Jaakko Kiander, muotokuva.
Blogit

Jääkö seuraava sukupolvi ilman eläkettä?

Nobel-palkittu professori Bengt Holmström pohdiskeli Kauppakamarin 100-vuotisjuhlassa eilen 10. elokuuta  eläkejärjestelmän kestävyyttä ja päätyi kysymään, jääkö seuraava sukupolvi eli tämän päivän nuoret ilman eläkettä. Kyseessä on varsin yleinen huoli ja se toistuu monissa arkipäivän keskusteluissa. Epäedullinen väestökehitys tai työpaikkojen katoaminen robotisaation seurauksena ovat usein esitettyjä syitä sille, miksi eläkejärjestelmä voisi romahtaa. Huoli on perusteltu monessa maassa erityisesti siksi, että eläkejärjestelmien taloudellisesta kestävyydestä ei ole huolehdittu kunnolla.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän tilanne on kuitenkin hyvä. Eliniän pidentymisestä aiheutuvaan väestön ikärakenteen muutokseen on alettu varautua jo 1980-luvulla. Viime vuosiin asti työeläkejärjestelmä keräsi maksutuloa enemmän kuin eläkkeitä maksettiin ja tästä syntynyt ylijäämä on rahastoitu. Maksuylijäämät ja sijoitustuotot ovat kasvattaneet yksityisen ja julkisen sektorin eläkevarat yhteensä lähes 200 miljardiin euroon. Tästä eteenpäin eläkemenojen ennakoidaan olevan maksutuloa suuremmat, mutta erotus pystytään kattamaan sijoitustuotoilla.

Työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä arvioidaan jatkuvasti Eläketurvakeskuksen pitkän ajan ennustemallin avulla. Kestävyyden kriteereinä pidetään sitä, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan ilman maksutason korotuksia samalla kun eläkevarat kasvavat samaa tahtia palkkasumman kanssa. Ennustemalli nojaa oletuksiin siitä, miten väestö, työllisyys ja sijoitustuotot kehittyvät tulevaisuudessa. Oletuksiin liittyy väistämättä epävarmuutta, mutta ne laaditaan mahdollisimman realistiselta pohjalta.

Työeläkejärjestelmää on jatkuvasti uudistettu, jotta sen taloudellinen kestävyys olisi mahdollisimman hyvin turvattu. Keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää on pyritty nostamaan (ja tässä on myös onnistuttu!) ja työeläkemaksut on nostettu tasolle, joka vastaa pitkän aikavälin kestävyystavoitetta. Haasteita on toki edelleen. Uusin huoli liittyy viime vuosien syntyvyyden laskuun. Jos se jäisi pysyväksi ilmiöksi, jouduttaisiin eläkemaksuja korottamaan 2060-luvulla.

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisevat 18. elokuuta tuoreita skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläketurvaan ja julkiseen talouteen. Laskelmien tarkoitus on tuoda konkretiaa tulevaisuuskeskusteluun. Eläkkeiden riittävyydestä ja sukupolvi -tematiikasta voi lukea lisää täältä.

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisevat 18. elokuuta tuoreita skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläketurvaan ja julkiseen talouteen. Laskelmien tarkoitus on tuoda konkretiaa tulevaisuuskeskusteluun. Eläkkeiden riittävyydestä ja sukupolvi -tematiikasta voi lukea lisää täältä.

Jaakko Kiander

Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta
Julkaistu 10.8.2017
Lukuaika 2 min
  • VihaJokaKasvaa 10.8.2017 klo 21.00
    Toivottavasi
    Vastaa kommenttiin
  • max 11.8.2017 klo 21.00
    Mikäli eläke ei jatkossa riitä todelliseen elämiseen vanhoilla päivillä suomessa, en näe mitään järkeä jäädä suomeen tekemään töitä. Asia on hyvin laajasti myös korkeasti koulutettujen tuttujeni tiedossa. (suuri osa jo muuttanut pois suomesta) Mikäli eläkeet ajetaan suomessa minimiin, tulee palkkojen joustaa ylöspäin min. 50-60% jotta eläkkeen voi itse itselleen järjestää. Jatkossa eläke säästämisen olla täysin verovapaata myös eläkkeitä nostaessa. tätä pelättiin 1990 lama suomessa, nuoret huomaisivat ponzin, nyt he ovat sen tehneet ja osaavimmat toimivat sen mukaan Ha det bra!
    Vastaa kommenttiin
    • Tuomo Manninen 12.8.2017 klo 21.00
      Oletko ymmärtänyt Kianderin tekstin - vai lukenut vain otsikon…
      Vastaa kommenttiin
      • Yrjö Kammonius 14.8.2017 klo 21.00
        Ei wannabe ymmärrä noin monimutkaisia asioita, ja paria lausetta pidemmän tekstin lukeminen onnistuu vain silloin kun siinä mollataan köyhien, sairaiden, vanhusten ja työttömien lisäksi tulevia työttömiä, jotka joka tapauksessa ovat laiskoja työnantajan elättejä ja joiden pitäisi tehdä työtä puhtaasta kiitollisuudesta ilman palkkaa. Wannabeen suurimman idolin, Maailman Vahvimman Nallen mielipiteitä toistelevat poliitikot ja "asiantuntijat" saavat heidät vinkumaan ihastuksesta ja solvaamaan entistä innokkaammin itseään vähemmän ansaitsevia - kunnes huomaavat pudonneensa kelkasta ja olevansa itse työttömiä. Sen jälkeen he valitettavasti vaikenevat kokonaan, vaikka heidän pitäisi kertoa kaikille miten väärässä olivat, mutta häpeä estää edes kertomasta kavereille työttömyydestä - ja he liukenevat hiljalleen olemattomuuteen, leipäjonoihin ja puistojen miesten seuraan.
        Vastaa kommenttiin
    • Yrjö Kammonius 14.8.2017 klo 21.00
      Ei wannabe ymmärrä noin monimutkaisia asioita, ja paria lausetta pidemmän tekstin lukeminen onnistuu vain silloin kun siinä mollataan köyhien, sairaiden, vanhusten ja työttömien lisäksi tulevia työttömiä, jotka joka tapauksessa ovat laiskoja työnantajan elättejä ja joiden pitäisi tehdä työtä puhtaasta kiitollisuudesta ilman palkkaa. Wannabeen suurimman idolin, Maailman Vahvimman Nallen mielipiteitä toistelevat poliitikot ja "asiantuntijat" saavat heidät vinkumaan ihastuksesta ja solvaamaan entistä innokkaammin itseään vähemmän ansaitsevia - kunnes huomaavat pudonneensa kelkasta ja olevansa itse työttömiä. Sen jälkeen he valitettavasti vaikenevat kokonaan, vaikka heidän pitäisi kertoa kaikille miten väärässä olivat, mutta häpeä estää edes kertomasta kavereille työttömyydestä - ja he liukenevat hiljalleen olemattomuuteen, leipäjonoihin ja puistojen miesten seuraan.
      Vastaa kommenttiin
  • risto313 11.8.2017 klo 21.00
    Mitenkäs, jos jaettaisiin nyt olevat eläkevarat maksajien kesken ja tulevaisuudessa jokainen hoitaisi oman eläkepakettinsa itse, tai jäisi perus kansan eläkkeen varaan. monessa maassa voit kuitata maksamasi eläkkeet könttä summalla ulos kun jäät eläkkeelle, tai voit saada kuukausittain. Itse ottaisin könttänä koska olisi aikaa kuluttaa ja viettää elämäni ehtoon paremmissa oloissa.
    Vastaa kommenttiin
    • Tapio Angervuori 12.8.2017 klo 21.00
      Vakuutusyhtiöiden eläkevastuu: 27 miljardia/vuosi x 20 -25 eläkevuotta keskimäärin ~ 550 - 700 miljardia euroa. Suomen BKT on 215 miljardia, siis 2 - 3 kertaa suomen BKT:n verran eläkevastuita. Vieläkö on halukkuutta jakaa eläkkeet etukäteen. Semmoisia ei ole olemassakaan, mutta tuo 27 miljardia/vuosi löytyy kyllä, joka on muuten 27/215 x 100 =13% suomen BKT:sta. Milenkiintoista, että niin moni välttyy maksamasta eläkekymmenyksensä, että jotkut tahot joutuvat maksamaan 24%.
      Vastaa kommenttiin
  • Antti 11.8.2017 klo 21.00
    Onko oikeudenmukaista, että 40- ja 50-luvulla syntyneet saavat huomattavasti paremman eläkkeen kuin esim. 80- ja 90-luvulla? Mielestäni nykyinen eläkejärjestelmä on lähes rikollisen huono tuleville eläkeläisille, eikä sillä siten ole legitimiteettiä jatkossa.
    Vastaa kommenttiin
    • Tapio Angervuori 12.8.2017 klo 21.00
      Sehän voitaisiin kiinnittää olveksi 13% suomen BKT:stä. Euro muuttuu: euro tänään ei ole saman arvoinen 30 vuoden päästä. Suomen BKT ei ole nettomääräisesti sama 30 vuoden päästä.
      Vastaa kommenttiin
    • Aimo Hyvärinen 12.8.2017 klo 21.00
      Kaikkiin asioihin on monta näkökulmaa - tässä toinen: monet sukupolveni ihmiset ovat tehneet palkkatyötä 50 vuotta, kuten itsekin, ja maksaneet koko ajalta veroja sekä työeläkemaksuja, tosin alle 22 vuotiaana saatu palkka ei sisälly eläkeoikeuteen (8 vuotta mulla). Näillä maksamillamme veroilla on kustannettu nykyisten keski-ikäisten lähes ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva. Nykypolvi alkaa palkkatyön usein vasta 25-30 vuoden iässä ja vaikka eläkeikää nostetaan niin harva pääsee edes 40 vuoden työuraan.
      Vastaa kommenttiin
  • Retired 13.8.2017 klo 21.00
    No ei jää
    Vastaa kommenttiin
    • Raimo Laakso 13.8.2017 klo 21.00
      Ei voi kun kunnioittaa tuon sukupolven sisukkuutta ja sinnikkyyttä. Monelta nuoremmalta tahtoo unohtua, että te teitte hyvinvointivaltion ja nyt kerätään sen hedelmiä välillä liiankin ahneesti, kun pitää vielä velkaa ottaa.
      Vastaa kommenttiin
  • Anneli Immonen 13.8.2017 klo 21.00
    Onpa ainoihin eletty kun kadehtitaan 40-luvulla syntyneiden eläkkeitä. kaksitoistavuotiaasta lähtien on työtä tehty, yhteiskunnan velvoitteet hoidettu ja eikä olla työtunteja laskettu. Kun kävimme töissä ei ollut yhteiskunnan lastenhoitoja , Maksoimme kaiken itse ja palkat olivat pienet mutta osasimme elää senmukaisesti, ei tuhlattu joutavaan. Eläke on 1000 euroa, ei tulisi mieleenkään mennä yhteiskunnan pussille. Teen täyttä työpäivää omassa yrityksessäni ,nyt73 vuotiaana. Yrittäjältä eläke puolitettiin, kun oli maksanut lakimääräiset eläkemaksut.Tekisittepä nuoremmatkin sen työmäärän minkä olemme tehneet. Kun. menemme hautaaan ,loppuu moni yritys ja monelta toimeentulo vaikeutuu.
    Vastaa kommenttiin
    • Raimo Laakso 13.8.2017 klo 21.00
      Ei voi kun kunnioittaa tuon sukupolven sisukkuutta ja sinnikkyyttä. Monelta nuoremmalta tahtoo unohtua, että te teitte hyvinvointivaltion ja nyt kerätään sen hedelmiä välillä liiankin ahneesti, kun pitää vielä velkaa ottaa.
      Vastaa kommenttiin
  • Sanna Lokkila 13.8.2017 klo 21.00
    Seuraava sukupolvi saattaa olla se viimeinen sukupolvi mikä saa eläkettä jos ei ihmisillä asenne elämää ja luontoa kohtaan muutu paremmaksi. Mitäs sillä rahalla jos ei kerran ole elämääkään ? Elämme täällä rakkautta ja avunantoa varten emmekä rahaa varten. Henkimaailmassa ei ole enää minkään maan valuuttaa. Siellä kysytään vain hyviä tekojasi.
    Vastaa kommenttiin
  • Janis Petke 18.8.2017 klo 21.00
    Homström ei ole Nobel-palkittu. Tuota virheellistä tietoa levitetään jatkuvasti. Nobelin testamentissa ei ole mitään mainintaa talousopin palkinnosta.
    Vastaa kommenttiin
  • 25-vuotta eläkkeeseen ja realisti. 18.8.2017 klo 21.00
    Noh. Laskitte sitä miten haluatte niin eläkkeet ei tule riittämään siinä muodossa kuin nyt luullaan. Kyllä jotain saa, mutta se voikin vain riittää köyhään elämään eläkepäivinä eikä siihen mitä suhteessa kukin on maksanut. Ikävä huomata maksaneensa eläkettä puolet enemmän elinikänsä aikana kuin toinen vain saadakseen saman verran eläkettä kuin puolet vähemmän maksanut. Eläkkeitä tullaan leikkaamaan rajusti tulevaisuudessa. Vai uskotteko pukkiin kaalimaan vartijana? Ei kannata uskoa kaikkea mitä kerrotaan vaan laskekaa itse hyvänen aika.
    Vastaa kommenttiin
  • 25-vuotta eläkkeeseen ja realisti. 18.8.2017 klo 21.00
    Ja vielä, että unohtakaa solidaarisuus raha-asioissa tänä päivänä. Ketään nuorta tulevaisuudessa tässä globaalissa maailmassa ja eu:ssa ei kiinnosta ns. maksaa kenenkään muu kuin itsensä eläkettä kuin pakolla. Joku kirjoitti jossain vaiheessa, että jälkipolvet huolehtivat. Voi tätä naiivisuuden määrää. Kansanedustajilta pitäisi lopettaa heidän eläkkeensä. Vain silloin olisi aito halu politiikassa huolehtia eläkkeistä tulevaisuuteen kun omatkin rahat on kyseessä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 27.11.2024

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Lisää ajankohtaisia artikkeleita

Muut aihepiirit