Mitä titteli kertoo?

Pohdimme asiakkaan kanssa, kuinka tittelit tuntuvat usein vanhanaikaisilta ja miten ne eivät tunnu aina sopivan tähän kompleksiseen maailmaan. Totesimme, että mitä hankalampi ihmisille on keksiä nimikkeitä, jotka kuvaavat heidän tekemistään, sitä todennäköisemmin henkilöt toimivat uuden työn maailmassa ja tekevät jotain yrityksen kannalta keskeistä.

Erään yhteistyökumppanini nimike on muutosjohtaja. Kysyin häneltä, mitä muutosjohtaja oikein tekee? Vastaukseksi sain: titteli on paljon hienompi kuin työnkuva, joka on lähempänä yleismies Jantusen hommaa – eli sinne mennään, missä tarvitaan.

Viime vuonna puolestaan tuttavani valitti, kuinka Suomi100 -kutsuvierastilaisuuteen oli päätetty kutsua ehdotettujen, asian syväosaajien sijaan yrityksistä ihmisiä titteleiden perusteella. Tilaisuus oli sujunut hyvin, mutta oikeanlaista keskustelua ei ollut juuri syntynyt, eivätkä verkostot olleet laajentuneet. Yksi tilaisuuden tavoitteista oli kuitenkin saada uudenlaista ”pöhinää” aikaiseksi.

Kaivattua pöhinää saadaan törmäyttämällä toisilleen tuntemattomia ihmisiä keskenään. Törmäyksessä erilaisilla taustoilla ja mielipiteillä varustetut, eri ikäiset ja eri sukupuolta olevat ihmisten kohtaavat. Törmäytys vaatii kykyä ajatella ja tehdä asioita toisin. Mielestäni kokoontumiset tittelien mukaan ohjaavat turhan usein samanlaiset ihmiset yhteen.

Ihmiset tuntuvat olevan kyllästyneitä ainaiseen käyntikorttisirkukseen. Nimikkeet ”päällikkö” tai ”johtaja” eivät kerro alaisista eikä alaisten lukumäärä puolestaan korreloi asiantuntemuksen ja aikaansaamisen kanssa. Titteli ei tietenkään kerro mitään henkilön osaamisesta tai työurasta, saati motivaatiosta tai valmiudesta.

Jos arvioimme keskustelukumppanimme pelkästään nimikkeen mukaan, näköalamme kapeutuu ja hukkaamme paljon tärkeää informaatiota. Rohkeat poikkitieteelliset puheenvuorot ja ideat voivat jäädä pois, kun yritämme moitteettomasti kelvata samalla tasolla oleville ihmisille. Alemman organisaatiotason ihmiset eivät ehkä uskalla kyseenalaistaa, ylemmän tason taas saattavat aliarvioida peruspuurtajat.

Mutta toisaalta titteli voi auttaa muokkaamaan henkilön työidentiteettiä uudelleen esimerkiksi muutostilanteissa. Ilmarisessa viime ajat ovat olleet täynnä muutoksia. Eteran sulautuminen Ilmariseen näkyy meillä muuttuneina titteleinä ja työnkuvina. Muutostilanteessa ja uudessa organisaatiossa titteli voi auttaa navigoimaan oikean tahon luokse.

Mutta mitä seuraisi, jos luovuttaisiin titteleistä ainakin joissain tilanteissa? Onnistuisimmeko oppimaan toisiltamme nopeammin? Lisäisikö se työhyvinvointia, jos meidän ei turhaan tarvitsisi jännittää keskustelukumppaniemme saavutuksia? Mikä oikeasti vaikeutuisi, sillä eikö nykykäytäntö ohjaa toisenlaiseen tekemiseen kuin mitä uusi työelämä edellyttää?

Olisiko siis aika pohtia kohtaamisia #ilmantitteliä? Silloin meillä voisi olla parempi mahdollisuus kohdata ihminen ilman ennakkokäsityksiä.

Katja Atsar
Johtava valmentaja, Ilmarinen
@kmatsar
Kirjoittaja tekee työtä johtamisen parissa ja vastaa Ilmarisen ideakiihdyttämö Wauhdittamosta, innostuu helposti ja löytää keinot esteiden ylitykseen.

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään!

Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin