taitoaan hyödynnetään tässä asiassa täysimääräisesti. Sitten työelämässä pitkään olleiden sukupolvien asiaan. Parhaillaan käynnissä olevaan, hallitusohjelman mukaiseen ja muun muassa vakuutuslääkäreitä koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen (STM140:00/2019) on jätetty, myös tähän Kari-Pekka Martimon bloggauksen aiheeseen liittyen, erinomaisia lausuntoja. Noista erinomaisista lausunnoista poimittuna: 1. Niin sanotun viimeisen työnantajan kontolle sälytetty työkyvyttömyyseläkkeen riski on kiireellistä saada, työmarkkinajärjestöjen ja eläkealan toimesta poistettua. Näin tietynkokoisten työnantajien taloudellinen riski täsmätyökykyisten palkkaamiselle pienenee. 2. Työeläkeyhtiöiden vuonna 2005 testaama sekä hyväksi havaitsema; työ- ja toimintakykyä mittaava, PCA-menetelmä 2020-luvun täsmätyökykyisten tilanteisiin päivitettynä eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sekä täsmätyönantajien hyötykäyttöön. 3. Päättäjillemme jo vuonna 2006 esitelty "Saattaen vaihdettava" - toimintamalli sopii myös 2020-luvulla erinomaisesti Kari-Pekka Martimon bloggauksen täsmätyökyvyn ja – työantajan etsimiseen. Soveltuu erinomaisesti, niin eläke- kuin vahinkovakuutusyhtiöiden hyötykäyttöön. Lopuksi. Toivottavasti suomalaiset työmarkkinajärjestöt ja vakuutusala ottavat kopin täsmätyökykyyn liittyvästä asiasta. Sillä vakuutuslääkäreitä koskevan lainsäädäntöhankkeen (STM140:00/2019) rinnalla käynnissä on myös jättimäinen sosiaaliturvan uudistaminen (STM031:00/2020). Sen Työ- ja toimintakykyjaosto on tärkeässä roolissa täsmätyökykyisten auttamisessa ja palkkaa maksavien täsmätyönantajien löytymisessä. Toivottavasti, molempien sosiaali- ja terveysministeriön alaisten hankkeiden etenemisen myötä, täsmätyökykyisten lääketieteellisiä seikkoja koskevan selvittelyn keskiössä olevat vakuutuslääketiede ja sen tahtipuikkoja käyttävät vakuutuslakimiehet saadaan viimein kaikille suomalaisille tutuiksi. Yhdessä täsmätyökyvyn ja –työnantajien löytymisen kanssa työtä tekevien vakuutuslääkärien kanssa.

    Lisää kommentti