Blogit

Pitkästy, lorvaile ja unohda salasanat – kesälomalle koronasta huolimatta

Vaikka monet suunnitelmat olisivat tältä vuodelta menneet koronaviruksen vuoksi uusiksi, on kesäloma monelle meistä hartaasti odotettu palautumisen, rentoutumisen ja virkistäytymisen mahdollisuus.

Palautumiseen, eli psyykkisten ja fyysisten stressioireiden poistamiseen, on tarjolla monia hyviä keinoja. Osalle meistä palautuminen tapahtuu läheisten ihmisten kanssa aikaa viettäessä. Joillekin olennaisimpia voivat olla elämykset ja harrastukset, merkityksellisyyden kokeminen, riittävä yöuni ja lepo.

Irtaantuminen on keskeistä palautumiselle

Palautumisen kannalta tärkeitä psykologisia mekanismeja ovat rentoutumisen lisäksi psykologinen irtaantuminen eli ajatusten siirtäminen irti työstä ja työasioista, aikaansaaminen ja onnistumiset sekä hallinnan ja autonomian tunne.

Tutkimusten mukaan nimenomaan työstä ja työajatuksista irtaantuminen on yksittäinen oleellisin tekijä työkuormituksen ja stressioireiden välillä. Ilman sitä rentoilu, elämykset tai vapaa-ajan aktiviteetit eivät palauta. Siitä on siis hyvä aloittaa kokeilemalla jotakin seuraavista: 

  • Valitse, mitkä työt teet valmiiksi ennen lomalle lähtöä.
  • Päätä 1–2 asiaa, joihin tartut heti palattuasi. Näin tekemättömät työt eivät rasita lomalla. Jätä lista työpöydälle odottamaan ja unohda sen sisältö lomasi ajaksi.
  • Hyväksy se, että aina ei ole mahdollista saada kaikkea valmiiksi. Työt jatkuvat loman jälkeenkin.
  • Vaihda loman aluksi ympäristöä ja tekemisen kontekstia: ajattelua vaativasta työstä fyysiseen tekemiseen ja toisinpäin.
  • Koska kuitenkin olet ajatellut lomaa työaikana, voit huoletta antaa välillä ajatusten harhailla myös työasioihin. Kirjoita ne ylös, niin pääset niistä eroon.

Jos ja kun aika käy pitkäksi lomasi aikana, olet onnistunut irtaantumaan. Hyvä merkki riittävästä palautumisesta on esimerkiksi työpaikan tietojärjestelmien salasanojen unohtuminen loman aikana.

Ruoki onnistumisia ja hallinnan tunnetta, uskalla olla jouten

Onnistumisen tunne tekee meidät onnellisiksi. Paras tapa tavoitella tätä tunnetta on asettaa omat tavoitteet ja suunnitelmat realistisesti ja jättää niihin sopivaa joustavuutta mukaan. Eli kannattaa pedata tilanne niin, että ainakin jossain suunnittelemassaan asiassa onnistuu varmasti.

Lomaa on hyvä suunnitella, muttei liian tiukasti. Voit esimerkiksi miettiä viisi asiaa, jotka haluat tehdä lomalla ja ottaa tavoitteeksi tehdä niistä mitkä tahansa kolme sen mukaan, mikä lomalla tuntuu hyvältä. Jos lomailet yhdessä muiden kanssa, keskustelkaa näistä yhdessä. Ottakaa vaikka tavoitteeksi, että jokaisen toiveista toteutetaan yksi.

Älä kuitenkaan aikatauluta kaikkea. Uskalla olla hyvällä omallatunnolla myös jouten. Mikäli omatunto alkaa kolkuttaa joutilaana olemisesta, olet todennäköisesti oikeilla jäljillä. Jatka siitä vielä hieman eteenpäin.

Se, mitä teet lomien välillä, on tärkeämpää kuin se, mitä teet niiden aikana

Tutkimusten mukaan työntekijän hyvinvointi paranee keskimäärin kahdeksan päivän ajan loman alettua. Lyhyestäkin lomasta on siis hyötyä hyvinvoinnille. Toisaalta loman vaikutusten on todettu haihtuvan noin 1–2 viikon aikana loman päättymisestä. Joskus omasta valinnasta ja toisinaan olosuhteista johtuva loman pilkkominen muutamaan jaksoon voi olla hyvin toimiva idea.

Erityisesti kannattaa huomioida, että onnistunutta lomaa tärkeämpää on kiinnittää riittävästi huomiota palautumiseen lomien ulkopuolella. Irtaantuminen, hallinnan tunne ja onnistumiset ovat erityisen tärkeitä työpäivän aikaisissa tauoissa, vapaa-ajalla ja viikonloppuisin. Älä jätä kaikkea vain lomakortin varaan!

Aurinkoista kesää!

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi
Ilmarinen
@shlevanto

  • Esko Silén, työterveyspsykologi 17.6.2020 klo 06.20
    Tämä oli hyvä kirjoitus Simo. Koronakevään kokemusten myötä palauttavalle lomalle on erityinen tarve.
    Vastaa kommenttiin
  • Jargonitutka 17.6.2020 klo 07.17
    "Hyvä merkki riittävästä palautumisesta on esimerkiksi työpaikan tietojärjestelmien salasanojen unohtuminen loman aikana." Ei ole. Ei perustu mihinkään tutkimukseen.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 3.5.2021

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Viime viikkojen päivän ilahduttavin hetki on ollut noin kello 11.35, jolloin THL on julkistanut uudet koronaluvut. Ne ovat olleet laskusuunnassa ja yrityksissä on ruvettu entistä rohkeammin keskustelemaan etätyöläisten toimistoille paluusta.

Exit koronasta -suunnitelma työpaikoille – oikeastiko?

Blogit 28.4.2021

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Alhainen korkotaso nakertaa tulevia eläkkeitä – miten säästämme lapsillemme 100 miljardia?

Blogit 21.4.2021

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita