Blogit

Sairauslomat kuriin uudella suosituksella?

Sairauslomat herättävät herkästi tunteita. Lääkäreiden väitetään kirjoittavan liian helposti ja liian pitkiä sairauslomia. Toisaalta valitetaan, että lääkäreiltä ei saa sairauslomaa, vaikka voisi kuinka huonosti tahansa.

Sanotaan, että koskaan ei suomalaisten terveys ole ollut niin hyvä kuin nyt, ja kuitenkin sairauspoissaolot lisääntyvät. Erityisen huolestuttavana pidetään yhä useamman joutumista työkyvyttömäksi mielenterveyden ongelmien vuoksi. 

Siksi oli korkea aika saada Käypä hoito -suositus sairausloman tarpeen ja pituuden arviointiin. Vaikka lääkärit odottivat ohjeita sairauspoissaolon pituuteen eri sairauksissa, nyt tarjolla on neuvoja poissaolotarpeen arviointiin yleisellä tasolla. Olin mukana suositusta laatineessa työryhmässä ja voin siksikin sanoa, että tämä suositus on hyvä alku, mutta ei johda edellä mainittujen keskustelujen loppumiseen.

Sairausloma on osa sairauden hoitoa

Suositus korostaa potilaan huolellista tutkimusta, jonka pohjalta lääkäri asettaa diagnoosin – tai sitten lääketieteelliset kriteerit täyttävää sairautta ei todeta. Suosituksen mukaan sairauspoissaolo on tarkoitettu vain osaksi potilaan sairauden hoidon kokonaisuutta. Jos sairautta ei todeta, ei tätä hoitoakaan tarvita. Vaikka hoidossa pyritään yhteisymmärrykseen, lääkärillä on aina oikeus myös olla määräämättä potilaan vaatimaa hoitoa, jos sille ei ole perusteita.

Sairaudet alentavat toimintakykyä, mutta useimmiten sitä on myös merkittävästi jäljellä. Jos jäljellä olevalla toimintakyvyllä ei pysty tekemään työtään, sairauspoissaolo voi olla paikallaan – mutta ei automaattisesti. Useilla työpaikoilla voidaan joustaa työtehtävissä niin, että toimintakyvyn alenemisesta huolimatta työssä voi jatkaa suhteellisen ongelmitta. Kaiken lisäksi normaalien toimien jatkaminen jopa edistää toipumista monissa sairauksissa.

Vastaanotolla lääkäri on pelkästään potilaan kertoman tiedon varassa. Jos sairausloma pitkittyy tai toistuu, suosituksessa otetaan voimakkaasti kantaa työterveyshuollon käytön puolesta. Vaikka hoito pysyisikin muualla perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, hoitavan lääkärin tulee ohjata potilas työterveyslääkärille. Usein keskusteluun mahdollisuuksista tukea työssä jatkamista tarvitaan myös esimies, johon työterveyshuollosta on luonteva yhteys.

Sairauslomille on vaihtoehtoja

Sairauslomasuosituksen tavoite ei ole yksiselitteisesti vähentää sairauspoissaoloja. Edelleenkin poissaolo työstä mahdollistaa useissa sairauksissa tarpeellisen tauon työn kuormituksista ja antaa aikaa toipumiseen. Paras, mitä tällä suosituksessa voidaan saada aikaan, on lääkäreiden tietoisuuden lisääntyminen niistä monista vaihtoehdoista, joilla sairausloman pitkittyminen voidaan estää ja tukea paremmin kuntoutumista.

Jotta sairauslomakäytännöt paranisivat, tarvitaan vähintään viestintää, jos ei suosituksiakin, myös työnantajille ja kansalaisille. Jälkimmäisille tulee tähdentää, että lääkärit eivät ole sairausloma-automaatteja. Lääkäreillä on oikeus ja velvollisuus tehdä asiantuntija-arvionsa niin sairauden diagnoosin kuin parhaan mahdollisen hoidonkin osalta. Joskus siihen kuuluu sairausloma, mutta ei suinkaan aina.

Lisäksi työnantajien tulee saada tietoa niistä tekijöistä, joilla voidaan vähentää työkyvyttömyyttä ja joihin työnantajilla on mahdollisuus vaikuttaa. Mitä enemmän työpaikalta löytyy joustoja, sitä vähemmän pakotetaan työntekijöitä sairauslomalle. Mitä helpompi esimiehen kanssa on keskustella työntekoon vaikuttavista asioista, sitä useammin löytyy muita ratkaisuja sairauspoissaolon sijaan.

Todellista vaikutusta sairauslomiin ei saada pelkästään lääkäreiden suosituksella, vaan tarvitaan myös toimivat varhaisen tuen mallit työpaikoille. Hyvällä työkykyjohtamisella on mahdollista vaikuttaa henkilöstön työkykyyn niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Työkykyyn määrätietoisesti satsaamalla ja työkykyjohtamista tavoitteellisesti tekemällä voidaan tehokkaasti vähentää sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä syntyviä kustannuksia sekä pidentää työuria.

Kari-Pekka Martimo, LT
Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen
@kp_martimo

 

  • Jouni Jantunen 17.9.2019 klo 17.52
    Nopea ratkaisu tähän on että päättäjät säätää lain jossa ankaran rangaistuksen uhalla kielletäänturaha sairastaminen ja sairaslomalle jääminen, jos siihen ei tähän työnantajan (vakuutusyhtiön) edustaja ole suostuvainen. Vakuutusyhtiöitten asiantuntijathan ovatkin jo vuosikausia osanneet kaukoparantamisen ja ihmisten sairauksien vähättelyn taidon.
    Vastaa kommenttiin
    • Harri 20.9.2019 klo 10.57
      Työnantajalla on ollut iät ja ajat oikeus harkita työn muuttamista, mikäli työntekijän sairaus tätä edellyttää. Toisin sanoen turhaa sairauslomalle jäämistä on sellainen, mikä olisi vältettävissä työnantajan toimin. Ei sairaus oikeuta kotiin jäämistä, vaan työkyvyttömyys. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Jos työnantajalla on tarjottavanaan työtä, jota työntekijä voi sairaudestaan huolimatta tehdä (=työ ei estä tai hidasta sairaudesta toipumista eikä sairaudesta aiheudu työssä vaaraa) ja tarjolla oleva työ täyttää työsopimuksen ehdot, on työnantajalla oikeus edellyttää tämän työn tekemistä. Toki jos työnantaja on jo myöntänyt työntekijälleen sairauslomaa, ei tämä ole enää peruttavissa myönnetyltä osin ilman yhteistä uudelleensopimista. Asiasta on olemassa joitakin työtuomioistuimen päätöksiäkin. Tämä asia on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen.
      Vastaa kommenttiin
      • Janne Kuutsa 25.9.2019 klo 12.14
        Juuri näin. Työnantaja voi järjestää esim. kevennettyä työtä. Tätä käytetään jonkin verran teollisuudessa.
        Vastaa kommenttiin
  • Lettu58 19.9.2019 klo 06.00
    Työnantajille kovat sanktiot jos eivät työntekijän ikää huomioiden helpota työtehtäviä, ilman että alennetaan palkkaa. Nythän työn helpottaminen on työnantajille palkanalennusautomaatti.
    Vastaa kommenttiin
  • Tapio Heilala 19.9.2019 klo 15.38
    Naapurimaassa on mahdollista olla esim 50% sairas (lomalla) tai vaikka 30%, silloin tyøpaikalla ollaan loppu pårosentit, Tehdään joko lyhyttä päivää tai osa viikkoa. Systeemi sopii aika monelle,, Otetaan harkintaan Suomessa kunhan minä ensin pääsen KELAN johtoon
    Vastaa kommenttiin
  • Mikko Paavola 19.9.2019 klo 20.48
    Tehdään jatkossa 6 tuntisia työpäiviä - mutta tehdään 12 tuntista työpäivää - siis kaksi 6 t työvuoroa ja aloitetaan niillä aloilla joille on saatavissa työvoimaa. Ja aloilla joille voidaan ottaa kouluttamattomia työntekijöitä maksettaisiin opetuspalkkaa. Pekkaspäivät pois aloilta joissa niitä vielä on. Ylimääräiset bonuspalkat pois. Palkat jäädytettäisiin 4-vuodeksi ilman korotuksia kun palkkoja ei laskettaisi vaan 6 t työpäivää tekevät saisivat nykyiset 8 t työpalkat. Palkkoja laskemalla ei koskaan päästä 6 t työpäiviin. Mutta kun ne pysyisivät 4-vuotta samoina yrittäjät saisivat sitä kautta hyödyn takjaisin. TYÖPAIKKOJA TULISI LISÄÄ PALJON, KONEITA, ja LAITTEITA käytettäisiin tehokkaammin. Lyhentynyt työpäivä sopisi vajaatyökykyisille ja raskaisen alojen vanheville työntekijöille. Kuka on kieltänyt ettei työpaikat voisi olla auki 12 tuntia vuorokaudessa. Valtio voisi maksaa sekä työntekijän ja työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksut pitäaikaistyöttömien osalta suoraan eläkeyhtiöille, Ilmariselle - Varmalle ja senkaltaisille tahoille ilman että niitä kierrätettäisiin yritysten kautta. Näin kaikissa tapauksissa eläkekertymät taattaisiin henkilöille. MUIDENKIN MIETINTÄÄN TÄMÄ ASIA.
    Vastaa kommenttiin
    • Harri 20.9.2019 klo 10.46
      Tämä on jo osin olemassa. Jos työntekijä on työsuhdetta solmittaessa oikeutettu palkkatukeen vajaakuntoisuuden takia, on isommat työnantajat vapautettu eläkevakuutusmaksusta tällaisen työntekijän osalta.
      Vastaa kommenttiin
  • Simo 20.9.2019 klo 03.10
    6 tuntinen päivä voisi toimia. Pekkaset pois, 6 tunnin työpäivään yksi 30 min ruokatauko, lauantai-lisät pois kaikilta aloilta,sairaslomakarenssi 1päivä, lomalla sairastelu ei jatka lomaa, tupakointi ja henk.koht.kännykän räplääminen työaikana varoituksen arvoiseksi työaikarikkeeksi, jos kolhii itseään päihteiden alaisena vapaalla/lomalla niin sairaslomakorvaukset kelan ei työnantajien maksettaviksi, kaikille aloille maks.30 päivää korvauksellista lomaa vuodessa. Yli puoli vuotta työttömänä olevien otettava vastaan kaikki lähialueelta tarjottu työ vähintään puoleksi vuodeksi. Työttömyyskorvaukselle maks. 3000/kk, voi piiloutua koulutuksen taakse. Lapsen saamisen jälkeen vapaalla olon lomakorvausten ja loma-ansainnan maksaminen valtiolle, nyt nämä kustannukset lankeavat naisia työllistävien työnantajiien maksettavaksi kokonaisuudessaan. Et kyllä 6h päivä onnistuu jos kaikilta halua löytyy. Nykyisen 3 vuorotyönkin sijaan tulisi 4 vuorotyö. Kyl työpaikkojakin tulisi lisää.
    Vastaa kommenttiin
  • Rauno Saurio 21.9.2019 klo 07.21
    Osasairausloma jäljellä olevan työkyvyn kuvauksin jo 1. päivästä? Yleiseksi käytännöksi eikä vain yt neuvottelujen kautta korvaavan työn mallina?
    Vastaa kommenttiin
    • Harri 22.9.2019 klo 08.33
      Osasairausloma ensimmäisestä päivästä voisi hyvinkin olla harkinnan arvoinen asia. Toki on niin, että osasairauslomaa saa työnantaja myöntää jo nytkin. Ongelma on osasairauspäiväraha, jota ei näin voi saada nykysäännöksin. Toinen ongelma on siinä, että Kelan byrokratiassa päätöksen saaminen osasairauspäivärahasta kestää parisen viikkoa ja osasairausloman myöntäjä ottaa pikkuisen riskin kun Kelan päätösestä ei ole varmuutta. Pykäliä pitäisi tältä osin jotenkin muokata. Korvaava työ on hyvä asia, mutta ei useinkaan välttämätön. Korvaava työhän on työsopimuksen ulkopuolelle jäävää työtä. Siksi siitä pitää olla sovittu työehtosopimuksessa, soveltamisesta ilmoitettu (huom! ei tarvitse yhteisesti sopia vaan on ilmoitusasia) yt-neuvotteluissa ja työntekijällä on silti oikeus kieltäytyä korvaavasta työstä. Työsopimuksen ulkopuolelle jäävää työtä kun kukaan ei voi pakottaa tekemään. Työsopimuksen sisään jäävää työtä työnantaja saa kuitenkin niin määrän kuin laadunkin osalta halutessaan muokata työntekijälle helpommaksi eikä tästä synny työntekijälle oikeutta kieltäytyä työstä. Näin siksi, että työsopimuksen mukainen työ on vain "työtä" on sitä muokattu miten tahansa. Se ei ole korvaavaa työtä. Työstä ei voi kieltäytyä, vaikka korvaavasta työstä voikin.
      Vastaa kommenttiin
  • Lari 25.9.2019 klo 07.09
    Äärimmäisen tärkeä asia myös yhteiskunnallisesti. Toivottavasti keskustelu jatkuu myös ison kuvan osalta. Tässä kohteliaimmin avausta vakuutusyhtiöiden työkykyisiksi tekemien tilanteisiin.  Valitettavasti tuo työkyky on jäljellä vain paperilla, jolloin niin sanotun viimeisen työnantajan riski on todellinen. Siitä seuraavassa. Lainaus alkaa. Monesti haastattelujen pihvi löytyy vasta ison kuvan analyyseissä. Ja sitten tämän kertaisen Uutislukitus- sarjan kuvakoosteen osuudet tekstiksi purettuina: ”Lähes viidennes kokenut ikäsyrjintää työelämässä – vain harva ilmoittaa eteenpäin” – 18.6.2018 Antti Mälkonen MTV uutiset Syrjintää työnhaussa ja rekrytointivaiheissa. MTV uutiset 18.6.2018, toimittaja Antti Mälkönen, aikajanan 1.38 – ”…Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten jakaminen olisi konkreettinen toimi, jolla ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyttä voitaisiin kohentaa.” Vesa Rantahalvari, johtava asiantuntija, EK: ”Jos työnantaja palkkaa varttuneen työntekijän, lähellä eläkeikää olevan työntekijän, niin tällaisen työntekijän työkyvyttömyyseläke ei olisi yksittäisen työnantajan vastuulla. Vaan se poolattaisiin suuremman joukon työnantajien kesken. Tämä omavastuutekniikka, joka meillä nyt on, valitettavasti syrjii varttuneita työntekijöitä ja tämän tekniikan muuttamisella me voitaisiin pienentää tätä ongelmaa.” Eli viimeisen työnantajan taloudellinen riski saattaa; yksittäisen uuden työntekijän kohdalla, joka joutuukin vakuutusalan työkykypäätöksestä huolimatta; jäämään ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, olla 200 000 euron ja 600 000 euron haarukassa. Riippuen kyseisen työntekijän aiemmasta vuosipalkasta ja iästä. Hitaasti tämänkin tiedossa olevan epäkohdan korjaaminen etenee. Tässä kohteliaimmin ja varmistuksena vakuutusmaksuvaikutus poiminta Helsingin Sanomista koskien työeläkejärjestelmää: – Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä – Tavoitteena miljoonien eurojen säästöt ja hyvinvoivat työntekijät Toimittaja Pauliina Pulkkinen HS ”Yritykset haluavat vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle lähtevien työntekijöiden määrää, koska varhainen eläke tulee kalliiksi. Työeläkeyhtiö Ilmarinen on laskenut, että keskimääräinen työkyvyttömyyseläke maksaa 190 000 euroa. Käytännössä tämä summa jää suurelle yritykselle maksettavaksi, pienten yritysten omavastuu on vähäisempi.” Lähde: Helsingin Sanomat – 27.6.2007 Lisätietoa tästä aiheesta avoimesta internetistä hakusanoilla: vakuutussopimus vakuutusmaksuvaikutus vakuutusoikeus vakuutusmaksuvaikutus Lainaus loppuu. Lainauksen lähde: "Uutislukitus 9,Julkaistu elokuu 1, 2018" - Suomi 2017 verkosto
    Vastaa kommenttiin
  • Pertti Virtanen 26.9.2019 klo 15.05
    Kun 55v ikäsenä haen töitä niin työnantaja jo aika tarkkaan kyselee työkunnosta,olen rakennusalalla töissä ja työnantajat vaihtuvat useasti,vielä olen töitä saanut vaikkamonenmoista vaivaakin alkaa olemaan,pikkasen valkkaan töitä sen mukaan mihin pystyn mutta aika monet aamut alkaa Buranalla.Ymmärrän työnantajia,jos työntekijän kunto ja terveys loppuu niin siinä ei mikään auta harmia ja rahanmenoa tulee.Työntekijä ei taas haluaisi olla mikään riippakivi ja rahanmeno työnantajalle mutta minkäs teet työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse.Ortopedi sanoi että raskaat työt on syytä jättää mutta työkyvyttömyyseläkkeellekkään ei kyllä oikeen enää pääse.Eli kun oikein hyvin osaan näytellä työntekoa mihin en oikein kykenisi niin voisiin hakea teatteriin töihin ja uraputki sais jatkoa.
    Vastaa kommenttiin
  • Hekuri 27.9.2019 klo 02.37
    Entäs työstä poissaolot alle 12-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi. Äiti saa terveydenhoitajalle soittamalla heti 3 päivää tilapäistä hoitovapaata ja työnantaja maksaa palkan. Pystyykö terveydenhuollon ammattilainenkaan toteamaan lapsen sairautta näkemättä tai edes kuulematta häntä. Epäilen, että tätä käytetään härskisti hyväksi.
    Vastaa kommenttiin
  • Antero 28.9.2019 klo 06.38
    Otetaan käyttöön jo vuosikausia testattu järjestelmä intistä:jos on vasen käsi kipeä niin lääkäri kirjoittaa todistuksen jossa todetaan:vas.käsen käyttövapaa ,tai jos jalat tai selkä kipeä:vmtkl(vapaa marssi,taistelu,kunto-ja liikunta koulutuksesta) mutta sisäpalveluun kykenee. Tähänhän tämä sairausloma-käypä ohje tähtää mutta eihän meidän työelämä tähän taivu. Ja vakuutussuoja:jos esim. jalka kipsissä ja kompastuu portaissa ja saa pahemman vamman-mitenkähän tähän vy suhtautuu.
    Vastaa kommenttiin
  • esko 28.9.2019 klo 13.32
    Jos on sairas ja ei kykene mielestään työntekoon,pitää ihmisellä olla oikeus,sekä myös velvollisuus olla pois töistä.Velvollisuus on ettei itse mene sinne sairastuttamaan muita ja oikeus on aina sanoutua irti töistä mitä ei kykene hoitamaan.Sairasloma,siis loma,ei voi olla mikään itsestään selvyys,kuten jokin pakolaiskysymys. Eri maissa on eri systeemejä,jopa täällä pohjoismaissa,mutta en suosittele missään tapauksessa holtittomia sairauslomia Suomeen.Kyllä nykyisin digitaalisesti voidaan todeta potilaan sairaukset aivan hyvin hänen käyttäytymisestä siellä digipääteen päässä.Jos ei kuulu mitään ,niin voidaan kirjoittaa kuolintodistuskin. Itse kohdalleni tässä 10 vuotta sitten sattunut ikävä tapaus Norjassa,kun vatsaortta jouduttiin laittamaan muovista kokonaan.Sitä sairaslomaa siitä sitten kuitenkin tuli,eikä sitä työnantaja maksanut,vaan valtio. Täysi palkka kahden vuoden ajalta juoksi koko ajan.Osan sairaslomasta vietin ,3 kuukautta ,Australiassa. Käväisin myös Fijillä kymmenen päivää.Tosin matkaliput maksoin itse.
    Vastaa kommenttiin
  • Pauli Kokko 16.11.2019 klo 13.07
    Itselläni on 40 vuoden kokemus teollisuuden alan töistä. Pitkän työuran jälkeen yksikköni toiminta lopetettiin ja kaikki työntekijät irtisanottiin. Pitkään käydyt yt-neuvottelut olivat kauan ennen niitä kirjoitetun käsikirjoituksen mukaan kirjoitettua näytelmää. Tein viimeisinä vuosina paljon korvaavaa työtä mahdollisuuksien mukaan. Pienissä yksiköissä niiden tarjoaminen ja järjestäminen on rajallista niin, että työ olisi mielekästä ja järkevää eikä mitään muttereiden laskemista. Jokainen oikeissa suorituspalkalla töissä ollut tietää miten ruuvia kiristetään jatkuvasti, koska emme pysty kilpailemaan halpatyövoiman maiden kanssa muuta kuin tehokkuutta parantamalla. Ei Suomessa ole enää helppoja töitä muualla kuin korkeasti koulutetuille, joille hyväveli verkosto järjestää aina jotain puuhastelua eli ns. suojatyöpaikkoja. Nyt kun olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä tiedän, miten vaikeaa on työllistyä. Ilmarinen kirjoittaa korulauseita heidän työllistymisestään lasitornissa laskeskelemalla, mutta totuus on jotain muuta. Tässä on hyvä esimerkki, miten eläkevakuuttaja on vieraantunut arjesta. Ei ole mitään kontaktipintaa eikä realismia ihmisten arkeen. Olen ollut puoli vuotta ammatillisessa kuntoutuksessa kolmessa paikassa, joista kaksi jouduin jättämään kesken, koska en suoriutunut niistä työkyvyn aleneman vuoksi. Ei eläkeyhtiö ole myöntänyt kokoeläkettä ja perustelut ovat välillä täysin käsittämättömiä. Jokainen voi käydä katsomassa avoimia työpaikkoja ja todeta, miten pieneksi ne rajautuvat, kun valitaan vain osa-aika ja osapäivätyöt.
    Vastaa kommenttiin
  • Leena 22.1.2020 klo 09.42
    Olen ollut 4 kk sairauslomalla,selän skolioosin ja kulumien takia. Nyt oli lääkäri vaihtunu ja määräsi töihin vaikka sanoin etten ole työkykyinen. Olen ennestään jo osatyökyvyttömyyseläkkeellä ,käsi leikattu 5 vuotta sitten eikä onnistunu. Ei auta kun mennä käymään töissä ja menen uudesti lääkäriin kipeänä en ala töitä tekemään.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 24.6.2021

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Blogit 17.6.2021

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Digitaalinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä

Blogit 10.6.2021

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?

Mitä jos robotit ja tekoäly avustavat kaikista työkykyisiä? Mitä jos terveystoimijat ja eläkeyhtiöt yhdistyisivät? Tai mitä jos hyvinvointi ja työkyky onkin jatkossa vain yksilön asia ja vastuu? Entä jos nykyinen työsuhdemalli poistuisi ja kaikki olisivat yrittäjiä?

Mitä jos lehmät lentäisivät ja kaikki tekisivät mielekkäitä töitä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita