Blogit

Pakollinen ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite on hyvä uutinen – myös sijoittajille

Sijoittajia kiinnostavat sekä toimintaympäristön riskit sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysten toiminnan vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ihmisoikeudet ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Yritystoimintaan ja ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa on saatavilla, mutta jatkossa tarvitaan yhä kokonaisvaltaisempaa tietoa sijoituspäätösten tueksi. EU:n valmisteilla oleva yritystoiminnan ja hankintaketjujen vastuullisuutta koskeva regulaatio edellyttää yrityksiä kiinnittämään yhä tarkemmin huomiota toimintansa ihmisoikeusvaikutuksiin mahdollistaen kattavamman tiedon myös sijoittajille.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights) vuodelta 2011 kertovat, miten valtioiden ja yritysten tulisi toteuttaa velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Periaatteiden kantavana ajatuksena on yksityisen sektorin toimijoiden velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Sijoittajaa kiinnostaa se, miten ihmisoikeuksien kunnioittaminen käytännössä toteutuu sijoituskohteena olevissa yrityksissä.

Tieto rikkomuksista auttaa sijoituspäätöksenteossa

Kaikkeen yritystoimintaan sisältyy mahdollisuus ihmisoikeuksien kannalta haitallisiin vaikutuksiin. Sijoittaja haluaa mahdollisimman kattavaa tietoa ja tähän kuuluu sekä taaksepäin että eteenpäin katsova tieto. Taaksepäin katsova tieto kuvaa, onko yritys ollut osallisena ihmisoikeusrikkomuksiin ja miten se on näissä tapauksissa toiminut. Rikkomuksia koskevaa tietoa on sijoittajalle saatavilla useista lähteistä, esimerkiksi palveluntarjoajien, median ja järjestöjen kautta.

Rikkomuksia koskevaa tietoa on käytetty pitkään sijoituskohteiden seulonnassa ja rikkomustiedon käyttö on tyypillistä monissa sijoitusorganisaatiossa. Esimerkiksi Ilmarisessa käytämme rikkomustietoa monin tavoin: estämällä sijoitukset ihmisoikeuksia rikkoviin yrityksiin, ellei yritys ole sitoutunut korjaaviin toimenpiteisiin ja parantamaan toimintaansa, seulomalla salkkua järjestelmällisesti YK:n Global Compactin normeihin liittyvien rikkomusten osalta ja siten vaikuttamiskohteiden tunnistamisessa.

Pelkkä taustapeiliin katsominen ei riitä

Taaksepäin katsova tieto on keskeistä. Se ei kuitenkaan riitä, sillä se ei välttämättä kuvaa sitä, millaiset valmiudet sijoituksen kohteena olevalla yhtiöllä on tunnistaa jatkuvalla syötöllä mahdollisia ja toteutuneita ihmisoikeuksiin liittyviä rikkomuksia toiminnassaan. YK:n ihmisoikeuksia ja yritystoimintaa koskevat periaatteet linjaavat toimenpiteitä, joita yrityksiltä tarvitaan, jotta velvollisuus ihmisoikeuksien kunnioittamisesta voi toteutua käytännössä. Näihin liittyvät esimerkiksi ylimmän johdon hyväksymä ihmisoikeuspolitiikka sekä toiminnan huolellisuusvelvoite, jonka avulla kartoitetaan ja pyritään estämään sekä lieventämään mahdollisia ja toteutuneita ihmisoikeusrikkomuksia. Tärkeää on myös valmius käsitellä toteutuneet rikkomukset.

Nämä valmiudet kuvastavat sijoittajalle eteenpäin katsovaa tietoa. Yksi esimerkki tällaisesta tiedosta on Corporate Human Rights Benchmark, joka kuitenkin kattaa vasta noin 230 suurta yritystä. Osia YK:n periaatteiden soveltamiseen liittyvästä tiedosta on jo saatavilla, esimerkiksi liittyen ihmisoikeuspolitiikkaan. Kokonaisvaltaisen tiedonsaannin tulee kuitenkin vielä kehittyä. Ihmisoikeuksia koskevaan eteenpäin katsovaan tietoon liittyen käymme keskusteluja tietopalvelutarjoajimme kanssa. Kehitettävää riittää edelleen, mutta suunta on oikea tiedon saatavuuden ja kattavuuden kasvaessa. Tiedon saatavuuteen liittyen EU:n tuleva regulaatio ihmisoikeuksiin liittyvästä huolellisuusvelvoitteesta auttaa lisäämään tiedon saatavuutta myös sijoittajien tarpeisiin.

EU:n tuleva regulaatio ohjaa huomion ihmisoikeuksiin

EU:n tuleva regulaatio tunnetaan nimellä Mandatory Corporate Human Rights Due Diligence. Se vahvistaa YK:n periaatteiden toteuttamista. Tuleva regulaatio vaatii yrityksiä muun muassa tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään toimintansa ihmisoikeuksiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Suunniteltu regulaatio ei olisi ensimmäinen laatuaan, sillä valtiotason lainsäädäntöä on jo olemassa: esimerkiksi Ranskassa (Duty of Vigilance Obligation), Hollannissa (Child Labour Due Diligence Law), UK:ssa (Modern Slavery Act), Australiassa (Modern Slavery Act) ja USA:ssa osavaltiotasolla (The California Transparency in Supply Chain Act).

Regulaatio voi lisätä toimia sekä niistä raportointia ja siten tiedon saatavuutta. On tärkeää, että YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita soveltavaa, eteenpäin katsovaa tietoa on tulevaisuudessa yhä paremmin ja kattavammin saatavilla. EU:n regulaation valmistelu on käynnissä. Jos YK:n periaatteet sekä ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite eivät ole tuttuja, nyt on oikea hetki perehtyä niihin.

Lue lisää:

  • raimo laine 30.7.2021 klo 08.39
    Ihmisoikeuksia on monenlaisia. Mahtaako joku sijoittaja alkaa niitä tutkimaan ? En minä ainakaan.
    Vastaa kommenttiin
  • I tse 8.8.2021 klo 01.06
    Itse sentän ymmärsit sanoman? Kenties käytit jotain https://thinkzone.wlonk.com/Gibber/GibGen.htm
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita