Artikkelit

Vuoden luetuimmat blogit

Viime vuonna julkaisimme yli 50 blogia, jotka käsittelivät muun muassa eläkkeitä, eläkevakuuttamista, yrittämistä ja yrittäjän työtuloa, työkykyjohtamista, kuntoutusta ja taloutta. Kokosimme oheen vuoden 2023 suosituimpia julkaisuja kuukausittain

Tammikuu

Vuoden ensimmäisessä blogissa sijoituksista vastaava varatoimitusjohtajamme Mikko Mursula pohtieläkesijoittajan ensimmäistä kvartaalia”, jolla hän tarkoitti neljännesvuoden sijaan neljännesvuosisataa. ” Laki vaatii meitä sijoittamaan tuottavasti ja turvaavasti, ja Ilmarisessa sijoitamme myös vastuullisesti. Sijoitushorisonttimme on niin pitkä, että normaali neljästi vuodessa tehtävä kvartaaliraportointi on siinä silmänräpäys.”, Mursula kirjoitti.

Helmikuu

Helmikuussa toimitusjohtajamme Jouko Pölönen kirjoitti luonnon monimuotoisuuden merkityksestä: ”Talous on voimakkaasti riippuvainen luontopääomasta. Pitkäaikaisen sijoittajan on otettava huomioon luonnon monimuotoisuus paitsi luonnon, myös oman toimintansa turvaamiseksi Meillä ei ole varaa ylikuluttaa luonnonvaroja. Vastuullamme on huolehtia, että luontoa riittää myös lapsillemme ja lastenlapsillemme.”

Maaliskuu

Asiantuntijapsykologimme Simo Levanto kirjoitti maaliskuussa vuoropuhelun merkityksestä työelämän kehittämisessä.  ”Onko ainoa vaihtoehtomme hyväksyä työelämän kuormittavuus, vaativuus ja vaarallisuus sellaisenaan ja koittaa vain jotenkin selviytyä? Emmekö voisi alistumisen ja sopeutumisen sijaan rakentaa työelämää sellaiseen suuntaan, jossa työ on aidosti hyväksi meille ja mielenterveydellemme? Ratkaisu niin monimuotoisuuden kehittämiseen, kiihtyvään muutostahtiin kuin jatkuvaan oppimiseen ei tule vauhdin lisäämisestä, vaan siitä että pysähdytään säännöllisesti miettimään mitä, miten ja miksi asioita tehdään.”, Levanto kirjoitti.

Huhtikuu

”Suomessa on työvoimapula. Ratkaisuiksi pohditaan työperäistä maahanmuuttoa ja nuorten houkuttelua aikaisemmin työelämään. Nyt on aika nostaa katse myös siihen osaan henkilöstöstä, joka on osoittanut työmarkkinakelpoisuutensa pitkällä työurallaan, kerännyt osaamista ja kokemusta työelämän muutoksissa ja pohtii alimman vanhuuseläkeiän lähestyessä, vieläkö heitä tarvitaan.”, kirjoitti johtaja Kari-Pekka Martimo huhtikuun blogissaan.

Toukokuu

Työkykyjohtaja Kristiina Halonen pohti toukokuun blogissaan, miten työ voisi paremmin tukea hyvinvointia: ”Hyvinvointi ja työelämä kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Työ on keskeinen voimavara ja merkityksellisyyden lähde. Lisäksi työssä ja työelämässä on valtavasti potentiaalia hyvinvoinnin edistämiseksi.”

Kesäkuu

Kesäkuussa työterveyden johtava asiantuntijamme Heidi Furu jakoi vinkkejä eläkkeelle siirtyvälle: ” Eläkkeelle siirtyminen on iso muutos. Paljon suurempi, kun moni etukäteen oivaltaa. Jos vanhaksi aiot elää, saatat olla eläkkeellä yli neljänneksen elämästäsi. Ei ole yhdentekevää, millaiseksi aika muodostuu. Siksi sille kannattaa uhrata muutama ajatus jo etukäteen.”

Heinäkuu

Tutkijamme Jouni Vatanen kirjoitti blogissaan eläkeläisistä ja työnteosta ”Toisaalta on hyvä löytää työpaikoilla keinoja, miten eläkeikää lähestyvät jatkaisivat työelämässä pidempään luomalla konkarikulttuuria työpaikoille. Toisaalta on hyvä löytää keinoja, miten eläkkeelle siirtyneille työkykyisille ja -haluisille saisi sopivaa työtä yhdistämällä eläkeläisiä ja työnantajia.”

Elokuu

”Suurimmassa osassa yrityksistä varhainen tuki ei toimi. Kyse ei ole siitä, ettemme jakaisi yhteisesti asian tärkeyttä: varhaisella tuella voimme ehkäistä työssä uupumista, töiden sujumattomuutta, sairauslomia, urajumeja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Näiden asioiden käsittely ei vain kuulu kovin kivoihin työtehtäviin, joten niitä vältellään. Lisäksi meille suomalaisille on ollut tyypillistä välittää muista ihmisistä siten, että olemme kohteliaasti katsoneet poispäin ja antaneet tilaa, kun toisella on ollut hankaluuksia tai ongelmia.”, kirjoitti asiantuntijamme Katja Atsar elokuussa varhaisen tuen toimista.

Syyskuu

Viestintäasiantuntija Sanna Hamada pohti yrittäjäksi ryhtymistä ja sen vaikutusta muuhun (työ)elämään: ”Printterin laulu. Klemmarit ja nitojat. Oma huone. Ei kännykkää, ei somea, ei pikaviestisovelluksia. Sellaista oli työelämä ennen, ja se kuulostaa ihanalta. Mielenterveyden häiriöt ovat vallanneet tilaa työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolotilastoista. Onko vika työelämässä? Ja olisiko meillä työntekijöillä opittavaa yrittäjiltä?”

Lokakuu

”Eläkettä kertyy ja sitä maksetaan samoin periaattein kaikille ihmisille. Naisten työeläke on kuitenkin edelleen keskimäärin pienempi kuin miesten. Ero on tasoittunut vuosien varrella, vaikkakin hitaasti. Miksi eläketasa-arvoa ei ole vieläkään saavutettu?”, kirjoitti eläkejohtajamme Outi Pekkarinen lokakuun blogissaan.

Marraskuu

Sijoituksista vastaava varatoimitusjohtajamme Mikko Mursula kirjoitti marraskuun blogissaan osakepainon kasvattamisesta eläkeyhtiön sijoitussalkussa: ” Miten raha riittää tulevaisuudessa eläkkeisiin? Me Ilmarisessa haluaisimme turvata tulevien eläkkeiden rahoitusta sijoittamalla yhteisiä eläkevaroja entistä suuremmalla painolla pitkällä tähtäimellä korkeimman tuotto-odotuksen omaisuusluokkaan eli osakkeisiin. Korkeampaa tuottoa haemme, jotta työeläkejärjestelmän tasapaino on entistä paremmin turvattu.”

Joulukuu

Ilmarisen eläkepalveluasiantuntija Antti Pietilä kirjoitti joulukuussa eläkkeelle siirtymisestä: ”Elämä on täynnä erilaisia päätöksiä. Yksi suurimmista, jonka moni meistä kohtaa, on milloin ja miten siirryn eläkkeelle. Nostanko osittaisen vanhuuseläkkeen vai odotanko kunnes jään kokonaan eläkkeelle? Mikä näistä työeläketurvaan ja ikään perustuvista vaihtoehdoista on minulle paras? Eri vaihtoehdoissa on omat etunsa, ja sinun tehtäväsi on löytää niistä itsellesi sopivin.”

Kiitoksia kaikille kirjoittajille, blogien kommentoijille ja niitä sosiaalisessa mediassa jakaneille. Tervetuloa lukemaan blogejamme myös tänä vuonna!

Lisää aiheesta

Artikkelit 10.12.2024

Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä

Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.

Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita